| Kouvolan jäähalli |
|
|
|
| Historia |
""Kouvolan jäähallin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Kalle Vartola. 1982 valmistunut rakennus sai liikanimen ""Väinön kantele"" sen muotoon ja rakenteeseen vaikuttaneen apulaiskaupunginjohtaja Väinö Vuorisen mukaan. Jääkiekkokentän lisäksi hallissa on mm. juoksurata, pituushyppypaikka, juoksurata katsomojoen yläpuolella sekä harjoitusjää. Jäähallissa pystyy myös pitämään konsertteja. Vuoden 2006 kunnostuksen yhteydessä rakennettiin C-katsomon yläpuolelle ravintolataso.
Katto on ripustettu neljän suuren teräspylonin varaan. Näin on saatu suuri yhtenäinen, pystytuista vapaa tila. Julkisivussa vuorottelevat pilarien seinäpintaiset betonikuoret, ulkonevat rihlapintaiset seinäelementit ja niiden väliset metalliverhotut kaistaleet, jotka antavat rakennukselle sen tunnusomaisen pystyraidoituksen. Eläimellistä uhovoimaa uhkuva olio on hyvin kotiutunut urheilulliseen ympäristöönsä."" |
|
| Kuvaus |
| Jäähalli sijaitsee puiston, pesäpallokentän ja urheilukentän väliin jäävässä kolmiossa. Jäähallille johtaa lännenpuolelta Topinkuja, jonka päässä on pysäköintipaikkoja. Varsinaiset pysäköintialueet sijaitsevat kauempana. Jäähallissa on jääkiekkokaukalon lisäksi myös yleisurheilutiloja, harjoituskaukalo, voimailu- ja kuntoilusalit, luentotiloja ja ravintola. Katsomoon mahtuu maksimissaan 6000 ihmistä. |
|
| Lähteet |
| Kouvolan kaupunki http://www.kouvola.fi/palvelut/liikuntajaulkoilu/liikuntapaikatjatilat/jaahalli.html |
|
| Kouvolan keskusurheilupuiston sivistys- ja urheilutalo |
|
|
|
| Historia |
Kouvolaan perustettiin Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö 1950 rakennuttamaan kauppalan kipeästi tarvitsemia sisäurheilu- ja kulttuuritiloja. Säätiön varat olivat peräisin lakkautetuilta Kouvolan Suojeluskunnalta ja Lotta Svärd-järjestöltä, ja sen ensimmäisenä tehtävänä oli järjestää suunnittelukilpailu liikunta- ja kulttuurirakennukselle kaupungin varaamalla tontille. Tehtävään sisältyi sisäliikunta- ja kulttuuritilojen lilsäksi urheilupuiston suunnittelu. Kilpailun voitti arkkitehti Eero A. Kajava ehdotuksella ""Juhani"".
Palkintolautakunta totesi ehdotuksesta seuraavaa: ""Puistoalueen suunnittelu ansiokasta, joskin maaston muotoa ei varsinkaan uimalan sijoituksessa ole tarpeeksi huomioitu. Rakennuksen sijoittaminen pääkatsomon yhteyteen on vapauttanut Salpausselänkadun puolelle laajan istutetun alueen. Rakennuksen sisäinen liikenne pääpiirteissään moitteeton. Yleisön vaatetilojen suunnittelussa puutteellisuuksia. Kirjaston sijoitus kahvilan alle ei ole täysin onnistunut. Huonetilojen muotoilu osittain huolimatonta. Näkyväisyys pääkatsomosta kentälle heikko, mutta voidaan korjata painamalla alla olevia huonetiloja syvemmälle. Ulkoarkkitehtuuri luontevaa.""
Varhaisen monitoimitalon rakentaminen aloitettiin 1953 talkoiden ja varainkeruun siivittämänä. Ensimmäinen rakennusvaihe sisälsi kirjaston, kauppakoulun tiloja, luentosalin, työväenopiston ja näyttelytilaa. Toisessa rakennusvaiheessa 1956 laajennettiin kauppaoppilaitokseksi muuttuneen koulun tiloja. Viimeinen rakennusvaihe 1959 sisälsi teatterin, keilahallin ja kirjaston lisätilat.
Arkkitehtonisesti rakennus jakautuu kahteen osaan: pitkään kadun suuntaiseen siipeen ja poikittaiseen teatterisiipeen, joka sulkee näkymän Salpausselänkatua pitkin. L:n muotoisen rakennuksen sakaroiden väliin jää istutettu aukio, jolla sijaitsee kuvanveistäjä Viljo Savikurjen tekemä kirjailija Unto Seppäsen patsas. Koulutus- ja urheilutilat sisältävän, kadun suuntaisen osan pituutta korostavat katkeamattomat nauhaikkunat. Umpiosat on muurattu punatiilestä. Katulinjaan työntyvän teatterisiiven länsijulkisivu on lähes kokonaan lasia.
Teatterin peruskorjaus valmistui vuonna 2010, kun teatteri täytti 50 vuotta. |
|
| Kuvaus |
| Kouvolan 1950-luvun sivistys- ja urheilutalo on monitoimitalo, anglosaksinen civic-centre -idean varhainen ja harvinainen sovellutus Suomessa. Talo on rakennettu neljässä vaiheessa. Arkkitehtikilpailun tulos on esitelty Arkkitehtilehdessä 1952, toteutus on arkkitehtikilpailun voittaneen Eero A. Kajavan suunnittelema. Talossa toimii koulu, kirjasto, teatteri sekä monia liikuntatiloja, kuten voimistelu- ja voimailutilat sekä suuri monikäyttöhalli. |
|
| Lähteet |
www.kympedia.finnicakymenlaakso.fi; Sivistys- ja urheilutalo. Julkaistu 26.7.2009.
Wasastjerna Rurik, Muutakin kuin rautatieristeys, Kouvolan keskustataajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 3. Kymenlaakson liitto, 2011. |
|