| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Vimpelin ulkoilu- ja urheilukeskus, Kajaani |
|
|
| Kuvaus |
| Vimpelinlaakso ja Vimpelinvaara on laaja ja monipuolinen ulkoilu- ja urheilukeskus Kajaanin keskustan, asumalähiöiden ja monen oppilaitoksen sekä varuskunnan läheisyydessä.
Vimpelissä on kansainväliset vaatimukset täyttävä 8-ratainen urheilukenttä katettuine pääkatsomoineen. Katettuja tiloja ovat jää-, tennis- ja jalkapallohalli. Jalkapalloilijoiden käytössä on myös kaksi nurmikenttää. Aluella on valaistu jääkiekkokaukalo, ulkotenniskenttiä on 4 asfalttipinnalla ja 2 massakenttää. Vimpelissä sijaitsevat myös talviurheilua palvelevat ampumahiihtokeskus, hiihtomaja, 3 hyppyrimäkeä ja laskettelurinne. Ulkotiloja ovat valjakkourheilurata, koirakoulutuskenttä, frisbeegolfrata. suunnistuskartta ja kiintorastiverkosto sekä Kettukallion ampumarata. Valaistu kuntopolku ja latu on pituudeltaan 4,2 km. Kansanhiihtolatujen pituudet vaihtelevat 1 - 26 km. Lähtöpisteessä on opasteet laduista ja majoista. Ladut on merkitty värimerkein ja opastein. Kylkiäisen vaellusreitin pituus on 32 km. Reitin varrella on laavuja ja tulentekopaikkoja sekä maja. |
| Historia |
| 1900-luvun alkuvuosina mäenlaskukilpailuja mm. Kyynäspäänniemellä.
1923 Tullikallion hyppyrimäki eli Renforsin mäki. 1932 kaupunki varasi Vimpelinvaaralta hiihtokeskusalueen, hiihtomajan suunnitteli arkk. Eino Pitkänen 1933 Vimpelinvaaran rinteelle hyppyrimäki (korvasi Renforsin mäen). 1955 Vimpelinvaaran länsirinteelle raivattiin pujottelurinne, 1970 laskettelurinnet, 1971 valaistus, 1974 hiihtohissi. Pujottelurinteeseen tulossa half pipe. 1957 60 m hyppyrimäki Paavo Nuotio suunnitteli, hyväksyttiin kansainväliseksi kilpailumäeksi. 1959 hiihdon SM-kisat Vimpelissä, hiihtokeskus valmistui. 1959-1960 kaupungin työryhmä kaupunginarkkitehti Sillmanin johdolla laati yleissuunnitelman urheilupuistosta, monipuolinen lajivalikoima, puiston rakentaminen alkoi 1970- ja 1980-luvulla. 1960- ja 1970-luvulla Vimpelinlaakson ja -vaaran ympärille keskitettiin lukuisia oppilaitoksia, asuinalueita ja Hoikankankaan varuskunta. 1970-l tenniksen asfaltti- ja massakenttät. 1980 Yu-kentän pääkatsomon suunnitteli Maa ja Vesi Oy/Kajaanin kaupungin tekninen virasto mm. kaupungin rakennusmestari Tapio Räisänen (kultaa suurmäessä Lahden 1978 MM-kisoissa). Pääkatsomo vuoden betonirakenne 1981. 1986 tennishalli,1989 jäähalli, 1994 pallohalli. 1984 ja 2010 Kalevan kisat 2013 frisbeegolfrata |
| Lähteet |
| www.kajaani.fi 14.9.2011.
Panu Pulma, Oiva Turpeinen, Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1976. Kajaanin kaupunki 1994. Jorma Komulainen, Kajaani. Kainuun kaupunki. Teksti Pekka Kinnunen. Keuruu 1978. kainuunmuseo.fi Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia 1 Kajaani 1997 ja 2 1998. HAASTATTELU 17.8.2011 Mikko Saari (sivistysjohtaja), Jouko Hukkanen (liikunta-alueet) ja Jarmo Kinnunen (nuoriso- ja liikuntapalvelut). |
| Tallennetut kohteet |
| Vimpelin urheilukenttä |
| Kuvaus |
| Vimpelinvaaran urheilukeskuksen kenttä Kajaanissa on lähellä oppilaitoksia ja varuskuntaa. Betonikatsomon suunnitteli Kajaanin kaupungin rakennusmestari Tapio Räisänen, vuoden 1978 mäkihypyn maailmanmestari. |