| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Varalan Urheiluopisto, Tampere |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Varalan Urheiluopisto on Suomen vanhin urheiluopisto ja on syntynyt naisvoimistelun uranuurtajien saavutuksena. Opisto sijoittuu Pyynikinharjun metsäluontomaisemaan, jyrkkärinteiselle, polveilevalle tontille, Pyhäjärven rannalle.
Varalan urheiluopiston arkkitehtoninen yhtenäisyys ja hallittu aluesuunnittelu perustuvat siihen, että opisto on vuosikymmenten ajan luottanut arkkitehtisuunnittelussa samoihin, alueen hyvin tunteviin arkkitehteihin. Rakennuskanta on eri ajoilta. Vanhin rakennus on 1800-luvun lopun puuhuvila. Uusimmat laajennukset 1960-luvun tasakattoisiin tiilirakennuksiin ovat 2000-luvulta. Puutarhamaisen tontin kalliojyrkänteen alapäässä, järven rantaviivassa sijaitsevat saunat ja laituri. Urheiluopisto sijaitsee lähellä Tampereen kaupungin liikuntapaikkoja, ns. liikuntainfraa, joten urheiluopiston tontilta ei ole tarvinnut raivata tilaa mittaville kentille tai halleille. |
| Historia |
| Opiston perustajat olivat 1900-luvun alun naisvoimistelun uranuurtajia. Naisvoimistelun aseman nousu Tampereella oli sidoksissa sen runsaslukuiseen tehdasväestöön, joista suuri osa oli naisia. Opisto perustettiin edistämään juuri naisten liikuntakasvatusta. 1909 tarkoitusta varten ostettiin tehtailija Heikki Liljeroosilta Varalan hirsihuvila arvostetulta kesähuvila-alueelta. 1910 perustettiin Tampereen Naisvoimistelutalo Osakeyhtiö.
1911 alueelle rakennettiin puurunkoinen kaksikerroksinen voimisteluhalli, arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien mukaan. Suuren voimistelusalin lisäksi rakennuksessa oli 14 pientä makuuhuonetta ja kaksi suurta etelään suuntaista parveketta. Rakennus purettiin 1978. 1926 rakennettiin alueen pohjoispäähän hirsirakenteinen Kisapirtti. Sen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Kisapirtissä oli katettu terassi eli iso avohalli, asuntoja kurssilaisille ja vartijan asunto. Urheilukenttä tehtiin rakennuksen viereen. Sotia edeltävistä rakennuksista on säilynyt meidän päiviimme kaksi. Kisapirtti on näistä toinen Varalan hirsihuvilan (Villa Varalan) rinnalla. Bertel Strömmer suunnitteli Kisapirtin kanssa samana vuonna myös rantasaunan, joka on sittemmin purettu. 1937 urheiluopiston aluetta laajennettiin ostamalla naapurihuvilatontti ja tontilla ollut Georg Schreckin perheen kolmikerroksinen puuhuvila. Huvilasta tuli ”Retkeilymaja”, jonka katetuilta parvekkeilta avautui näköalat järvelle. Huvila kunnostettiin arkkitehti Harry Schreckin suunnitelmien mukaan. Retkeilymajassa asui SPR:n ylläpitämänä invalideja seitsemän vuotta vuoteen 1952 asti. Olympiavuonna 1952 rakennus korjattiin. Retkeilymajatoiminta loppui 1970. Puretun retkeilymajan tilalle rakennettiin palloilukenttä 1971, joka sijaitsi nykyisen ravintolan kohdalla. 1950-luvulla Varala vakiinnutti asemansa liikunnanharrastajien koulutusopistona. Toiminta painottui kesäaikaan. Vuodesta 1959 alkaen, lähes 30 vuotta, Varalan pääarkkitehtina toimi Taito Uusitalo. Uusitalo oli tutustunut liikuntapaikkasuunnitteluun toimiessaan Olavi Suvitien kanssa Harry W. Schreckin avustajana 1953, jolloin he voittivat Pyynikin uimahallin arkkitehtisuunnittelun kutsukilpailun. Hänen saavutuksiinsa Varalassa kuuluu 1961 alueen kokonaissuunnitelma ja rantasauna 1962–63 (purettu). 1964 Uusitalo suunnitteli uuden opisto- ja majoitusrakennuksen. Samana vuonna valmistui Varalan symbolia kantava rautarakenteinen aurinkoportti. Opiston päärakennus valmistui 1969 yhdessä majoitusrakennus Majalan kanssa. Molemmat rakennukset ovat tasakattoisia ja punatiilisiä. 1960-luvun puolivälin jälkeen opiston toiminta muuttui vähitellen ympärivuotiseksi. 1966 toimintakauden pituus oli yhdeksän kuukautta. Varala toimi naisten opistona 1970 asti, eli melkein 60 vuotta. 1971 silloinen Varalan liikuntaopisto hyväksyttiin urheiluopistolain piiriin. Opisto tarjosi eriasteista voimistelun ja urheilun opetusta. 1979 nimi muuttui Varalan Urheiluopistoksi. Samana vuonna rakennettiin 1978 puretun Lönnin suunnitteleman voimisteluhallin tilalle uusi punatiilinen ja tasakattoinen voimistelu- ja palloiluhalli, Kalliola. 1980-luku oli vakaata toiminnan ja talouden aikaa opistolle. Kaksi hallia, voimistelusali ja majoitustilat tarjosivat hyvät puitteet kurssien järjestämiseen. 1993 Varala siirtyi OPM:n alaisuuteen, kuten muutkin urheiluopistot. Uuden urheiluopistolain mukaan Varala toimi valtakunnallisena sisäoppilaitoksena, joka tarjosi ammatillista koulutusta. Vuodesta 1994 urheiluopiston arkkitehteina ovat toimineet Katri ja Mikko Jaatinen (moninaisten korjaussuunnitelmien lisäksi mm. päärakennuksen sisääntuloaula, kahvio ja laajennuksina auditorio ja ravintola sekä kaksi rantasaunaa). Perimätiedon mukaan Uusitalo suositteli Mikko ja Katri Jaatista seuraajikseen Varalan suunnittelijoina. Tähän lienee vaikuttanut osaltaan sekin, että Mikko Jaatisen arkkitehtivanhempia Martti ja Marjatta Jaatista arvostettiin liikuntapaikkojen suunnittelijoina (Turun Kupittaan urheiluhalli, Rovaniemen Lapin Urheiluopisto). 1995 alueelle laadittiin asemakaava. 1996 alue laajeni naapuritontin ostolla. Samana vuonna rakennettiin Jaatisten suunnitelmien pohjalta uusi rantasauna. 1997 Kisapirtin alakerran lattiasta paljastui sientä. Purkuhakemukseen tuli kaupungilta kielteinen päätös, koska rakennus on suojeltu asemakaavassa. 1999 Varalassa aloitettiin ammattiin johtava oppisopimuskoulutus. 2006 rakennettiin uusi sauna rantaan. Asemakaavaa aiotaan muuttaa 2010-luvulla. |
| Lähteet |
| Naemi Levos, Varalan liikuntaopisto 1909-1959. Varalan säätiö. Tampere 1959.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989. Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. Rehtori Kimmo Siraisen haastattelu 10/2011. Arkkitehti Mikko Jaatisen haastattelu 11/2011. |
| Tallennetut kohteet |
| Tahmelan urheilukenttä |
| Historia |
| 1990–92 Tahmelan kenttä peruskorjattiin yleisurheiluun ja palloiluun. |
| Kuvaus |
| Tahmelan urheilukenttä Pyynikillä on hiekkatekonurmikenttä, jossa on pesäpallo- ja junnujalkapallorajat sekä 6-ratainen juoksusuora ja pituushyppypaikka. Varalan Urheiluopistolla on tonttinsa monimuotoisuuden takia kautta historiansa ollut vaikeuksia sijoittaa omalle alueelleen täysimittaista urheilukenttää, joten Tahmelan urheilukenttä on myös Varalan Urheiluopiston käytössä. |
| Varalan huvila, liikuntamuseo |
| Historia |
| Opiston vanhin rakennus – ja myöhemmin koko urheiluopisto, sai nimensä Kangasalan Varalan kylän mukaan. Kylä oli tehtailija Henrik Liljeroosin kotikylä ja hänen vuonna 1892 rakennuttamansa kesähuvilan hirret ovat peräisin sieltä. Huvilan suunnitteli yli-insinööri Karl Snellman, J.V. Snellmanin poika.
Opiston perustajat ostivat huvilan 1909. Huvila toimi naisvoimistelun kurssipaikan toimisto- ja ruokalarakennuksena. Yläkerroksessa oli asuintiloja. ”Alkuperäinen Varala” oli urheiluopiston päärakennus siihen asti, kun nykyinen päärakennus valmistui 1969. Huvilaan perustettiin opiston historiasta kertova liikuntamuseo 1971. 1978 huvilan huvimaja siirrettiin Majalan eli majoitusrakennuksen viereen. Eriaikaisia remontteja ja muutoksia tehtiin mm. 1980-luvulla. Vuonna 1992 uusittiin katto. 2011 Villa Varalan laajat restaurointi- ja muutostyöt valmistuivat. Suunnittelijana oli arkkitehti Seija Hirvikallio. Pää- ja ullakkokerroksessa pitäydyttiin 1800-luvun interiöörissä, kellariin tehtiin uusia tiloja. Julkisivut korjattiin ja rakennettiin 1890-luvun suunnitelmien mukaiseen asuun. Huvilaan tehtiin Varalan museon lisäksi luento- ja kokoustiloja. |
| Kuvaus |
| Varalan huvila on urheiluopistoalueen vanhin rakennus. Pyynikin jyrkässä rinteessä Pyhäjärven rannalla sijaitseva huvila on alunperin rakennettu yksityiseksi kesähuvilaksi, jonne kulku on tapahtunut kesäisin kaupungista veneellä. 1800-luvun lopun asussa oleva pitsihuvila on toiminut liki 40 vuotta liikuntamuseona.
Nykyisin (2011 valmistuneen korjauksen ja restauroinnin jälkeen) rakennuksessa on kokous- ja luentotiloja kolmessa kerroksessa. Pääkerroksessa ovat sali, aula ja keittiö, ylemmässä kerroksessa museo ja pohjakerroksessa uudet luento- ja kokoustilat. Huvilan terassi avautuu Pyhäjärvelle. |
| Lähteet |
| Naemi Levos, Varalan liikuntaopisto 1909-1959. Varalan säätiö. Tampere 1959.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989. Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. Seija Hirvikallio, Varalan huvilan restauroinnista. Vauhtia Varalasta 1B/2011. |
| Varalan Urheiluopisto, Kisapirtti |
| Historia |
| 1926 rakennetun Kisapirtin suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Kisapirtissä oli ison voimistelutilan lisäksi asuntoja kurssilaisille sekä talonmiehen asunto. Liikunta- ja urheilukenttä tehtiin rakennuksen viereen.
1958 Kisapirtin talonmiehen asunto kunnostettiin. 1961 Kisapirtti kunnostettiin. 1972–74 rakennukseen tehtiin suuria muutoksia, kuten lämmöneristykset ja keskuslämmitys. Salista tehtiin luentosali. Mahdollisesti muutokset eivät onnistuneet teknisesti, koska rakennuksen sisäilma todettiin myöhemmin epäterveelliseksi. Tämän vuoksi Kisapirtin kohtaloa puntaroitiin 1997. Se haluttiin purkaa, mutta opiston purkuhakemukseen tuli kaupungilta kielteinen päätös, koska rakennus on suojeltu asemakaavassa. |
| Kuvaus |
| Varalan Urheiluopiston Kisapirtti on 1926 Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmelin suunnitelmien pohjalta rakennettu hirsipintainen rakennus. Se sijaitsee alueen pohjoispäädyssä Varalan vanhan sisääntulon ja portin vieressä. Kisapirtissä on voimistelutilaksi valmistunut katettu terassi. |
| Lähteet |
| Naemi Levos, Varalan liikuntaopisto 1909-1959. Varalan säätiö. Tampere 1959.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989. Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. |
| Varalan Urheiluopisto, Majala (liikunta- ja luentosalit, majoitus) |
| Historia |
| 1964 uuden opisto- ja majoitusrakennuksen piirustukset valmistuivat. Suunnittelijana toimi arkkitehti Taito Uusitalo, joka toimi Varalan pääarkkitehtina 1959 alkaen, lähes 30 vuotta. Tasakattoinen punatiilinen majoitusrakennus valmistui 1969 rinnan opiston päärakennuksen kanssa. Rakennuksessa oli 84 vuodepaikkaa.
Majalaa on laajennettu muutamaan otteeseen: 1976–77 arkkitehti Taito Uusitalon suunnitelmien mukaisesti, 1982 suunniteltiin ja 1990 toteutettiin majoitus-, luentosali-, squash-halli- ja kamppailusalilaajennus, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie Oy. Arkjaatiset Oy laati 2000-luvulla monia korjaus- ja perusparannussuunnitelmia alueen rakennuksiin, myös Majalaan. |
| Kuvaus |
| Varalan Urheiluopiston Majala on yksi alueen punatiilisistä, matalista tasakattoisista rakennuksista, jonka arkkitehti Taito Uusitalo on 1960-luvulla suunnitellut. Majala sijaitsee päärakennuksen vieressä rannan puolella. Majoitus- ja opetustilojen lisäksi Majalassa on mm. liikuntatiloja (voimistelusaleja, kamppailusali). |
| Lähteet |
| Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. |
| Varalan urheiluopisto, päärakennus (liikunta- ja luentosalit, uimahalli, ruokala, majoitus) |
| Historia |
| 1964 Varalan pääarkkitehtina toiminut Taito Uusitalo suunnitteli uuden opisto- ja majoitusrakennuksen. Sen peruskivi muurattiin 1968. Opiston päärakennus valmistui 1969 yhdessä majoitusrakennus Majalan kanssa.
Päärakennuksen tilaohjelmaan kuului mm. halli, toimisto, vastaanotto, luentotiloja, ruokala, saunat, pesutuvat, henkilökunnan asuntoja. Päärakennuksessa on tehty lukuisia muutoksia, mm. salin näyttämö muutettiin luentosaliksi 1980–81 Taito Uusitalon johdolla. 1980-luvulla päärakennuksen tasakatto uusittiin, tiloja kunnostettiin ja muutettiin. 1996 päärakennuksen jatkeeksi rakennettiin uusi auditorioluentosali. Suunnittelijana toimi Arkjaatiset Oy:stä arkkitehdit Katri ja Mikko Jaatinen. Saman toimiston suunnitelmien mukaan toteutettiin peruskorjaus 1998. 2000-luvun alussa Jaatiset suunnittelivat monia korjaus- ja perusparannusmuutoksia, kuten 2008 toteutetun pääaulan ja kahvion perusparannuksen. Suurin laajennus oli keittiö- ja ruokasalirakennus Säde päärakennuksen kylkeen tenniskentän paikalle. Sen suunnittelijana toimi Katri Jaatinen. |
| Kuvaus |
| Varalan urheiluopiston päärakennus on punatiilinen ja tasakattoinen. Se on valmistunut 1969 arkkitehti Taito Uusitalon suunnitelmien mukaan. |
| Varalan urheiluopisto, rantasaunat |
| Historia |
| Ensimmäisen rantasaunan Varalan urheiluopistoon suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Se valmistui 1926. 1956 rantasaunan rinnalle rakennettiin hirsisauna.
1960-luvun alussa vanha rantasauna purettiin ja tilalle rakennettiin uusi arkkitehti Taito Uusitalon suunnitelmien mukaan. Rantasauna valmistui 1963. Uusitalo suunnitteli rantaan myös uimalan. 1973 sauna korjattiin ja 1980-luvulla tehtiin uusi laituri. 1996 rakennettiin uusi rantasauna 1960-luvulla rakennetun tilalle. Suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Katri ja Mikko Jaatinen. 2006 valmistui uusi hirsisauna arkkitehti Katri Jaatinen suunnittelemana. 1956 valmistunut hirsisauna purettiin. |
| Kuvaus |
| Varalan Urheiluopiston rantasauna sijaitsee vesirajassa jyrkän kallioseinämän alapäässä; samalla paikalla, kuin opiston ensimmäinen rantasauna 1920-luvulta ja rantasaunat 1950- ja 60-luvuilta. Nykyiset kaksi saunaa on rakennettu 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Käynti saunoihin tapahtuu polveilevia portaita pitkin. Vesirajassa saunoja yhdistää puinen silta.
Rannassa on laiturin ja venepaikkojen lisäksi myös grillikatos sekä kiipeilypaikkoja mm. korkeiden mäntyjen rungoissa. |
| Lähteet |
| Naemi Levos, Varalan liikuntaopisto 1909-1959. Varalan säätiö. Tampere 1959.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989. Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. |
| Varalan Urheiluopisto, voimistelu- ja palloiluhalli Kalliola |
| Historia |
| 1911 Varalan voimisteluhallin suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Puurunkoisessa kaksikerroksisessa voimisteluhallissa oli salin lisäksi 14 pientä makuuhuonetta ja kaksi suurta parveketta etelään. 1950-luvulla voimisteluhallirakennusta korjattiin ja muutettiin ympärivuotiseksi ja soveltuvaksi myös palloilukäyttöön. 1978 rakennus purettiin.
1979 valmistui puretun hallin paikalle uusi voimistelu- ja palloiluhalli, jossa sijaitsi myös majoitus- ja muita tiloja. Kalliolan suunnitteli arkkitehti Taito Uusitalo 1973 alkaen. Kouluhallitus osallistui rakentamisen ohjaukseen OPM:n rahoituksen rinnalla. 1911 valmistuneen puurakenteisen hallin pienoismallia säilytetään Kalliolan sisääntuloaulassa. |
| Kuvaus |
| Varalan Urheiluopiston voimistelu- ja palloiluhalli Kalliola on punatiilinen ja tasakattoinen rakennus, joka on valmistunut 1979 puretun Wivi Lönnin suunnitteleman voimisteluhallin tilalle. |
| Lähteet |
| Naemi Levos, Varalan liikuntaopisto 1909-1959. Varalan säätiö. Tampere 1959.
Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-1988. Valkeakoski 1989. Pirkko Savisaari, Varalan urheiluopisto 1909-2009. Tampere 2009. |