HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
Solvallan urheiluopisto, Espoo

Solvallan urheiluopistoalueen opastaulu. Hilkka Högström 2011
Solvallan urheiluopiston rantamaisemaa Nuuksiossa. Hilkka Högström 2011

 
Kuvaus
Nuuksion Pitkäjärven Itärannan jyrkkään metsä- ja kalliomaastoon rakennettu Solvallan urheiluopisto käsittää kaksi 1941 ja 1953 valmistunutta ja myöhemmin uudistetttua päärakennusta, urheilukentän, asuintiloja 1940-, 1950- ja 1980-luvulta sekä 1980-luvulla rakennettut liikuntahallin ja tenniskentät. Urheiluopiston ympäristöön sijoittuu mm. laskettelurinne, kuntopolkuja ja maastohiihtoreittejä.

Solvalla on osa Nuuksion kansallispuistoa, jonka luontokeskus (2011) sijoittuu Solvallan urheiluopiston yhteyteen.
 
Historia
SOLVALLAN OPISTON HISTORIAN PÄÄVAIHEITA

Naisvoimistelun voimahahmo Elli Björkstén (1870-1947) kertoi visiostaan eli ruotsinkielisestä, naisille suunnatusta liikunnallisesta koulutuskeskuksesta Tukholman olympialaisten 1912 jälkeen. Walborg Londén lahjoitti naisvoimistelijoille tontin Nuuksiosta Pitkäjärven rannalta. Tontti otettiin lahjoituskirjalla vastaan 1917. Elli Björkstén risti paikan Solvallaksi. Kesäkursseja varten tarvittiin rakennus, jota varten aloitettiin varojenkeräys.

Naisvoimistelijoiden alkuunpanemasta hankkeesta tuli laajempi ruotsinkielisten liikuntajärjestöjen yhteinen hanke. Yhteistyö ruotsinkielisen Svenska Finlands Idrottsförbund SFI-järjestön miesten kanssa sinetöitiin 1938 ja Solvalla säätiö perustettiin. Vuoden 1940 olympialaisten saaminen Suomelle 1938 käynnisti ruotsinkielisten urheilujärjestöjen urheiluopiston suunnittelun.

1941 kurssit alkoivat
1950-luku perusrakenteiden luomisen aikaa
1960-luku laajentumisen aikaa
1964 25-vuotisjuhlat
1965 ensimmäinen urheiluopistolaki, Solvalla jäi sen ulkopuolelle
1967-68 1. kurssi urheilu- ja nuoriso-ohjaajalle
1970-luku voimakasta kehitystä
1971 kaksivuotinen liikunnanohjauskurssi alkoi, yksivuotiset kurssit jatkuivat
1978-82 viisivuotissuunnitelma opetusministeriön vaatimuksesta
1979 uusi laki valtionavusta urheiluopistoille


RAKENNUSHISTORIAN PÄÄVAIHEITA

Solvalla-huvila rakennettiin ja valmistui 1932. Se oli yksityiskäytössä pääasiassa Elli Björksténillä 1949 asti. Huvilan suunnitteli arkkitehti Kerstin Palmqvist, ja se oli valkoiseksi maalattu kaksikerroksinen hirsirakennus. Sotien jälkeen huvila oli julkisemmassa käytössä. Vuoteen 1973 saakka sen hoidosta vastasi Gertrud Wichmann.

Talvisodan jälkeen, syksyllä 1940, saatiin Solvallan ensimmäiset rakennustyöt käyntiin. Rakennustyöt valmistuivat 1941. Arkkitehti Bertel Liljeqvist antoi neuvoja ja suunnitteli käytännöllisesti katsoen kaiken Solvallaan kuolemaansa 1955 asti: 1941 hirsirunkoisen päärakennuksen Lilla Solvallan ja rantasaunan, 1949 alueen asemapiirroksen, uuden päärakennuksen Nya Solvallan (voimistelu- ja luentosali, kirjasto, asuintiloja), uimalan, urheilukentät, Lilla Solvallan korjauksen ja laajennuksen, 1951 talonmiehen rakennuksen. Nya Solvalla ja urheilukenttä valmistuivat vuonna 1953. Liljeqvist toi esiin, että rakennuskysymykset pitäisi ratkaista kokonaisuutena eikä yksitellen ja ettei yhteensopimattomia toimintoja tulisi sijoittaa saman katon alle, vaikka hankkeita olikin toteutettava niukoin varoin. 1966 alkaen arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg oli usein mukana suunnitelmissa, samoin insinööritoimisto Kaista & Sebbas.

Urheiluopiston maa-aluetta laajennettiin joka vuosikymmen. Maanhankinnat maantien toiselta puolelta ratkaisivat urheilukentän ja ison urheiluhallin sijoituksen, samoin laskettelua, kuntoliikuntaa ja maastohiihtoa koskevat tarpeet.

Myös liikuntaympäristöjen rakennustyöt ulottuivat joka vuosikymmenelle: 1950-luvulla rakenettiin hyppyrimäki, 1960-luvulla lentopalloalue, slalomrinteestä tehtiin yhteistyösopimus ja henkilökunnan asuntola valmistui maantien varteen. 1970-luvulla tehtiin valaistut kuntopolut ja ladut, soutu- ja kanoottialue, 1980-luvulla mäelle urheiluhalli (insinööritoimisto Kaista & Sebbas kaikki suunnitelmat, arkkitehti Carl-Johan Slotte) ja urheilukentän yhteyteen ampumarata. Opiskelija-asuntolat 1 ja 2 nousivat samalle puolelle maantietä.

Ensimmäinen paikoitusalue rakennettiin autoitumisen myötä vuonna 1959. Seuraavina vuosikymmeninä pysäköintialueita laajennettiin ja asfaltoitiin.
 
Lähteet
Gertrud Wichmann, Solvalla-hemmet – Ett gymnastikhem – En kulturgård. 1984.

Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988.

Henrik Meinander, Lik martallen som rågfältet. Hundra år finlandssvensk gymnastik. Finlands Svenska Gymnastikförbund 1896-1996. Ekenäs 1996.

Tallennetut kohteet

Solvallan urheilukenttä
Historia
Urheilukentän ja juoksuratojen saaminen mäkiseen rantamaastoon oli ongelma, siksi ne sijoitettiin Solvallan niittyalueelle, Nuuksion maantien toiselle puolelle. Arkkitehti Bertel Liljeqvist suunnitteli paikan ym, ins. Heikki Valjakka suunnitteli juoksuradat yms. 1953 urheilukenttä vihittiin.

Kentän myöhemmistä vaiheista on olemassa epätarkkoja tietoja: Vuonna 1986 suunniteltiin urheiluhallin taakse uutta urheilukenttää ja 1987 vanhan kentän paikalle tenniskenttiä, mutta siitä, toteutuivatko hankkeet ei ole varmuutta. Vuonna 1987 tehtiin kentän yhteyteen tai sisälle halliin ampumarata.
Lähteet
Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988.

Solvallan urheiluopiston asuntolat
Historia
TALONMIEHEN ASUNTO
-1951 talonmiehen rakennus, arkkitehti Bertel Liljeqvist, 1960 modernisoitiin. (ei kartassa)

HENKILÖKUNNAN ASUNNOT
-rakennettiin 1969 maantien varteen. (ei kartassa)

OPISKELIJA-ASUNTOLA 1. ja 2. maantien varteen, urheilukentän ja -hallin kanssa samalle puolelle. Samansuuntaiset, numero 1. 1982 palloiluhallin viereen, 12 huonetta, numero 2 1987 samansuuntainen kuin 1., 18 huonetta. (kartalla)
Lähteet
Carl-Henrik Fager, 50 år Solvalla Idrottsinstitut. Solvalla stiftelse 1988.

Solvallan urheiluopiston liikuntahalli
Historia
Lipas-tieto: valmistunut 1982.

Palloiluhalli, urheiluhalli, rakennettiin 1981 maantien toiselle puolelle, mäelle. Sen suunnitteli kokonaan Insinööritoimisto Kaista & Sebbas, arkkitehti oli Carl-Johan Slotte. Halli vihittiin vuonna 1982 juhlallisin menoin. Tilaohjelmassa mm. auditorio ja yleisurheilutiloja (juoksusuora).

Solvallan urheiluopiston päärakennus
Solvallan urheiluopiston päärakennuksia. Hilkka Högström 2011
Kuvaus
Solvallan urheiluopiston päärakennus koostuu eri-ikäisistä rakennusosista. Päärakennuksessa on vastaanotto-, ruokailu-, voimistelusali-, luokka-, kokous-, sauna- ja asuintiloja.

LILLA SOLVALLA
1941 valmistunut päärakennus, hirsinen Lilla Solvalla, ikkunaluukut, suunnittelija arkkitehti Bertel Liljeqvist
1949 korjaus laaja, keittiö, henkilökunnan asunnot, 1955, 1967 korjauksia.
1969 henkilökunnan asuntolan valmistuttua maantien varteen, täältä ne vapautuivat, uusia toimintoja.
1970-luvun alussa muutokset, ruokasalista luentosali yms. sisäisiä muutoksia (tässä talossa vai toisessa talossa?)
1986 ikkunat ja ovet korjattiin.

NYA SOLVALLA
1949 samaan aikaan urheilukentän kanssa suunniteltiin uusi päärakennus (voimistelusali, luentosali, kirjasto, oppilasasuntoja), arkkitehti Bertel Liljeqvist.
1950 suunnitelmat hyväksyttiin, 1953 vihittiin.
1960-luvulla laajennus?
1969 toiseen kerrokseen, mm. luentotiloja.
1970-luvulla laajennus esille, arkkitehtisuunnittelu Erich von Ungern-Sternberg.
1984 peruskorjaus.

Solvallan urheiluopiston tenniskentät
Historia
Historia
Lipas-tieto: valmistunut 1987