| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo |
|
|
| Kuvaus |
| Sotkamon maisemaa kehystävät vaarat ja harjut sekä lukuisten erikokoisten vesien pilkkoma manner ovat yli vuosisadan ajan kiehtoneet matkustajia ja tarjonneet luonnostaan erinomaiset edellytykset liikuntaan. Vuokatinvaaran luonnonolot sekä Sotkamon matkailuhistorian ja Vuokatin Urheiluopiston vaiheet liittyvätkin olennaisesti yhteen. Matkailulla ja liikunnalla/urheilulla on suuri merkitys Sotkamon elinkeinorakenteen määrittäjänä. Urheiluopiston perusti Vuokatinmaja -nimellä Suomen Latu vuonna 1945, toiseksi osakkaaksi tuli Suomen Hiihtoliitto vuonna 1949. Seuraavana vuonna opisto sai nykyisen nimensä. Opisto on tunnettu koulutustoiminnan lisäksi kilpailujärjestäjänä.
2011 urheiluopistolla on yli 20 liikunta-, majoitus- ja opetusrakennusta, vanhimmat vuodelta 1947, uusimmat 2000-luvulta. Alueen ytimessä on historiallinen urheilukenttä, kolme majoitusrakennusta sekä vanha päärakennus ja liikuntahalli. Lisäksi on ulkoliikuntapaikkoja, kuten hiihto- ja ampumahiihtostadion, hyppyrimäkiä, tenniskenttiä sekä hiihto- ja rullahiihtoreittejä. Alueelle on rakennettu ympärivuotiset talviolosuhteet kehittäen lumi-innovaatioita, kuten hiihtotunnelia. Lumilajien harrastajia saapuu urheiluopistolle noin 40 maasta. Opistoalueen ulkopuolella on monipuolinen liikuntapaikkatarjonta, tärkeimpinä reitit ja rinteet. Telttaleireinä alkaneesta vaatimattomasta alusta on kehittynyt talvilajien kansainvälinen valmennus- ja koulutuskeskus. Koulutusyhteistyö ulottuu Kainuun oppilaitoksiin ja korkeakouluihin sekä Kainuun Prikaatiin, ns. urheiluakatemia on käynnistynyt 2010. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, vapaan sivistystyön kurssien lisänä on loma-aikoina matkailu. Opistoalue on rakentunut matalana Särkisen rannalle ja Ahvenuksenlammen yhteyteen. Opiston nykyisen päärakennuksen tilat avautuvat isojen ikkunoiden ja terassien kautta järvelle. Päärakennuksen rinnalle, Särkisen rannalle, on viime vuosina noussut kerrostalomaisia majoitusrakennuksia. Ne ja niiden asfaltoidut paikoitusalueet ovat muuttaneet ympäristökuvaa. |
| Historia |
| 1887 perustettiin Kainuun Matkailijayhdistys, joka otti yhdeksi kehittämiskohteekseen Vuokatin. Yhdistys teetti vaaralle kävelytien, pystytti opasteita ja rakensi pienen näkötornin. 1911 Sotkamon haaraosasto perustettiin ja se jatkoi kävelytien hoitamista. Rautatie ja asema valmistuivat 1920-luvulla luoden pohjaa tulevalle kehitykselle.
1937 matkailufilmi: ”Vuokatin jylhät vaarat ovat houkutelleet hiihtomatkailijoita jo 1900-luvun ensimmäisistä vuosikymmenistä asti. Silloin matkailuvalttina oli koskematon erämaaluonto.” Filmissä esitetään, että Vuokattiin kannattaisi rakentaa hyppyrimäen lisäksi mm. laskettelurinne pujottelijoille. 1945 järjestettiin ensimmäiset telttamajoitukseen perustuvat viikon mittaiset kesäleirit (lähinnä naisille). 1945 Suomen Latu piti maastossa ensimmäisen hiihtoleirin ja osti neljä hehtaaria maata, jonka kiinteistönimeksi tuli ”Vuokatinmaja”. Vuokatinmajan toiminta keskittyi hiihtoon, vaikka kesäleirejäkin järjestettiin. 1946 Vuokatti myös ""hiihtotieteellinen tutkimuslaitos"", tutkittiin mm. tieteellisin menetelmin suksen liukuominaisuuksia, voiteiden käyttöä eri keleillä sekä suksen rakennetta ja ihannepituutta (HS 12/1946). 1946 alkaen edustushiihtäjien leiritys säännölliseksi. 1947 ensimmäinen syöksyrinne avattiin alppihiihdon edistämiseksi. 1947 ensimmäiset mäkihyppyleirit, mäenlaskun päävalmentaja Veli Saarinen esitti K70-mäen rakentamista olympiaharjoittelua varten. 1947 alettiin puhua Vuokatin hiihtokeskuksesta, samana vuonna pidettiin avajaiset ja avattiin rautatieseisake Latu. Ladun seisakkeella oli pistoraide, jolla sittemmin yövyttiin hiihtolomajunan makuuvaunuissa. 1948 alkaen järjestettiin Suomen Ladun juhannusjuhlat, joissa kävi tuhansia vieraita, mm. Vuokatin juoksu kuului ohjelmaan. 1948 kuultiin tohtori Urho Kekkosen juhlapuhe ""Urheilu - kansakunnan elinvoiman eräs lähde"". 1950 juhannusjuhlassa kesämäkihyppykisa. 1949 valittiin Vuokatti Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen hiihtokurssien keskuspaikaksi. 1950 Suomen Latu ja Suomen Hiihtoliitto yhdessä perustivat Vuokatin Säätiön ja Vuokatinmaja muuttui Vuokatin Urheiluopistoksi. 1950 alkoivat kansainväliset leirit, 1954 Vuokatissa leireilivät eri maiden edustushiihtäjät, sittemmin mm. 1991 nuorten PM-hiihdot. duathlonin ja triathlonin EM-kisat, hiihtosuunnistuksen maailmancup- ja MM-kisoja. 2001 Euroopan Nuorten Talviolympiapäivät (EYOD), 2009 vammaishiihdon ja -ampumahiihdon MM-kisat, 2013 suunnistuksen MM-kisat. 1970-luvun alussa laadittiin kokonaissuunnitelma urheiluopiston olosuhteista. 1980-luvulle asti rinnealueet olivat urheiluopiston hoidossa. 1995 urheiluopisto oli Sotkamon kuudenneksi suurin työllistäjä. 2009 laadittiin alueelle uusi asemakaava. 2010 käuynnistyi urheiluakatemia-toiminta yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. RAKENNUSHISTORIAA 1945 valmistui ensin rantasauna ja Vuokatinmaja (nykyinen hallintorakennus), 1947 kolme harjakattoista majoitusrakennusta sekä urheilukenttä / hiihtostadion ensimmäisten rakennusten yhteyteen. 1950-luvulla uimalaitos, suksipaahtimo, urheilukentän laidalle punatiilinen palloilu- ja liikuntahalli. 1960-70-luvuilla nousivat rannan suuntainen uusi päärakennus sekä rivitalot. 1980-luvun uima- ja urheiluhalli toteutui kunnan ja opiston yhteistyönä. LUMILAJIEN RAKENTAMISEN HISTORIAA Vuokatin edellytykset talviliikuntakeskukseksi huomattiin varhain. 1940-luvun lopulla ensimmäiset pujottelu- ja syöksyrinteet, 1950-1960-luvuilla laajeni, 1960 kapulahissi ja 1966 suurhissi. 1947 hyppyrimäen maasto raivattiin ja mäki rakennettiin opiston pääsisäänkäynnin vastapäätä 1949. 1948 5 km latu ja 28 km vaellusreitti valmistuivat. 1968 ampumahiihdon radat ja laitteet valmistuivat. 1972 kilpalatujen profiileja muokattiin mm. maansiirtotöillä, SM-hiihdoissa Vuokattia mainostettiin pienois-Sapporona. 1976 valmistui uusi hyppyrimäki. 1984 Vuokattiin valmistui muovilatu kesähiihtoharjoitteluun. 1991 valmistuivat ampumahiihtorata ja -keskus ja lumetusjärjestelmä latujen lumettamiseksi. 1994 maastohiihdon hiihtokeskus. 1997 avattiin hiihtoputki, maailman ensimmäinen lumikauden ulkopuolella auki oleva katettu latu. 1979, 1987 ja 2011 rullahiihtorata. |
| Lähteet |
| Aho & Soldan, ""Vuokatti kutsuu"", 1937. Ylen elävä arkisto.
Arto Kahila et al, Liikuntaa kaikille Sotkamossa. Arviointi kehittämisohjelman tavoitteista, käynnistämisestä ja alkuvaiheen toiminnasta. Liikunnan mallikunta –projekti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 119. UKK-instituutti 1989. Jorma Wilmi, Sotkamon historia. Jyväskylä 1997. Valokopioitu osia. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia I. Kainuun Liikunta ry 1997. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia II. Kainuun Liikunta ry 1998. Päivi Tervonen, Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006. Kari Tervo, Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2008. Eeva Mäkinen, ”Jymyhän sen järjestää”. Sotkamon Jymy 100 vuotta. Kajaani 2009. Vuokatin Urheiluopiston verkkosivut. Vuokatti - matkailua ja elämyksiä –näyttely, Kainuun museon verkkonäyttely. |
| Tallennetut kohteet |
| Motelli Vuokatti, Vuokatin Urheiluopiston kuntokeskus |
| Historia |
| 1967 Kainuun ensimmäinen motelli Motelli Vuokatti avattiin Ahvenuksenlammen rannalle. Motellin rakennutti Vuokatin Urheiluopiston entinen rehtori. Motelli tarjosi yöpymistiloja talvimatkailijoille ja järjesti matkailijoille myös liikuntamahdollisuuksia, mm. hiihtoa, ratsastusta, vesihiihtoa, kelkkailua ja vaellusta.
1977 motellin osti Rautaruukki Oyj henkilökunnan virkistyskäyttöön. 2009 Vuokatin Urheiluopisto osti kiinteistön Rautaruukilta. Tiloissa toimii koulutuskeskus. RAKENNUSHISTORIAA 1967 ravintola ja toimistorakennus. 1970 A, B, C ja D –talojen huoneistot. 1972 savusauna. 1974 E, F ja G -talojen huoneistot. Kylmä varasto ja autokatos, laajennettu 2002. 1981/1996 sauna- ja uima-allasrakennus. 2011 uima-allastilasta tehtiin telivoimistelusali. |
| Kuvaus |
| Ahvenuksenlammen rannalla on Kainuun ensimmäisenä motellina toiminut rakennusryhmä 1960-luvulta. Kauniisti rinteen muotoja mukailevat matalat pulpettikattoiset kivirunkoiset rakennukset on suunniteltu niin, että kullakin huoneistolla on oma sisäänkäyntinsä rivitalohuoneistojen tapaan. Huoneistoilla on yhteisiä tiloja kuten takkahuone, pienet varastokopit suksille, suksienhuoltotila, 20 metrin uima-allashalli (joka on muutettu voimistelusaliksi), tenniskentät sekä savusauna lammen rannalla. |
| Lähteet |
| Jorma Wilmi, Sotkamon historia. Jyväskylä 1997.
Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia I. Kainuun Liikunta ry 1997. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia II. Kainuun Liikunta ry 1998. Kari Tervo, Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2008. |
| Vuokatin junaseisake Latu |
| Historia |
| 1880-luvulla esitettiin ajatus Kainuun yhdistämisestä rataverkkoon Joensuusta käsin.
1911 Joensuun rata eteni Nurmekseen asti. 1918 jatkoyhteyttä Kontiomäelle ryhdyttiin rakentamaan. 1925 Sotkamon asema valmistui, aseman nimeksi tuli Vuokatti, rautatie kulkee etelästä pohjoiseen Vuokatin kautta, ei kirkonkylän. 1947 alettiin opiston aluetta kutsua Vuokatin hiihtokeskukseksi, samana vuonna pidettiin Vuokatin avajaiset ja avattiin rautatieseisake Latu. Ladun seisakkeella oli pistoraide, jossa sittemmin hiihtolomajunan makuuvaunuissa mm. monet pääkaupungin hiihtolomalaiset yöpyivät. |
| Vuokatin Urheiluopisto, Chalets 1 ja 2 |
| Historia |
| 2008 valmistui kolmikerroksinen Vuokatti Chalets I, huoneistohotelli, Arkkitehtitoimisto Vauhtiviiva Oy.
2011 valmistui edellisen jatkeeksi viisikerroksinen Vuokatti Chalets II, huoneistohotelli, Arkkitehtitoimisto Vauhtiviiva Oy. |
| Kuvaus |
| Vuokatin urheiluopiston 3- ja 5-kerroksiset huoneistohotellirakennukset ovat peräkkäin Särkisen rannalla, rannan suuntaisesti, opiston nykyisen matalan päärakennuksen jatkeena. Kerrostalomaisten rakennusten asfaltoidut paikoitusalueet yltävät opistoalueen vanhimman liikuntahallin äärelle. |
| Vuokatin Urheiluopisto, hiihtotunneli |
| Kuvaus |
| Vuokatin hiihtotunneli liittyy alueen liikekeskukseen, ja tunnelin lähtö- ja maalialuetta voi katsella viereisen kahvilan ikkunasta. Tunnelin linjauksen erottaa maastossa pienestä kumpareesta ja siihen liittyvistä teknisistä rakenteista. Tunneli on rakennettu 1996-97 Arkton Suunnitteluryhmä Oy:n ja insinööritoimisto Esa Korhosen suunnitelmien mukaan. |
| Lähteet |
| Kari Kuosma (toim.), Suomen liikuntapaikat. Opetusministeriö. Rakennustieto Helsinki 2000. |
| Vuokatin Urheiluopiston majoitusrakennus, Uusi Uutela |
| Historia |
| Noin 2000 punatiiliset luhtikäytävätalot, opiskelija-asunnot, arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy, rannassa.
2003 Opiskelija-asuntola Uusi-Uutela, arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy |
| Vuokatin Urheiluopiston päärakennus |
| Kuvaus |
| Vastaanotto, ruokala, opetustiloja, majoitushuoneita ja huoneistoja (chalets). |
| Vuokatti, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, vaellus- ym. reitit) |
| Historia |
| 1887 Kainuun Matkailijayhdistys perustettiin ja se otti yhdeksi kehittämiskohteekseen Vuokatin. Yhdistys teetti vaaralle kävelytien, pystytti opasteita ja rakensi pienen näkötornin. 1911 matkailijayhdistyksen Sotkamon haaraosasto perustettiin ja se jatkoi kävelytien hoitamista. |
| Kuvaus |
| Vuokatilla ja Sotkamossa on laajat vaaramaisemiin ulottuvat valaistut ja valaisemattomat kävely/vaellus-, pyöräily-, patikointi-, luistelu- ja hiihtoreitit. Niiden lisäksi valikoimaan kuuluvat moottorikelkka-, mountainbike-, maastopyöräily- ja alamäkiajoreitit ja -paikat.
UKK-vaellusreitti kulkee eri kuntien alueella Sotkamosta Valtimolle. Vaellusreitin rakennettuihin ympäristöihin lukeutuvat kodat, laavut, nuotiopaikat, näköalapaikat ja -tornit, lintutorni, ruoka- ja majoituspaikat. |