| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Hietalahden liikunta-alue, Vaasa |
| Kuvaus |
| Vaasan Hietalahden kaupunginosassa, kantakaupungin eteläpuolella on laaja mereen rajautuva liikunta-, urheilu- ja virkistysalue. Alue liittyy Vaasan rantavyöhykkeeseen, joka on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Historiallisen ruutukaava-alueen ulkopuolella on ollut urheilu- ja liikuntapaikkarakentamista jo 1900-luvun alusta alkaen, muiden muassa Vaasan ensimmäinen urheilukenttä.
1960-luvulta alkaen viheralueen on halkonut nelikaistainen moottoritie samansuuntaisena Rantamaantien kanssa. Teiden molemmin puolin Hietalahden alueella on lukuisia eri aikoina syntyneitä liikuntapaikkoja, mm. jalkapallostadion, tenniskeskus kenttineen, Vaasan ravirata, yleisurheilustadion Kaarlen kenttä, monitoimiviheriön nurmikenttiä, uimahalli, jäähalli ja pesäpallostadion. Alueella on myös kulttuurihistorialtaan arvokas virkistysalue Hietalahden puisto, jota käytetään lenkkeilyyn ja muuhun vapaaseen kuntoliikuntaan. Alueella on myös Kustaanlinnan uimaranta. |
| Historia |
| Vaasa siirrettiin vuoden 1852 tuhoisan kauunkipalon jälkeen nykyiselle paikalle Klemetsön niemelle, paremman sataman yhteyteen. Kaupungin ruutukaavan eteläpuolella oli Eteläiseen kaupunginselkään ja sen lahtiin rajautuvia niittyjä ja metsämäkiä, johon oli jo 1800-luvun alkupuoliskolla perustettu Sandvikin (Hietalahden) tila/huvila puistoineen, Uusi kaupunki rakennettiin tilan pakkolunastetuille maille. Nykyinen Hietalahden huvilarakennus valmistui 1840-luvulla, ja siinä toimi kaupungin omistuksen aikana pitkään ravintola. Ravintolaosa valmistui kaupunginarkkitehti Sereniuksen piirustuksin 1939. Huvilan puistossa pidettiin mm. suuret laulujuhlat 1894 ja sinne rakennettiin kesäteatteri 1910. Bragen ulkomuseo siirrettiin Vaskiluodosta Hietalahden Tackholmiin 1933.
Hietalahden urheilurakentaminen alkoi 1905, jolloin kaupunki rakensi ensimmäisen urheilukentän Hietalahden niityille. Ratakierros oli 350 metriä, ja juoksuradat hiekkaperäistä savea, keskikentän ollessa sorapintainen. Kentän kaakkoispuolelle valmistui 1937 uusi urheilu- ja jalkapallokenttä, johon kuului myös katsomo. Vaasan urheilukeskuksen rakentamista ehdotettiin 1938 ja paikaksi esitettiin Hietalahtea. Hietalahden kehitys käynnistyi sodan jälkeen, ravirata valmistui 1955, uimahalli 1962 ja tenniskentät 1965. Kuparisaareen valmistui tekojää 1967, joka katettiin 1971. Pesäpallokenttä sekä kauppaoppilaitoksen keilahalli ja sisähalli valmistuivat 1974. Uuden keskusyleisurheilukentän eli Kaarlen kentän rakentaminen alkoi 1970-luvulla ja se valmistui katsomoineen vuoden 1986 Kalevan kisoihin. Samana vuonna Hietalahteen valmistuivat tennis- ja squash- hallit. Pesäpallostadion valmistui 1989. |
| Lähteet |
| Ruusa Viljanen Rossi, Vaasan jalkapallostadion. Rakennushistorian selvitys (painamaton) 2012.
Kalervo Ilmanen, Vaasan liikuntatoimen kehityspiirteitä 1928-1992, (painamaton) 1993. http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Villa_arvokas_osa_Vaasan_historiaa |
| Tallennetut kohteet |
| Kaarlenkenttä katsomoineen |
| Historia |
| Kaarlenkentän katsomon on suunnitellut insinööritoimisto Antti Viitakoski. ""Suunnittelun kantavana aattena oli kustannusten minimointi."" Uusitun kentän katsomo valmistui Kalevan kisoihin 1986. Frans Klemetzin suunnittelema huoltorakennus puutarhoineen valmistui 1981.
Alkuperäisen suunnitelman katsomorakennuksesta suunnitteli arkkitehti Frank Klemetz. Klemetzin maisemasuunnittelun ja arkkitehtuurin yhdistävästä suunnitelmasta toteutui vain huoltorakennus sekä 2/3 maavallikatsomosta. Pääkatsomon suunnitelma muutettiin myöhemmin tavalliseksi insinöörirakennelmaksi. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli ""tuulensuojapuilla istutettu maavallikatsomo, joka muodosti suuren areenamaisen maisematilan. Kaupungin sisääntulotien tuntumaan kohosi maamerkkinä mastorakenteinen pääkatsomo, jonka julkisivulle oli annettu klassiset mittasuhteet."" ""Huoltorakennus on vaatimaton osa suuremmasta kokonaisuudesta... huoltorakennus on ulospäin muurimainen, mutta dynaaminen. Suojaavien muurien sisältä löytyy vihreä keidas, puutarha, jossa urheilija voi rauhassa keskittyä ennen kuin hän astuu yleisön eteen suurelle areenalle."" |
| Lähteet |
| Asko Halme & Jussi Hallasmaa: Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965-1985. Vaasan kaupunki 1986. |