| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Sveitsinpuiston liikuntaympäristöt, Hyvinkää |
| Kuvaus |
| Sveitsinpuiston liikuntaympäristö käsittää pitkän, osin jyrkkäpiirteisen harjumuodostelman kaupungin länsilaidalla, jossa aluetta rajaa tiiviis taajamarakenne sekä itäpuolella viljelymaisema ja sitä halkova Helsinki- Hämeenlinna moottoritie. Talvi- ja kesälajeja palvelevat kunto- ja ulkoilupolut, laskettelu- ja hyppyrimäki, jäähalli, tenniskentät, uimahalli ja maauimala keskittyvät alueen eteläpäähän. Ne sijoittuvat pitkälle, etelä-pohjoissuuntaiselle metsäharjulle. Alueen liikunta-, majoitus ja koulurakennukset ovat pääosin sotien jälkeiseltä ajalta, 1960- ja 1980-lukujen väliltä, jolloin Hyvinkää kaupungistui ja väkiluku kasvoi voimakkaasti.
Alueella on liikuntapaikkojen yhteyteen, metsämaisemaan rakennetut retkeilymaja (1961) ja Ranta-sipi hotelli (1974-76). |
| Historia |
| Hyvinkään Sveitsin luonnonpuisto on ollut virkistysalueena jo 1800-luvun loppupuolella. Kunnan omistukseen alue tuli 1924, minkä jälkeen siitä muodostettiin kansanpuisto ulkoilureitteineen. Alueella on säilynyt portaikkoja, kivettyjä askelmia ja kivireunaisia polkurakennelmia.
Hyvinkään kauppalan kupeessa, lähellä Helsinkiä ja pääradan varressa olevan korkea harjun merkitys hiihtomatkailun näkökulmasta nähtiin jo 1920-luvun lopulla, jolloin sen kehittäminen Lahden Salpauselkää vastaavaksi paikaksi aloitettiin. Sveitsiin rakennettiin ensimmäinen hyppyrimäki suojeluskunnan ja urheiluseura Tahkon toimesta. Hyvinkään urheilulautakunta perustettiin 1933. Hyvinkään hiihtokeskuksen rakentaminen aloitettiin1930-luvun puolivälissä, jolloin harjulle merkittiin 5 ja 20 kilometrin ladut sekä rakennettiin uusi 50 m. hyppyrimäki ja slalom-rinne. Hanketta ajaneen Martti Jukolan ja kauppalan näkökulmana alueen kehittämisessä oli enemmänkin matkailu ""Hyvinkäästä talvinen turistikeskus"" kuin palveluiden tuottaminen kuntalaisille. Hyvinkään Sveitsin kansanpuiston järjestelyehdotuksen 1947-1951 laati arkkitehti Aarne Ervi. Hänen suunnitelmiinsa sisältyi mm. hiihtomaja ja teatteri. Alueen kehittäminen monipuolisemmaksi alkoi 1960-luvulla, jolloin kauppalasta kaupungiksi muuttunut Hyvinkää kasvoi nopeasti. Vuosikymmenen suuria hankkeita oli uimahalli ulkoaltaineen. Pienempiä 60-luvun hankkeita olivat tenniskentät ja lentopallokenttä. Hyppyrimäen viereen rakennettu mäki sai hiihtohissin 1960. Majoituspalvelut parantuivat valmistuneen retkeilymajan (1961) ja hotellin (1976) myötä. Alueen reunaan 1960- ja 1980-luvulla rakennetut koulut lisäsivät edelleen liikuntapaikkojen tarjontaa. Sveitsin uusi laskettelurinteet sisältävä hiihtokeskus valmistui alueen pohjoispäähän Kulomäelle 1980-luvulla. Tämän taajamarakenteen reunalle rakennetun alueen pohjana on vanha kaatopaikka, josta maansiirroin rakennettiin laskettelurinne. Vanha 1935 valmistunut hyppyrimäki purettiin 2012. |
| Lähteet |
| Lauri Putkonen, Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2013.
Lähde SRTM:n näyttelykatalogin työluettelo 2010. Kalervo Ilmanen, Hyvinkään liikuntatoimen kehityspiirteitä, taustaraportti 1992. |