HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
Kouvolan keskusurheilupuisto, Kouvola


 
Kuvaus
Kouvolan urheilupuisto sijoittuu kaupungin keskusta pohjoispuolelle, jossa aluetta rajaa keskustatoimintojen ohella sotien jälkeen rakentuneet omakotialueet sekä Palomäen ja Palokankaan metsäalue kuntopolkuineen.
 
Historia
Kouvolassa järjestettiin monikäyttöisten liikuntahallien suunnitteluseminaari 16.-17.11.1979. Siellä apulaiskaupunginjohtaja Väinö Vuorinen esitteli Haanojan keskusurheilupuiston näin: Kouvolan keskusurheilupuisto on kehittynyt keskusurheilukentän ympärille 1950-luvulta lähtien. Puisto alkaa keskustasta ja jatkuu kaupungin ulkopuolisille metsä- ja vesistöalueille koilliseen. Puistoon on rakennettu 1970-luvun loppuun mennessä tärkeimmät ulkoliikuntakentät, reitit ja hiihtokeskus. Puiston äärelle on sijoitettu kolmen perukoulun yläasteen ja kolmen lukion rakennukset, uimahalli sekä kaksi monitoimihallia.
 
Lähteet
Timo Suurnäkki (toim.), Monikäyttöisten liikuntahallien suunnitteluseminaari 16.-17.11.1979 Kouvolassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 75. Kangasala 1980.

Tallennetut kohteet

Kouvolan jäähalli
Historia
""Kouvolan jäähallin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Kalle Vartola. 1982 valmistunut rakennus sai liikanimen ""Väinön kantele"" sen muotoon ja rakenteeseen vaikuttaneen apulaiskaupunginjohtaja Väinö Vuorisen mukaan. Jääkiekkokentän lisäksi hallissa on mm. juoksurata, pituushyppypaikka, juoksurata katsomojoen yläpuolella sekä harjoitusjää. Jäähallissa pystyy myös pitämään konsertteja. Vuoden 2006 kunnostuksen yhteydessä rakennettiin C-katsomon yläpuolelle ravintolataso.

Katto on ripustettu neljän suuren teräspylonin varaan. Näin on saatu suuri yhtenäinen, pystytuista vapaa tila. Julkisivussa vuorottelevat pilarien seinäpintaiset betonikuoret, ulkonevat rihlapintaiset seinäelementit ja niiden väliset metalliverhotut kaistaleet, jotka antavat rakennukselle sen tunnusomaisen pystyraidoituksen. Eläimellistä uhovoimaa uhkuva olio on hyvin kotiutunut urheilulliseen ympäristöönsä.""
Kuvaus
Jäähalli sijaitsee puiston, pesäpallokentän ja urheilukentän väliin jäävässä kolmiossa. Jäähallille johtaa lännenpuolelta Topinkuja, jonka päässä on pysäköintipaikkoja. Varsinaiset pysäköintialueet sijaitsevat kauempana. Jäähallissa on jääkiekkokaukalon lisäksi myös yleisurheilutiloja, harjoituskaukalo, voimailu- ja kuntoilusalit, luentotiloja ja ravintola. Katsomoon mahtuu maksimissaan 6000 ihmistä.
Lähteet
Kouvolan kaupunki http://www.kouvola.fi/palvelut/liikuntajaulkoilu/liikuntapaikatjatilat/jaahalli.html

Kouvolan keilahalli
Historia
Keilahalli on rakennettu vuonna 1975.

Kouvolan keskusurheilupuiston pesäpallokenttä
Historia
Pesäpallokenttä on syntynyt entisen urheilukentän päälle, joka on ollut paikalla 1900-luvun alusta alkaen. Urheilukenttä on ollut suurten juoksutapahtumien tapahtumapaikkana ainakin 1930- ja -40 -luvuilla. 1960-luvulta lähtien se on ollut etupäässä pesäpalloilun käytössä.
Vuonna 1998 kenttä muutettiin hiekkatekonurmeksi.
Lähteet
http://www.kouvolanpallonlyojat.net/fi/yhteystiedot/kssenergiaareena

Kouvolan keskusurheilupuiston sivistys- ja urheilutalo
Historia
Kouvolaan perustettiin Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö 1950 rakennuttamaan kauppalan kipeästi tarvitsemia sisäurheilu- ja kulttuuritiloja. Säätiön varat olivat peräisin lakkautetuilta Kouvolan Suojeluskunnalta ja Lotta Svärd-järjestöltä, ja sen ensimmäisenä tehtävänä oli järjestää suunnittelukilpailu liikunta- ja kulttuurirakennukselle kaupungin varaamalla tontille. Tehtävään sisältyi sisäliikunta- ja kulttuuritilojen lilsäksi urheilupuiston suunnittelu. Kilpailun voitti arkkitehti Eero A. Kajava ehdotuksella ""Juhani"".

Palkintolautakunta totesi ehdotuksesta seuraavaa: ""Puistoalueen suunnittelu ansiokasta, joskin maaston muotoa ei varsinkaan uimalan sijoituksessa ole tarpeeksi huomioitu. Rakennuksen sijoittaminen pääkatsomon yhteyteen on vapauttanut Salpausselänkadun puolelle laajan istutetun alueen. Rakennuksen sisäinen liikenne pääpiirteissään moitteeton. Yleisön vaatetilojen suunnittelussa puutteellisuuksia. Kirjaston sijoitus kahvilan alle ei ole täysin onnistunut. Huonetilojen muotoilu osittain huolimatonta. Näkyväisyys pääkatsomosta kentälle heikko, mutta voidaan korjata painamalla alla olevia huonetiloja syvemmälle. Ulkoarkkitehtuuri luontevaa.""

Varhaisen monitoimitalon rakentaminen aloitettiin 1953 talkoiden ja varainkeruun siivittämänä. Ensimmäinen rakennusvaihe sisälsi kirjaston, kauppakoulun tiloja, luentosalin, työväenopiston ja näyttelytilaa. Toisessa rakennusvaiheessa 1956 laajennettiin kauppaoppilaitokseksi muuttuneen koulun tiloja. Viimeinen rakennusvaihe 1959 sisälsi teatterin, keilahallin ja kirjaston lisätilat.

Arkkitehtonisesti rakennus jakautuu kahteen osaan: pitkään kadun suuntaiseen siipeen ja poikittaiseen teatterisiipeen, joka sulkee näkymän Salpausselänkatua pitkin. L:n muotoisen rakennuksen sakaroiden väliin jää istutettu aukio, jolla sijaitsee kuvanveistäjä Viljo Savikurjen tekemä kirjailija Unto Seppäsen patsas. Koulutus- ja urheilutilat sisältävän, kadun suuntaisen osan pituutta korostavat katkeamattomat nauhaikkunat. Umpiosat on muurattu punatiilestä. Katulinjaan työntyvän teatterisiiven länsijulkisivu on lähes kokonaan lasia.

Teatterin peruskorjaus valmistui vuonna 2010, kun teatteri täytti 50 vuotta.
Kuvaus
Kouvolan 1950-luvun sivistys- ja urheilutalo on monitoimitalo, anglosaksinen civic-centre -idean varhainen ja harvinainen sovellutus Suomessa. Talo on rakennettu neljässä vaiheessa. Arkkitehtikilpailun tulos on esitelty Arkkitehtilehdessä 1952, toteutus on arkkitehtikilpailun voittaneen Eero A. Kajavan suunnittelema. Talossa toimii koulu, kirjasto, teatteri sekä monia liikuntatiloja, kuten voimistelu- ja voimailutilat sekä suuri monikäyttöhalli.
Lähteet
www.kympedia.finnicakymenlaakso.fi; Sivistys- ja urheilutalo. Julkaistu 26.7.2009.

Wasastjerna Rurik, Muutakin kuin rautatieristeys, Kouvolan keskustataajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 3. Kymenlaakson liitto, 2011.

Kouvolan keskusurheilupuiston uimahalli ja maauimala
Historia
Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli Kouvolan uimahallin ja maauimalan, jotka valmistuivat vuonna 1964. Järvi suunnitteli myös Uimastadionin Helsinkiin.
Kuvaus
Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema ja 1962 valmistunut Urheilupuiston uimahalli on hieno esimerkki 1960-luvun uutta etsivästä ja rakenteellista ilmaisua hakevasta hengestä. Satulapinnan (tarkemmin sanottuna hyberbolisen paraboloidin) muotoon valettu kattorakenne hyödyntää maksimaalisesti betonin rakenteellisia ja arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Jäntevät kaaret antavat urheilurakennukseen kuuluvaa lennokkuutta. Suuri lasiseinä liittää hallitilan pihaan ulkoaltaineen. Lippukassa, puku- ja pesuhuoneet ym. palvelevat tilat sijoittuvat keltatiilipintaisina hallitilan kylkeen piirtäen kattorakenteen korkeuskäyrää seuraavan, bumerangia muistuttavan kaaren.
Lähteet
Rurik Wasastjerna: Muutakin kuin rautatieristeys, Kouvolan keskustataajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja. Kymenlaakson liitto, 2011.

Kouvolan keskusurheilupuiston urheilukenttä
Historia
Rakennettu vuonna 1978.

Urheilupuiston koulu ja lyseon lukio
Historia
Kouvolan lyseon lukio on muodostunut Palomäen ja Torkkelin lukioiden yhdistyessä vuonna 1980. Torkkelin lukio oli tyttökoulu, jonka edeltäjä on vuonna 1936 perustettu Viipurin toinen tyttökoulu. Talvisodan jälkeen tyttökoulu muutettiin Kouvolaan, ja nimi muuttui Kouvolan tyttölyseoksi ja peruskoulu-uudistuksessa 1975 Torkkelin lukioksi. Vuonna 1949 rakennettiin tyttölyseolle rakennus, joka nykyisin toimii Kouvolan lyseon lukion tiloina.

Palomäen lukion edeltäjä oli poikakoulu Kouvolan suomalainen yhteiskoulu (1903), joka 1940-luvulla muutettiin Kouvolan lyseoksi ja 1973 Kouvolan yhteislyseoksi ja edelleen 1975 Palomäen lukioksi ja Urheilupuiston yläasteeksi. Poikakoulu toimi 1960-luvulta lähtien rakennuksessa, joka on lukioiden yhdistymisen jälkeen ollut Urheilupuiston koulun käytössä.

Lyseon liikuntahalli rakennettiin 1991.
Lähteet
http://archive.edukouvola.fi/urheilupuisto/sivut/koulun_tilat.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kouvolan_Lyseon_lukio

Urheilupuiston tenniskenttäalue
Historia
Tenniskentät rakennettu vuonna 1990.