| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Vierumäen urheiluopisto eli Suomen Urheiluopisto, Heinola |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Vierumäen eli Suomen Urheiluopistoa kutsutaan usein maan ""viralliseksi"" urheiluopistoksi. Arkkitehtuuriltaan ansiokas opiston ydinalue sijaitsee keskellä kauneinta luontoa, harjulla mäntyjen keskellä ja kirkasvetisen järven ympärillä. ""Kun suuret joukot vierailevat ihanassa harjumaisemassa, ihmiset tutustuvat samalla uuden, asiallisesti suuntautuneen arkkitehtuurin kauneuteen"", arvioi arkkitehti Gustaf Strengell opiston 1930-luvun rakennusvaiheen valmistuttua.
Suomen Urheiluopisto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen liikunnan valmennus- ja koulutuskeskus. Opiston toiminta on laaja-alaista liikunnan ja urheilun koulutusta sekä valmennusta. Koulutus käsittää eritasoisia ammattitutkintoja ja vapaa-ajan kursseja. Urheiluopiston alue on kokonaisuudessaan laaja, yli 300 hehtaaria. Sen ytimessä on mäntykankaan keskellä arkkitehtuuriltaan harkittu, eri vuosikymmeninä täydentynyt kampusalue, jonka valkoisiin rakennuksiin opetus ja opiskelijoiden majoitus keskittyy. Valkjärven rannat on kevyesti muotoiltu ja sitä kiertävien kävelyreittien reunat kivetty. Puistomaisen alueen sisäinen liikenne on ohjattu kevyen liikenteen väylille. Tämän kohteen rajaus on piirretty kartalle lähinnä urheiluopistotoimintaan keskittyvälle alueelle. Laaja alue vapaa-ajan käyttöön suunniteltuine hotelli- ja mökkialueineen on jätetty suurelta osin kuvauksen, rakennushistorian ja rajauksen ulkopuolelle. |
| Historia |
| Suomen urheiluopisto syntyi tarpeesta järjestää koulutusta urheilujohtajille. Urheiluopiston isän, Lauri ""Tahko"" Pihkalan ajatus perustui Yhdysvaltain matkalla 1907 saatuihin ideoihin. 1919 valtioneuvosto asetti sotaministerin esityksestä komitean harkitsemaan urheiluopiston perustamista (Wilskmanin komitean).
1920 valmistui (ns. Oeschin komitean) mietintö johtajien ja ohjaajien valmistuslaitoksesta, 1924 SVUL:n toimikunta ryhtyi kehittämään asiaa. 1927 perustettiin Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, valittiin johtokunta ja ensimmäinen varsinainen urheiluopisto perustettiin. Urheiluopiston paikaksi valittiin Suomen entisen, 1901 lakkautetun sotaväen leirialue - Vierumäen kenttä. Paikka oli toiminut autonomian aikaisen Heinolan pataljoonan leirialueena (1897-1900). Paikalla oli järjestetty ampumaleirejä ja maastoharjoituksia. 1929 solmittiin metsähallituksen kanssa sopimus 83 hehtaarin käyttöoikeudesta. Riittävän kaukana kaupunkien kiusauksista sijaitseva opistoalue oli luonnonoloiltaan ihanteellinen: Salpausselän pohjoisella haarakkeella, Pikku-Salpausselällä, oleva harjumuodostuma, laajat tasaiset kankaat, Valkjärvi (kirkas lähdejärvi) ja Suurjärvi sekä seitsemän pientä järveä ympäröivät aluetta. 1930 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun tuli 21 ehdotusta. Kilpailun voittajaksi nousi arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelma. Toiseksi sijoittuivat Antero Pernaja ja Ragnar Ypyä, kolmanneksi Alvar Aalto. Raatia miellytti Bryggmanin ehdotuksessa opiston päärakennuksen edullinen sijoittaminen. Kiitosta sai myös yleisratkaisu, asemakaavan käsittely, yksityiskohtien harkittu ratkaisu, valaistuksien ja kauniiden näköalojen tarkoituksenmukainen hyväksikäyttö sekä opiston tehtävää vastaava ulkonäkö. Niin rakennuttajat kuin Bryggman tutustuivat suunnittelua varten vastaaviin ulkomaisiin kohteisiin. Bryggman matkusti Puolaan, Saksaan ja Tanskaan tutkimaan urheilupaikkoja. Rakentajaksi valittiin Lahden varavankila ja työt alkoivat 1931. Päärakennus valmistui 1936. Opisto vihittiin käyttöön 1937 kahden tuhannen arvovieraan läsnä ollessa. Vihkiäisissä puhui tasavallan presidentti Kyösti Kallio. Erik Bryggman suunnitteli Vierumäelle päärakennuksen lisäksi useita rakennuksia, mm. urheiluopiston rantasaunan (1931) sekä sen tilalle myöhemmin rakennetun saunan, asuinrakennuksia (1930- ja 1940-luvuilla) ja uimahallin (toteutumaton ehdotus 1954). 1930-luvulla alueelle rakennettiin tie ja 40-luvulla alueelle ulotettiin rautatie. Seisakkeen nimi oli ”Urheiluopisto”. Opistoalueelle rakennettiin ensi töiksi myös Bryggmanin laatiman alueen yleissuunnitelman pohjalta erilaisia kenttiä. Ensimmäinen jalkapallokenttä valmistui 1935. Tämän jälkeen valmistui kaksi tenniskenttää 1936, sekä jääkiekkokentän pohja ja koripallokenttä 1939. Vanhimman kentän taakse tehtiin harjoituskenttä 1950. Samana vuonna aloitettiin kolmannen urheilukentän rakentaminen ja Valkjärven pohjoisrinteelle raivattiin laskettelun tekniikkarinne. Kenttien rakentaminen ja uusiminen oli ja on yhä osa opiston jatkuvaa rakentamista. Monia pienempiä rakennushankkeita toteutui, kuten arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema venevaja. 1949 rakennettiin kenttäpukusuoja sekä nykyisen urheiluhallin kulmalle suksihuoltoa varten hirsinen suksivaja, eli ”paahtimo”. 1951 uusittiin lämpökeskus ja rakennettiin vihanneskellari. 1955 vuorossa oli puusepän verstas. Alueen laajeneminen ja mittava rakentaminen on ollut 1900-luvun jälkipuoliskolta alkaen jatkuvaa. Rakennuskohtaiset historiatiedot on laadittu erikseen. Alueen asemakaava hyväksyttiin 2006. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Riitta Nikula et al, Erik Bryggman 1891-1955 arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, 1991. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. ""Suomen Urheiluopisto"", www.rky.fi, julkaistu 22.12.2009. Arkkitehti Sauli Havaksen haastattelu kesäkuussa 2012. |
| Tallennetut kohteet |
| Vierumäen golfkenttä |
| Historia |
| 1980-luvun puolivälissä osana Tapani Ilkan luotsaamaa Vierumäki 2000 -strategiaa suunniteltiin arkkitehtitoimisto Innovark Oy:n toimesta urheiluopiston yhteyteen 18-reikäinen golfkenttä ja 9-reikäinen golfin koulutusrata. Hallitus hyväksyi 19.9.1986 kehityshankkeen, johon kuului kenttien lisäksi lomakylä.
Ensimmäisen golfkentän suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Jan Cederholm. Rakentaminen käynnistyi Lemminkäinen Oy:n toimesta 1986 ja se valmistui käyttöön 1988. Golfin suosion jatkaessa kasvuaan, suunniteltu 9-reikäinen koulutusrata päätettiin toteuttaa täyspitkänä ja se valmistui 1992. Toimintaa täydensi vielä opetustarkoitukseen rakennettu 11-reikäinen koulutusrata. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston ydinaluetta ympäröivät laajat golfkentät. Golf on kuulunut opiston lajivalikoimaan vuodesta 1988 lähtien. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen monitoimihalli Areena |
| Historia |
| 2006 Suomen Urheiluopisto solmi sopimuksen valmennuskeskusyhteistyöstä Suomen Ampumaliiton kanssa. Sopimukseen liittyen Vierumäelle päätettiin rakentaa kansainvälisien kilpailujen järjestämiseen soveltuva ampumaurheilukeskus.
Vierumäki Areenan rakentaminen aloitettiin keväällä 2007. Suunnittelijana toimi Lasse Maatela arkkitehtitoimisto Havas & Rosbergilta. Rakentamisesta vastasi rakennusliike U. Lipsanen Oy. Halli valmistui 2008. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston Areena on mittava monitoimihalli, jossa sijaitsevat mm. ampumahalli ja golfin talviharjoittelutilat. Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:n suunnittelema teräsrakenteisen ja betonirakenteisen hallin yhdistelmä on valmistunut vuonna 2008.
Hallin erikoisuutena on avautuva ulkoseinä, joka mahdollistaa ampumisen hallin sisätiloista ulkona oleviin tauluihin. Hallia voidaan käyttää myös kori- ja lentopallon, salibandyn ja jalkapallon tarpeisiin sekä erilaisten suurtapahtumien järjestämiseen. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen ratsastusalue ja -talli |
| Historia |
| Ratsutilan rakennutti alueelle yrittäjä, joka järjestää Vierumäen urheiluopiston asiakkaille ratsastusretkiä. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston ratsastusalueella sijaitsee 2001 rakennettu soikea tallirakennus, jossa on talli- ja huoltotilat. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston autotalli ja verstas |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston autotalli on vuodelta 1936. Sen suunnittelija on Erik Bryggman. Alunperin hevostalliksi rakennettu rakennus on muutettu autojen käyttöön. Rakennuksen historiasta on erilaisia tietoja; kivirakenteista autotallia on mahdollisesti laajennettu myöhemmin puurunkoisella verstaalla. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston Jytinän majoitustalot |
| Historia |
| 1966 Vierumäen urheiluopisto esitteli opetusministeriön ja kouluhallituksen pyynnöstä kehityssuunnitelmansa tulevaisuuden rakentamistarpeista. Suunnitelman yksi pääpaino oli henkilökunnan asuinrakennusten lisäämisessä. 1967 rakentamiskohteena oli uusi henkilökunnan asuntola. Tämä yksikerroksinen rivitalo valmistui samana vuonna.
Majoitustilojen uudisrakentamista varten perustettiin 1970-luvun puolivälin jälkeen kiinteistöosakeyhtiö. 1976 arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkasen suunnittelemat kaksi rakennusta esiteltiin hallitukselle, joka hyväksyi suunnitelmat. Jytinä valmistui vuonna 1978. Suomen Urheiluopiston majoitustilojen riittämättömyys tuli jälleen ajankohtaiseksi 1990-luvun puolivälissä. 1996 ensimmäisen Jytinä-rivitalon viereen alettiin rakentaa uutta rivitalokohdetta Jytinä II:sta. Asuntolan suunnitteli Pentti Aho ja sen urakoi rakennusliike Hannila. Jatkuvasti kasvavan koulutustarjonnan ja siihen liittyvän majoitustilojen puutteen vuoksi aloitettiin 1998 uuden majoitus- ja koulutustilan rakentaminen. Arkkitehti Pentti Ahon suunnittelema Kaksikerroksinen ""Jytinä kolmonen"" valmistui 1999. 2003 Vierumäeltä puretun Jukola-kiinteistön tilalle rakennettiin neljäs Jytinä-kiinteistö oppilasasuntolaksi. Kaksikerroksinen luhtitalo saatiin käyttöön 2004. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jarkko Konttinen ja urakoi rakennusliike Viljo Pakkanen Oy. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston majoitusalue Jytinän eri-ikäiset asuinrakennukset ovat opiston majoitusrakennuksia. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston jäähalli |
| Historia |
| 1977 päätettiin Vierumäelle rakentaa jäähalli mahdollistamaan jääkiekon ympärivuotinen harjoittelu. Jäähallin toteutuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehti Aarno Savelan ehdotus. Halli vihittiin käyttöön 15.9.1979 ja se nimettiin jääurheilulajien valmennus- ja koulutuskeskukseksi. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston jäähallin vanhin osa on valmistunut 1979 Aarno Savelan suunnitelman pohjalta. Sen matalaa julkisivua leimaa betonielementtien kaarevanurkkainen kehärakenne. Jäähallin kaareva laajennus vuodelta 1997 on valkobetonia, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Salmenkivi Mäkelä Havas Oy. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston Lehtorila |
| Historia |
| Heti alkuajoista lähtien opiston opettajat asuivat opiston alueella. Kurssien opettajat asuivat aluksi johtajan asunnossa Puustellissa. 1936 kunnostettiin rakentajien käytössä ollut, 1933 valmistunut rakennus, ns. Lehtorila opettajien asuinkäyttöön. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston Lehtorila on opettajien asunto, joka on valmistunut 1933. Rakennuksen suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman on taitavasti sijoittanut rakennuksen Valkjärven törmälle. Puurakennus edustaa Bryggmanin hallitsemaa yksinkertaisen tyylikästä 1930-luvun huvila-arkkitehtuuria. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston majoitusrakennus Ilkka |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston majoitusrakennus Ilkka on opiston ydinalueen kolmas pistemäinen valkoinen rakennus Kaskelan ja Pihkalan rinnalla. Se toimii urheiluopiston opiskelija-asuntolana. Ilkka on valmistunut 2007, sen on suunnitellut Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkasen toimistosta Jarkko Konttinen. Yhdyskäytävä Ilkan ja Pihkalan välillä on vuodelta 2008. Ilkka on nimetty opiston johtajana 1976-2006 toimineen Tapani Ilkan mukaan. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston Puuopisto |
| Historia |
| Vierumäen rantasauna ja puuopisto olivat alueen ensimmäiset rakennukset. Ne rakennettiin 1931-32. Molemmat rakennukset suunnitteli alueen arkkitehtikilpailun voittanut Erik Bryggman. Puuopisto toimi Vierumäellä järjestettyjen ensimmäisten kurssien pitopaikkana, opettajien ja oppilaiden asuntolana, ruokalana ja luentotilana. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston Puuopisto on alueen vanhin rakennus. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema puurunkoinen opistorakennus on valmistunut 1932. Puuopisto on toiminut urheiluopiston ensimmäisenä opistorakennuksena ja ensimmäisten kurssien järjestämispaikkana. Rakennus on siten urheiluopiston historian arvorakennus. Se edustaa myös arkkitehtuuriltaan Erik Bryggmanin taitavasti hallitsemaa tyylisuuntaa, jota usein on kutsuttu ""puufunkikseksi"". Nykyään rakennus on asuinkäytössä. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston Puustelli, rehtorin asunto |
| Historia |
| 1932 opiston toiminnan vilkastumisen myötä päätettiin, että rehtorin olisi hyvä asua opiston alueella. Johtajan asunnon rakentaminen käynnistettiin ja Puustelli valmistui 1933.
Opiston johtajina ovat toimineet Akseli Kaskela 1928-39, K.E. Levälahti 1939-49, Esko Palmio 1949-54, Tauno Juurtola 1955-76, viimeisenä johtaja-asukkaana Puustellissa oli 1976-2006 Tapani Ilkka. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopisto Puustelli on 1933 valmistunut rehtorin asunnoksi. Valkjärven rantatörmällä sijaitsevan tyylikkään hirsirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman. Huvila-arkkitehtuuri muodostaa Erik Bryggmanin laaja-alaisessa tuotannossa tärkeän, alan kansainvälisissä julkaisuissakin esitellyn osan. Urheiluopiston pitkäaikainen rehtori Tapani Ilkka on viimeinen Puustellissa asunut opiston johtaja. Nykyään rakennus on vierasmajana. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston päärakennus Kaskela |
| Historia |
| Kivirunkoisen päärakennuksen rakentaminen alkoi arkkitehti Erik Bryggman suunnitelmien mukaan 1933. Urakoinnin suorittivat Lahden varavankilan vangit. Bryggman suunnitteli rakennuksen yksityiskohtiin asti, kalustusta myöten. Päärakennus valmistui osakokonaisuuksina: 1935 saatiin käyttöön valtaosa viisikerroksisesta A-osasta, jossa sijaitsivat oppilasasuntola pienine huoneineen, kaksi puolipyöreää luentosalia ja hallintotilat. 1936 alussa valmistui talon B-osa, eli voimistelusalisiipi ja myöhemmin keväällä D-osa, eli keittiösiipi. Tilaohjelmaan kuului myös mm. avara ala-aula, ruokasali, ruokasalin aula takkoineen, kirjasto, kerhohuone sekä peseytymis- ja pesutilat.
Päärakennuksen rakennusprojekti katsottiin päättyneeksi 1936. Valmistunut rakennus otettiin lehdistössä hurraten vastaan otsikoilla: ""Suomen urheilun valkoinen talo"" ja ""maamme liikuntakasvatuksen suuri sunnuntai"". 1937 viimeisteltiin päärakennuksen lähiympäristö Bryggmanin suunnitelmien mukaiseksi. 13.6.1937 presidentti Kyösti Kallio vihki päärakennuksen ja liikuntaneuvojakurssit alkoivat. Heti vihkijäisten jälkeen aloitettiin rakennuksen C-osan eli harjoitussalin suunnittelu. Rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa 1938 rakennusliike Otto Vuorion urakoimana. Vaikka sotatilan uhka vaikeutti rakennustöitä, sai opisto käyttöönsä pallohallin marraskuussa. 1939-1945 päärakennus toimi sotasairaalana. Kovassa käytössä se meni heikkoon kuntoon ja sitä alettiin restauroida 1947 alkaen. 1950-luvun alussa sisätilat maalattiin kokonaan uudelleen. Erik Bryggmanin tytär, sisustusarkkitehti Carin Bryggman hoiti sisustussuunnittelua, mm. kaikkiin sisäikkunoihin hankittiin verhot ja opiston sisätilojen valaisimia ja kalusteita uusittiin. Opiston saneeraus jatkui vuosina 1954-1955. Tuolloin C- ja D-siipien (keittiösiipi ja pallohallin) katot muutettiin Bryggmanin suunnitelmien pohjalta peltisiksi harjakatoiksi. Toimisto- ja majoitushuoneiden ikkunat vaihdettiin uusiin avattaviin ikkunoihin, jotta tuuletus mahdollistuisi myös talvisin. 1956 päärakennuksen ulkovuori korjattiin ja maalattiin. Ulkopinnat maalattiin uudelleen jo 1961. Kalustusta uusittiin 1963. Päärakennuksessa on tehty vuosien mittaan monia sisäisiä järjestelyitä tilojen ja käyttötarkoitusten osalta. Suuri muutos tapahtui 1988 tehdyn laajennuksen yhteydessä (kts. Vierumäen urheiluopiston Pihkala). Tuolloin vanha voimistelusali muutettiin kirjastoksi ja sen yhteyteen tehtiin hallintotiloja. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston päärakennus kuvastaa 1930-luvulla kehittyneen uudenaikaisen urheilukoulutuksen aatteita. Rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään, suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Pääsisäänkäynnin edustalla on otettu useita klassikoiksi muodostuneita valokuvia, joissa voimistelijat esiintyvät näyttävästi moderni, valkoinen funktionalistinen rakennus taustanaan.
Keskiosaltaan 7-kerroksinen päärakennus on rakennettu mäntykankaalle, jyrkkänä Valkjärveen laskevan rinteen reunalle. Arkkitehti Erik Bryggman on sijoittanut päärakennuksen Salpausselälle, jossa se on 163 metriä merenpinnan yläpuolella. Päärakennuksesta avautuu näköala yli havupuisten harjujen ja kristallinkirkkaitten järvien, kuten Bryggman itse luonnonmaisemaa luonnehti. Päärakennus on nimetty 1928 opiston johtajaksi valitun Aleksi Kaskelan mukaan. Päärakennus on suojeltu rakennussuojelulailla 1988. Suojelu koskee ulkoarkkitehtuuria, sisäosien jäsentelyä pääpiirteittäin ja sisäasua alkuperäisiltä osiltaan. Suomen Urheiluopisto sisältyy valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointiin (RKY). Päärakennuksen itäpuolella on 1936 valmistunut ulkoilmavoimistelukenttä, jolla on pidetty opiston vihkiäiset. Kenttä on uudelleenjärjestelty 1950. Vuonna 1989 sinne pystytettiin opistoaatteen alkuunpanijan Tahko Pihkalan näköispatsas, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Nina Sailo. Kaskelassa on hallinto-, ruokala-, majoitus- ja koulutustiloja. Julkisivut ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussa, sisätiloissa on tehty paljon muutoksia. Niistä tässä mainittakoon vain liikuntasali, joka on muutettu kahvilaksi ja aamiaishuoneeksi. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. ""Suomen Urheiluopisto"", www.rky.fi, julkaistu 22.12.2009. |
| Vierumäen urheiluopiston rantasauna ja hyppytornit |
| Historia |
| Rakennustoiminta käynnistyi Vierumäen luonnonympäristössä, kuten kaikissa muissakin Suomen urheiluopistoissa, puurakenteisten opiston ja rantasaunan sekä laiturin rakentamisella.
1932 valmistui Vierumäen suuri hirsirakenteinen rantasauna Valkjärven rannalle. Saunan suunnitteli Erik Bryggman. Uimala, 25 metrin ratoineen ja kääntöpaikkoineen, rakennettiin saunarantaan. 1936 rantasaunan viereen valmistui savusauna, ja uimarannalle rakennettiin puiset hyppytelineet ja pukeutumissuoja. Sodan aikana sotilassairaalavaiheessa kovassa käytössä ollut rantasauna purettiin 1950 ja uusi tiilirakenteinen puuverhoiltu sauna vihittiin käyttöön 1951. Sen suunnitteli aiemman saunan mukaiseksi Erik Bryggman. Hänen mielestään entinen sauna oli eräs hänen parhaimmista töistään ja hän halusi toteuttaa uuden saunan vanhan kaltaisena. Vuonna 1952 uimala uusittiin. Sen puinen hyppytorni korvattiin putkirakenteisella arkkitehti Ilmari Niemeläisen suunnitelmien mukaan. Niemeläinen oli itsekin uimahyppääjä ja monien uimaympäristöjen suunnittelija. Myös puurakenteinen laituri sai väistyä betonisen tieltä. Saunaa muutettiin ja laajennettiin vuonna 1984, suunnittelijana oli rakennusarkkitehti Koponen. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston rantasauna ja uimala ovat kuuluneet opiston ensimmäisiin rakennushankkeisiin. Vierumäen sauna on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema, joskin siihen on tehty Bryggmanin suunnitelmista poikkeavia muutoksia. Hyppytornit puolestaan ovat arkkitehti Ilmari Niemeläisen suunnittelemia. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston Sörkkä, henkilökunnan asuinrakennuksia |
| Historia |
| Arkkitehti Erik Bryggman suunnitteli kolme henkilökunnan puurunkoista asuinrakennusta 1940-luvun lopulla. Tuolloin toimintaa käynnistettiin sotien jälkeen, ja henkilökunta tarvitsi uusia asuintiloja. Ensimmäinen asuinrakennus valmistui 1948 ja sai nimekseen ""Sörkkä"". |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston ""Sörkkä"" koostuu kolmesta henkilökunnan asuinrakennuksesta, jotka ovat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemia. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston tennishalli |
| Historia |
| 80-luvun aikana jatkuvasti kasvava tennisharrastus loi tarpeen uusille tiloille. Samaan aikaan syntyi tilantarve uudelle vastaanottorakennukselle, jonka haluttiin palvelevan avattavan golfkentän mukanaan tuomia asiakkaita. Tarpeet päätettiin yhdistää saman katon alle. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Rauno Lehmus ja urakoitsijaksi PUR-tekno. Tenniskentät saatiin käyttöön 1987 ja kokonaisuudessaan rakennus avattiin elokuussa 1988. Uusi rakennus sai nimekseen Vierumäen portti.
Rakennuksessa sijaitsee kuuden tenniskentän ja vastaanottopalveluiden lisäksi neljä squash-kentää, ravintola ja liiketiloja. |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston tennishalli / vastaanottorakennus on vuodelta 1988. |
| Lähteet |
| Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |
| Vierumäen urheiluopiston voimistelukatos |
| Kuvaus |
| Vierumäen urheiluopiston voimistelukatoksen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman ja se valmistui jo 1933. Sen tilalle on rakennettu nykyinen katos 1939. Ulkovoimistelualue ja -katos järven rannalla ovat olleet suomalaisten urheiluopistojen peruselementtejä. |
| Lähteet |
| Suomen Urheiluopisto. Helsinki 1952. (SKS)
Tauno Juurtola, Suomen Urheiluopisto 1927-1977. Kari Kaikkonen, Suomen Urheiluopisto 80 vuotta. Liikunnan edelläkävijä. Lahti 2007. |