| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Lahden urheilukeskus (Teivaanmäki, Salpausselkä), Lahti |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Lahden kaupungin keskustassa, Teivaanmäen alueella, on laaja ja monipuolinen ja ympärivuotinen urheilu- ja liikuntakeskus, johon liittyy myös tiheä maastoreitistö. Urheilukeskuksella on sen historian alusta alkaen ollut kansallisen ja kansainvälisen hiihtostadionin asema. Salpausselän hiihtostadion toimii vuosittain järjestettävien Salpausselän kisojen ja muiden kansainvälisten talviurheilukilpailujen tapahtumapaikkana.
Lahden hiihtostadion sijaitsee kaupungin keskustan länsiosassa, Salpausselän pohjoisrinteessä. Vaihtelevaan maastoon rakennetun alueen näkyvimmät rakenteet ovat 1970-luvulla rakennetut kolme hyppyrimäkeä. Ne muodostavat radiomastojen ohella yhden Lahden kaupungin tunnuskuvista. Urheilukeskus on kaupunkikuvallisesti merkittävä kaupunkirakenteen läntisenä rajaajana ja sen sijainti pääkadun visuaalisena jatkeena on ainutlaatuinen. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Vuosikymmenten kuluessa tiivistynyt urheilukeskus käsittää monia erilaisia liikuntarakennuksia ja -rakennelmia kilpaurheiluun ja kaupunkilaisten liikuntakäyttöön. 1920-luvulla rakennetun urheilukeskuksen ensimmäiseltä 50 vuodelta on säilynyt vain muutama puurakennus. Alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä enää arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema sauna, joka alkuperäisestä muuttuneena on siirretty 1970-luvulla stadionin itälaidalle. Toimisto- ja kilpailukeskusrakennus on 1997 valmistunut kopio vuoden 1947 rakennuksesta. Betonirakentamisen kaudelta (n. 1970–1990) ovat mm. hyppytorni, urheilukeskuksen pääkatsomo, jäähalli, yleisurheilu- ja jalkapallokenttä ja palloiluhalli. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa on rakennettu mm. liikuntahalli ja jäähallin laajennus. Suurmäen monttu toimii kesällä maauimalana. Mäkihyppykatsomon päätteeksi on myöhemmin rakennettu hiihtomuseo, tv- ja radiokeskus sekä selostamot, opastuskeskus, kahvila ja ravintola. Katsomo-museorakennus on rakennettu 2002 arkkitehti Pekka Salmisen suunnitelmin. |
| Historia |
| Lahden urheilukeskuksen aluetta käytettiin liikuntapaikkana jo 1900-luvun alkupuolella. Alueella sijaitsi mm. ampumarata. 1922 Oslon Holmenkollenin voittoisten kisojen jälkimainingeissa, urheilukonsulttina Lahdessa vieraillut professori Lauri ”Tahko” Pihkala kiinnitti huomionsa varsinaisen kaupunkialueen länsipuolella sijainneen Salpausselän harjun maasto-oloihin, jotka hänen mielestään olivat Holmenkollenin hiihtomaastojen veroiset. Lahteen perustettiin Lahden Hiihtoseura LHS, jonka päätavoite oli tehdä Lahdesta Suomen talviurheilukilpailun keskus. Aatteellisesti stadionhanke liittyi läheisesti suojeluskuntiin ja valkoisen Suomen nationalismiin, jossa urheilun keskeisenä tehtävänä pidettiin kansan fyysisen kunnon ja maanpuolustuskyvyn parantamista
Hiihtokeskuksen paikka valittiin paitsi otollisen maaston vuoksi myös kaupunkikuvallisin perustein. Ensimmäinen 1922 rakennettu puurakenteinen hyppyrimäki sijaitsi Lahden pääkadun, Aleksanterinkadun päätteenä. Se valmistui joulukuussa 1922 norjalaisen insinöörin Robert Pehrssonin piirustusten mukaan. Tämän jälkeen hyppyreitä on rakennettu useita. Nykyisen suurmäen K 115 suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Vuonna 1972 valmistunut hyppyrimäki palkittiin vuoden 1971 betonirakenteena. K 90 ja K 64 mäet suunnitteli arkkitehti Väinö Castrén vuosina 1977 ja 1978. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1923 ja varsinaisesti Salpausselän kisat alkoivat 1926. Salpausselän kisojen lisäksi Lahdessa on pidetty hiihdon maailmanmestaruuskisat 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Isot kansalliset ja kansainväliset kilpailut vauhdittivat alueen rakentamista; täydentyminen ja tiivistyminen ovat jatkuneet nykypäiviin. 1960-luvun loppupuolelle asti puurakentaminen oli alueelle leimallista. Myöhemmin liikuntarakennusten tyypit ja alueen käyttö monipuolistuivat. 1970-luvulla lähes kaikki puurakennukset ja -rakenteet korvattiin mittavilla betoni- ja teräsrakenteilla. Urheilualueen käyttösuunnitelma, jossa arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad määrittelivät alueen yleispiirteet, laadittiin 1975. Arkkitehdit Esko Koivisto ja Pekka Salminen sekä rakennusarkkitehti Juhani Siivola tekivät alueelle yleissuunnitelman 1977. Kulttuurihistoriallisessa mielessä Lahden talviurheilukeskus ja hiihtostadion ovat vertaansa vailla. Monien tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten kisatapahtumien lisäksi alueen hiihtoperinteeseen kuuluu mm. laturetki Hämeenlinnasta Lahteen eli Finlandia-hiihto, joka toteutui ensimmäisen kerran 1974. Alueen vilkasta tapahtumakalenteria täydentävät monenlaiset kilpailut, kuten jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut, messut ja konsertit sekä monien lajien harjoitukset sekä liikunta- ja urheiluharrastukset. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011.
www.rky.fi / Salpausselän hiihtostadion. |
| Tallennetut kohteet |
| Lahden hiihtomuseo |
| Historia |
| Vuonna 1958 Lahden Hiihtoseuran Veteraaniosasto teki aloitteen Hiihtoseuran johtokunnalle Hiihtomuseon perustamisesta. Lahden kaupunki ryhtyi hoitamaan hanketta 1970-luvun alussa ja hiihtomuseo perustettiin 1974.
Museo toimi vuoteen 1988 saakka Lahden Hiihtoseuran vanhassa saunassa. Mäkikatsomon itäpäätyyn rakennettiin 1988–89 teräsbetonielementeistä radio- ja tv-keskus. Suunnittelijana toimi Lahden apulaiskaupunginarkkitehti Esko Hämäläinen. Kisojen jälkeen 1989 rakennus siirtyi Hiihtomuseon käyttöön. Pääkatsomo korjattiin 1990-luvun lopussa Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy:n suunnitelmin. Samassa yhteydessä suunniteltiin myös hiihtomuseon julkisivuiltaan puinen laajennus. Rakennus valmistui 2000. Museon toimialueeksi määriteltiin Suomen talviurheilu. Se kerää ja esittelee esineitä, valokuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta toimialueeltaan. |
| Kuvaus |
| Lahden hiihtomuseo sijaitsee mäkihyppykatsomon päätteenä. Hiihtomuseorakennus on rakennettu vuonna 1989 alun perin radio- ja tv-keskukseksi. Rakennuksen puinen julkisivu on peräisin 2002 tehdystä laajennuksesta, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011.
http://www.lahtiskigames.com/fi/historia/hiihtomuseo/ |
| Lahden hyppyrimäet ja mäkikatsomo |
| Historia |
| Salpausselän hyppyrimäkiä on niiden historian aikana muunneltu, korjailtu, purettu ja uusia on rakennettu lukuisia kertoja.
Ensimmäinen puurakenteinen hyppyrimäki valmistui joulukuussa 1922 norjalaisen insinöörin Robert Pehrssonin piirustusten mukaan. Mäkeä korotettiin seuraavan talvena, jolloin siinä mahdollistuivat 40 metrin pituiset hypyt. Talvella 1931–1932 suurmäkeä korotettiin jälleen ja mäkimonttua syvennettiin arkkitehti Kaarlo Könösen suunnitelmien mukaan Salpausselän kisojen 10-vuotisjuhlakisoja varten. Korotetussa mäessä pystyttiin hyppäämään yli 50 metrin mäkiennätys. Itse juhlia kunnioitti läsnäolollaan presidentti P. E. Svinhufvud. Suurmäki purettiin 1937 ja uusi 70 metriin korotettu versio rakennettiin 1938 maailmanmestaruushiihtoja varten. 1948 mäkeä korotettiin ja monttua syvennettiin. 1950-luvun alussa, suurmäen kunnostustöiden tullessa harkintaan, alettiin ensimmäisen kerran keskustella hyppyrimäen toteuttamisesta betonirakenteisena. Hanke jäi kuitenkin meneillään olevan asemakaavoitustyön jalkoihin. Asemakaavoituksessa esitettiin vuonna 1953 alueen uudelleen järjestämistä siten, että hyppyri sijoittui alueen länsilaitaan nykyiselle paikalleen. Lopullinen yleissuunnitelma alueelle saatiin 1956 ja sen pohjalta tehtiin suunnitelma kilpailukeskuksen rakennusten sijoittamisesta. Asemakaava-arkkitehtina toimi Paul G. Roth ja rakennussuunnittelusta vastasi arkkitehti Arvi Lepikkö. Vuonna 1968, urheilukeskuksen siirryttyä kaupungin hallintaan, kaupunki sitoutui rakentamaan alueelle uuden 90 metrin mäen. Suunnittelu käynnistyi välittömästi. Nykyisen suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Mäkiprofiilin määritti arkkitehti Ole Gottleben. Esijännitetyt betonirakenteet suunnitteli Insinööritoimisto Reijo Puolanne ja Knit (DI Pertti Piirta). Vuonna 1972 valmistunut hyppyrimäki palkittiin vuoden 1971 betonirakenteena. Suurmäen kanssa samoihin aikoihin suunniteltiin tuomaritorni (1970) ja mäkikatsomo (rakennettiin 1972) arkkitehti Erik Liljebladin toimesta. Lahden hiihtokeskus uusittiin 1977 lähes täydellisesti seuraavana vuonna pidettäviä hiihdon pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskilpailuja varten. Suurmäen viereen valmistui teräsristikkorakenteinen 70 metrin normaalimäki tuomaritorneineen. Sen suunnitteli arkkitehti Väinö I. Castrén. Rakenteet toteutettiin Insinööritoimisto Pontekin suunnitelmien mukaan. Alueelle suunniteltiin myös toinen teräsristikkorakenteinen mäki maailmanmestaruuskilpailuja varten. 50 metrin pikkumäki valmistui 1978 arkkitehti Raimo Siljanderin suunnittelema. Maailmanmestaruuskisoja varten rakennettiin myös katsomo uimalan pukusuojarakennuksen taakse rinteeseen. Mäkikatsomo rakennettiin maavaraisena ja siihen tuli seisomapaikkoja noin 8000 hengelle. Mäkikatsomon peruskorjaus tehtiin vuosina 2006–07. Istuimet uusittiin ja sisätilat järjesteltiin monin osin uudelleen. Nykyisten mäkien profiilit ja lähtötasot sekä tuomaritornit ovat muuttuneet niiden rakentamisen jälkeen toistuvasti. Ensimmäisen kerran niitä muutettiin ja laajennettiin 1980-luvun lopulla. Tuolloin mm. suurmäkeen rakennettiin hiihtohissi ja mäen huipulle lämpiö ja näköalatasanne. Suunnittelun teki RA Raimo Louko Lahden kaupungin teknisestä virastosta. |
| Kuvaus |
| Lahden hyppyrimäet ja mäkikatsomo sijaitsevat aivan Lahden kaupungin keskustan länsiosassa, Aleksanterinkadun päädyssä, Salpausselän länsirinteessä. Nämä 1970-luvulla rakennetut kolme hyppyrimäkeä muodostavat yhdessä radiomastojen kanssa yhden Lahden kaupungin tunnuskuvista.
1972 valmistuneen suurmäen ovat suunnitelleet arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Vieressä olevat pienemmät mäet on suunniteltu 1978 maailmanmestaruuskisoja varten. 70 metrin mäki on valmistunut 1977arkkitehti Väinö Castrénin suunnitelmien mukaan. 50 metrin pikkumäki on arkkitehti Raimo Siljanderin suunnittelema ja on valmistunut vuodenvaihteessa 1978. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011.
Kauko Lampi, Lahden urheilukeskuksen mm-kisarakenteet. Rakennustaito 10, 1976. Marja-Riitta Norri (toim.), Suomi rakentaa 6. Taidehalli 27.11.-10.1. 1982. Suomen rakennustaiteen museo, 1981. |
| Lahden suurhalli ja messuhalli |
| Historia |
| Arkkitehtitoimisto Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad piirsivät monitoimihallin esisuunnitelman 1978 Urheiluhalliyhdistyksen ja Lahden Messujen yhteisestä aloitteesta. Asemakaavamuutos vahvistettiin 1979. Hallin pääkatsomon suunnittelivat arkkitehti Pekka Salminen ja DI Pertti Piirta, ja kaarikattoisen hallin arkkitehtisuunnittelijaksi tuli Rakennustoimisto Armas Puolimatkan kanssa tehdyn urakkasopimuksen myötä Arkkitehtitoimisto Kosti Kuronen Ky Helsingistä. Rakennustyö suoritettiin 1980–81.
Mittavasta Lahden suurhallista tuli ensimmäinen katettu jalkapallokenttä Suomessa. Hallin käyttö oli monipuolista, messuista ja konserteista aina traktorinvetokilpailuihin. Hallin vesikattoratkaisua korjattiin 1990-luvun alussa. Hallia laajennettiin erillisellä messuhallilla 1994–95. Sen arkkitehtisuunnittelija oli Erik Liljeblad. Suurhallin eteläpäädyn sauna- ja varastolaajennus sekä ravintolan kattoterassi valmistuivat 1997–99. |
| Kuvaus |
| Lahden suurhalli ja messuhalli sijaitsevat Lahden urheilukeskuksen pohjoislaidalla. 1981 rakennetun sisäurheiluun tarkoitetun suurhallin koillispäätyyn on rakennettu 1990-luvulla messuhalli. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011. |
| Lahden urheilukeskuksen jäähalli |
| Historia |
| Arkkitehti Lauri Saarisen suunnittelema kerrosliimapuurakenteinen kylmä kaarihalli 6000 hengen seisomakatsomoineen valmistui 1973 ja kattoi aiemmin paikalle rakennetun tekojääradan. Seuraavana vuonna katto lämmöneristettiin.
Jäähallin kupeeseen rakennettiin pukusuoja 1977 Erik Liljebladin allekirjoittamin suunnitelmin. Katsomoon asennettiin muovi-istuimet 1982. Hallin päädyt verhottiin profiilipellillä 1986–87. Vuosikymmenen lopulla tehtiin koko hallin lämpö- ja ilmastointityö, vesikaton katteen ja kantavien rakenteiden korjaustyöt ja laajennettiin halliin toimistotiloja. Korjaushankkeet suunnittelivat alueen muistakin hankkeista tutut kaupunginarkkitehti Erik Liljeblad ja DI Pertti Piirta. Jäähallia korjattiin ja laajennettiin 1998, pääsuunnittelijana Arkkitehtitoimisto Matti Savolainen Oy Helsingistä. Vuonna 2010 purettiin 1977 rakennetut pukutilat ja uudet tasakattoiset sisääntulohallit. Edustus- ja pukutilat rakennettiin samalla, kun katsomo- ja aitiotiloja uusittiin 2010. Pääsuunnittelijana oli arkkitehti Else Kettunen. |
| Kuvaus |
| Lahden urheilukeskuksen jäähalli on ensimmäinen rakennus urheilukeskukselle tultaessa. Sen valmistuminen ajoittuu 1970-luvun lopulle, jolloin alueelle laadittiin yleissuunnitelma. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011. |
| Lahden urheilukeskuksen Lahti Halli |
| Historia |
| Lahden Messut rakennutti uuden messuhallin, jonka mitoituksessa huomioitiin myös sisäliikunta. Hallin suunnitteli RA Heikki Leino. Teräs- ja teräsbetonirakenteinen halli valmistui 2006. Lopullisen julkisivusuunnittelun teki Heikki Vuorelma arkkitehtitoimistossaan. |
| Lahden urheilukeskuksen maauimala |
| Historia |
| 90 metrin suurmäen ja siihen liittyvän maauimalan rakentamista valmistelevat työt aloitettiin 1969. Uimala valmistui 1973. Suunnittelijoina allasalueelle ja huoltorakennukselle olivat apulaiskaupunginarkkitehti Erik Liljeblad ja apulaisasemakaava-arkkitehti Sulo Järvinen. Mäkikatsomon pohjakerrokseen tehtiin uimalan puku- ja pesutilat. |
| Lähteet |
| Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011. |
| Lahden urheilukeskuksen squash-halli |
| Historia |
| Lipas-tieto: valmistunut 1985 |
| Lahden urheilukeskuksen stadion (kenttä ja pääkatsomo) |
| Historia |
| Betonirakenteinen pääkatsomo rakennettiin 1976 valmistuneiden suunnitelmien pohjalta. Loppukatselmukset pidettiin 1978. Suunnittelijoina toimivat Konsulttikeskus Oy ja Arkkitehtitoimisto KSS:n Ossi Rajala ja Pekka Salminen.
Katsomorakenteita kuvailtiin Suomi rakentaa 6 -näyttelyn esittelyssä seuraavasti: ”Pääkatsomorakennuksessa on osittain katettuna istumapaikkoja 5350 hengelle kolmessa eri tasossa. Kaksi alinta tasoa sijaitsee rinteessä, kolmas niiden yläpuolella muodostaen katsomon katoksen. Ylimmän tason selostamo- ja lehdistötiloissa on pyritty saamaan hyvät näkymät laajalle alueelle ja myös vastakkaisen rinteen yläosassa kulkeville kilpaladuille. Liikenne eri tasojen välillä tapahtuu neljän porrashuoneen kautta, joissa kahdessa on hissi. Pääkatsomorakennuksen itäpäädyssä on siltarakenne, jonka avulla yleisöliikenne voidaan täysin erottaa kilpailijoiden liikenteestä ja huoltoliikenteestä. Rakennuksen kaikki kantavat rakenteet ovat kylminä joko ulkoilmassa tai maan sisällä. Kantavina pystyrakenteina toimivat paikalla valetut teräsbetoniset levypilarit. Ylin kerros on kannatettu ulokkeena niiden varassa. Katto- ja lattiatasoina ovat TT-laatat. Julkisivumateriaaleina ovat sileävalettu betoni sekä polttomaalatut peltikasetit.” Keskusurheilukentän rakentaminen alkoi vuonna 1978, jalkapallokenttä ja juoksuradat valmistuivat 1980–81. Eteläsivun katsomo rakennettiin 1979. Samaan yhteyteen rakennettiin ampumahiihdon tarvitsema betonielementtirakenteinen näyttösuoja. Pääkatsomon betonirakenteita korjattiin ja uusittiin 1996–97. Tämän jälkeen muun muassa uudistettiin katsomon tilajärjestelyitä (Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy). Kentälle rakennettiin 2008–09 loivasti kaartuvakattoinen, matala monitoimihalli (suksihuolto, budo-lajien harjoittelupaikka ym.) arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy:n suunnitelmin. |
| Kuvaus |
| Lahden urheilukeskuksen stadionin kenttä on valmistunut 1981. Hiihtostadioninakin tunnettu kenttä katsomoineen on sijaintinsa puolesta suorassa yhteydessa hyppyrimäkien ja mäkimontun kanssa.
Maailmanmestaruuskisoja varten rakennettu pääkatsomo on valmistunut 1977 Ossi Rajalan ja Pekka Salmisen suunnitelmin. |
| Lähteet |
| Marja-Riitta Norri (toim.), Suomi rakentaa 6. Taidehalli 27.11.-10.1. 1982. Suomen rakennustaiteen museo, 1981.
Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus, Teivaanmäen voimalaitos, rakennushistoriaselvitys. Lahti 2011. |
| Lahden urheilukeskus, Karpalon hyppyrimäet |
| Historia |
| Karpalosuon rinteeseen rakennettiin 1938 harjoittelua varten uusi pikkumäki. 1948 mäkeen asennettiin purupeite ja näin saatiin hyppykautta pidennetyksi. Seuraavana vuonna mäki saatiin ympärivuotiseen käyttöön kattamalla vauhtimäki kovalla rakennuspahvilla ja alastulorinne oljilla. Suomen ensimmäiset kesämäkikilpailut pidettiin 19.9.1948.
1967 Karpalosuon kaksi vanhaa mäkeä purettiin ja purettujen tilalle rakennettiin kaksi putkirakenteista pikkumäkeä vuonna 1968. Uusin mäistä on rakennettu 1991. |
| Kuvaus |
| Lahden urheilukeskuksen Karpalon hyppyrimäet (3kpl) sijaitsevat urheilukeskuksen ydinalueen pohjoispuolella Karpalosuon rinteessä. |
| Salpausselän koulu |
| Historia |
| Koulua alettiin rakentaa 1958 arkkitehti Unto Ojosen suunnitelmien mukaisesti. Paikaksi valittiin Ahomäenpuiston iso kenttä, jolla lapset pelasivat jalka- ja pesäpalloa, ja jossa kesäisin oli kaupungin leikkikenttä. Ahoa rajasi pohjoispuolelta jyrkkä Salpausselän rinne, lännessä oli syvä kaivanto ja rautatie. Aivan koulun vieressä kohosi Lahden maamerkki, vanha puuhyppyrimäki. Ensimmäiseksi valmistuivat keskushalli ja läntinen siipirakennus. Vuonna 1962 rakennettiin itäinen siipirakennus.
Koulun valmistumisen aikaisen tilajaon mukaisesti keskushalliin oli sijoitettuna kaikkiaan yhdeksän luokkahuonetta. Opettajainhuone- ja kansliasiiven toisessa kerroksessa oli voimistelusalin sivu- ja aputiloja sekä yhdistetty aamiaishuone, kerhohuone ja laululuokka sekä keittiö. Näihin tiloihin oli erillinen sisäänkäynti, jotta niitä voitiin käyttää esimerkiksi iltaisin oppilaiden kokouksiin ja juhliin. Keskushallin alaosassa oli kapeahko koroke, jonka takaa voimistelusali voitiin avata näyttämöksi. Koulua laajennettiin toistuvasti. Koulun sijainti urheilupaikkojen läheisyydessä oli tarjonnut ajatuksen yhteiskoulun muuttamisesta liikuntapainotteiseksi. Asiasta käytiin keskustelua 1970-luvulla. 1979 rakennettiin Heikki Sipposen suunnitelmien mukaan itäsiiven pohjoisosa ja tilajärjestelyissä tehtiin muutoksia pitkin 80-lukua. 1987 Salpausselän lukiosta tuli liikuntapainotteinen ja 1990 se sai urheilulukion statuksen. Myös yläaste muuttui tuolloin liikuntapainotteiseksi. Liikuntapainotteisuuden myötä tilavaateet kasvoivat. 1980-luvun aikana ajettiin yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa mittavaa hallihanketta, jota ei kuitenkaan pitkälle menneistä suunnitelmista huolimatta toteutettu. Sen sijaan vuonna 1993 valmistui kolmas lisärakennus. Laajennuksen suunnittelijaksi valittiin koulun entinen oppilas, arkkitehti Tuomo Keskiaho. Kun Keskiaho aloitti suunnittelutyönsä, laajennuksen tilaohjelma oli valmis. Siihen sijoitettiin fysiikan ja kemian demonstrointiluokka, kolme laborointiluokkaa varastoineen, liikuntasali puku- ja pesuhuoneineen ja välinevarastoineen sekä opettajainhuone. Liikuntatilat tulivat ensimmäiseen kerrokseen, luokat toiseen. |
| Kuvaus |
| Salpausselän koulu sijaitsee Ahomäenpuistossa. Sitä reunustava Salpausselän harju tarjoaa koulurakennukselle suojaisan pihamaan ja komean mäntymetsäisen maiseman.
Koulun pääasiallinen materiaali on punatiili. Koulutalo on valmistunut 1959, vihkiäiset järjestettiin 1960. Pihamaalta katsoen rakennuksen pääosassa on voimistelusali, joka seisoo yhdentoista hoikan pilarin varassa. Salin yläosassa on nauhaikkunarivistö. Pilarien takana on loggia, avoin pylväshalli, joka jatkuu suurten ikkunoiden kautta eteisaulaksi, mistä kaksi portaikkoa johtaa komeaan keskushalliin. |
| Lähteet |
| Riitta Niskanen, Salpausselän koulun rakennusvaiheet. 1998.
http://www.edu.lahti.fi/~salpaus/historia_rakennus.html 25.8.2011. |