| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Solvallan urheiluopisto, Espoo |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Nuuksion Pitkäjärven Itärannan jyrkkään metsä- ja kalliomaastoon rakennettu Solvallan urheiluopisto käsittää kaksi 1941 ja 1953 valmistunutta ja myöhemmin uudistetttua päärakennusta, urheilukentän, asuintiloja 1940-, 1950- ja 1980-luvulta sekä 1980-luvulla rakennettut liikuntahallin ja tenniskentät. Urheiluopiston ympäristöön sijoittuu mm. laskettelurinne, kuntopolkuja ja maastohiihtoreittejä.
Solvalla on osa Nuuksion kansallispuistoa, jonka luontokeskus (2011) sijoittuu Solvallan urheiluopiston yhteyteen. |
| Historia |
| SOLVALLAN OPISTON HISTORIAN PÄÄVAIHEITA
Naisvoimistelun voimahahmo Elli Björkstén (1870-1947) kertoi visiostaan eli ruotsinkielisestä, naisille suunnatusta liikunnallisesta koulutuskeskuksesta Tukholman olympialaisten 1912 jälkeen. Walborg Londén lahjoitti naisvoimistelijoille tontin Nuuksiosta Pitkäjärven rannalta. Tontti otettiin lahjoituskirjalla vastaan 1917. Elli Björkstén risti paikan Solvallaksi. Kesäkursseja varten tarvittiin rakennus, jota varten aloitettiin varojenkeräys. Naisvoimistelijoiden alkuunpanemasta hankkeesta tuli laajempi ruotsinkielisten liikuntajärjestöjen yhteinen hanke. Yhteistyö ruotsinkielisen Svenska Finlands Idrottsförbund SFI-järjestön miesten kanssa sinetöitiin 1938 ja Solvalla säätiö perustettiin. Vuoden 1940 olympialaisten saaminen Suomelle 1938 käynnisti ruotsinkielisten urheilujärjestöjen urheiluopiston suunnittelun. 1941 kurssit alkoivat 1950-luku perusrakenteiden luomisen aikaa 1960-luku laajentumisen aikaa 1964 25-vuotisjuhlat 1965 ensimmäinen urheiluopistolaki, Solvalla jäi sen ulkopuolelle 1967-68 1. kurssi urheilu- ja nuoriso-ohjaajalle 1970-luku voimakasta kehitystä 1971 kaksivuotinen liikunnanohjauskurssi alkoi, yksivuotiset kurssit jatkuivat 1978-82 viisivuotissuunnitelma opetusministeriön vaatimuksesta 1979 uusi laki valtionavusta urheiluopistoille RAKENNUSHISTORIAN PÄÄVAIHEITA Solvalla-huvila rakennettiin ja valmistui 1932. Se oli yksityiskäytössä pääasiassa Elli Björksténillä 1949 asti. Huvilan suunnitteli arkkitehti Kerstin Palmqvist, ja se oli valkoiseksi maalattu kaksikerroksinen hirsirakennus. Sotien jälkeen huvila oli julkisemmassa käytössä. Vuoteen 1973 saakka sen hoidosta vastasi Gertrud Wichmann. Talvisodan jälkeen, syksyllä 1940, saatiin Solvallan ensimmäiset rakennustyöt käyntiin. Rakennustyöt valmistuivat 1941. Arkkitehti Bertel Liljeqvist antoi neuvoja ja suunnitteli käytännöllisesti katsoen kaiken Solvallaan kuolemaansa 1955 asti: 1941 hirsirunkoisen päärakennuksen Lilla Solvallan ja rantasaunan, 1949 alueen asemapiirroksen, uuden päärakennuksen Nya Solvallan (voimistelu- ja luentosali, kirjasto, asuintiloja), uimalan, urheilukentät, Lilla Solvallan korjauksen ja laajennuksen, 1951 talonmiehen rakennuksen. Nya Solvalla ja urheilukenttä valmistuivat vuonna 1953. Liljeqvist toi esiin, että rakennuskysymykset pitäisi ratkaista kokonaisuutena eikä yksitellen ja ettei yhteensopimattomia toimintoja tulisi sijoittaa saman katon alle, vaikka hankkeita olikin toteutettava niukoin varoin. 1966 alkaen arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg oli usein mukana suunnitelmissa, samoin insinööritoimisto Kaista & Sebbas. Urheiluopiston maa-aluetta laajennettiin joka vuosikymmen. Maanhankinnat maantien toiselta puolelta ratkaisivat urheilukentän ja ison urheiluhallin sijoituksen, samoin laskettelua, kuntoliikuntaa ja maastohiihtoa koskevat tarpeet. Myös liikuntaympäristöjen rakennustyöt ulottuivat joka vuosikymmenelle: 1950-luvulla rakenettiin hyppyrimäki, 1960-luvulla lentopalloalue, slalomrinteestä tehtiin yhteistyösopimus ja henkilökunnan asuntola valmistui maantien varteen. 1970-luvulla tehtiin valaistut kuntopolut ja ladut, soutu- ja kanoottialue, 1980-luvulla mäelle urheiluhalli (insinööritoimisto Kaista & Sebbas kaikki suunnitelmat, arkkitehti Carl-Johan Slotte) ja urheilukentän yhteyteen ampumarata. Opiskelija-asuntolat 1 ja 2 nousivat samalle puolelle maantietä. Ensimmäinen paikoitusalue rakennettiin autoitumisen myötä vuonna 1959. Seuraavina vuosikymmeninä pysäköintialueita laajennettiin ja asfaltoitiin. |
| Lähteet |
| Gertrud Wichmann, Solvalla-hemmet – Ett gymnastikhem – En kulturgård. 1984.
Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988. Henrik Meinander, Lik martallen som rågfältet. Hundra år finlandssvensk gymnastik. Finlands Svenska Gymnastikförbund 1896-1996. Ekenäs 1996. |
| Tallennetut kohteet |
| Solvallan urheilukenttä |
| Historia |
| Urheilukentän ja juoksuratojen saaminen mäkiseen rantamaastoon oli ongelma, siksi ne sijoitettiin Solvallan niittyalueelle, Nuuksion maantien toiselle puolelle. Arkkitehti Bertel Liljeqvist suunnitteli paikan ym, ins. Heikki Valjakka suunnitteli juoksuradat yms. 1953 urheilukenttä vihittiin.
Kentän myöhemmistä vaiheista on olemassa epätarkkoja tietoja: Vuonna 1986 suunniteltiin urheiluhallin taakse uutta urheilukenttää ja 1987 vanhan kentän paikalle tenniskenttiä, mutta siitä, toteutuivatko hankkeet ei ole varmuutta. Vuonna 1987 tehtiin kentän yhteyteen tai sisälle halliin ampumarata. |
| Lähteet |
| Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988. |
| Solvallan urheiluopiston asuntolat |
| Historia |
| TALONMIEHEN ASUNTO
-1951 talonmiehen rakennus, arkkitehti Bertel Liljeqvist, 1960 modernisoitiin. (ei kartassa) HENKILÖKUNNAN ASUNNOT -rakennettiin 1969 maantien varteen. (ei kartassa) OPISKELIJA-ASUNTOLA 1. ja 2. maantien varteen, urheilukentän ja -hallin kanssa samalle puolelle. Samansuuntaiset, numero 1. 1982 palloiluhallin viereen, 12 huonetta, numero 2 1987 samansuuntainen kuin 1., 18 huonetta. (kartalla) |
| Lähteet |
| Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988. |
| Solvallan urheiluopiston liikuntahalli |
| Historia |
| Lipas-tieto: valmistunut 1982.
Palloiluhalli, urheiluhalli, rakennettiin 1981 maantien toiselle puolelle, mäelle. Sen suunnitteli kokonaan Insinööritoimisto Kaista & Sebbas, arkkitehti oli Carl-Johan Slotte. Halli vihittiin vuonna 1982 juhlallisin menoin. Tilaohjelmassa mm. auditorio ja yleisurheilutiloja (juoksusuora). |
| Solvallan urheiluopiston päärakennus |
| Kuvaus |
| Solvallan urheiluopiston päärakennus koostuu eri-ikäisistä rakennusosista. Päärakennuksessa on vastaanotto-, ruokailu-, voimistelusali-, luokka-, kokous-, sauna- ja asuintiloja.
LILLA SOLVALLA 1941 valmistunut päärakennus, hirsinen Lilla Solvalla, ikkunaluukut, suunnittelija arkkitehti Bertel Liljeqvist 1949 korjaus laaja, keittiö, henkilökunnan asunnot, 1955, 1967 korjauksia. 1969 henkilökunnan asuntolan valmistuttua maantien varteen, täältä ne vapautuivat, uusia toimintoja. 1970-luvun alussa muutokset, ruokasalista luentosali yms. sisäisiä muutoksia (tässä talossa vai toisessa talossa?) 1986 ikkunat ja ovet korjattiin. NYA SOLVALLA 1949 samaan aikaan urheilukentän kanssa suunniteltiin uusi päärakennus (voimistelusali, luentosali, kirjasto, oppilasasuntoja), arkkitehti Bertel Liljeqvist. 1950 suunnitelmat hyväksyttiin, 1953 vihittiin. 1960-luvulla laajennus? 1969 toiseen kerrokseen, mm. luentotiloja. 1970-luvulla laajennus esille, arkkitehtisuunnittelu Erich von Ungern-Sternberg. 1984 peruskorjaus. |
| Solvallan urheiluopiston tenniskentät |
| Historia |
| Historia
Lipas-tieto: valmistunut 1987 |