| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Kuortaneen urheiluopisto, Kuortane |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Kuortaneen urheiluopisto sijoittuu Kuortaneenjärven itärannallalla olevalle mäntyvaltaiselle Aholankankaalle, jota rajaa vesistön ohella liikenne- ja viljelymaisemat. Opiston 1950-luvulta alkaen aina nykypäiviin saakka rakennettu hallinto-, majoitus- ja liikuntarakennusryhmä on kankaan pohjoiskärjessä, myöhemmin rakentaminen on levinnyt itäpuolen pellolle. Aholankangas on pääosin rakentamaton ja siellä on lukuisia lenkkipolkuja. |
| Historia |
| URHEILUOPISTON PERUSTAMINEN
Pohjanmaan urheiluopisto perustettiin Kuortaneen Aholankankaalle, joka on hiekkapohjainen mäntykangas puhdasvetisen Kuortaneenjärven itärannalla. Aholankankaalla järjestettiin jo 1900-luvun alkupuolella leiritoimintaa ihanteellisissa uinti-, retki- ja telttailuolosuhteissa, mm. naisten liikuntaleiri 1945-46 ja nuorison suurleiri 750:lle 1948. Etelä-Pohjanmaalla virinneen ympärivuotisen kurssikeskushankkeen toteuttamiseksi perustettiin Pohjanmaan urheiluopistosäätiö 1947 ja 1949 Pohjanmaan urheiluopiston ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Jukka Uunila. Sotien jälkeen, Pohjanmaan urheiluopiston kanssa samaan aikaan, Suomeen rakennettiin muitakin uusia urheiluopistoja: Eerikkilää, Suomen Ladun perustamaa Sotkamon Vuokatin urheiluopistoa, TUL:n opistoa Espoon Kauklahteen, nykyisin Savonlinnaan kuuluvaa Tanhuvaaraa ja Lohjan Kisakalliota (SNLL) sekä Espoon Solvallaa. Vuonna 1950 Pohjanmaan urheiluopisto vihittiin ja kurssitoiminta alkoi. Uunila myi opistopalveluja monipuolisesti opiston ulkopuolisille tahoille. Urheiluopiston liikuntapaikat olivat myös kuortanelaisten käytössä, mm. 1953 järjestettiin opistolla sotainvalidien ensimmäinen virkistysleiri, myöhemmin 1970-luvulta alkaen kuntokursseja veteraaneille. 1970 sekä opiston että säätiön nimi muutettiin: Pohjanmaan urheiluopistosta tuli Kuortaneen urheiluopisto. Samana vuonna (1970) alkoi yhteistyö Kuortaneen yhteiskoulun kanssa, lukiossa toimi liikuntalinja. 1980-luvun jälkipuoliskolla liikuntapainotteisen lukion hanke eteni urheilulukioksi, ja opistolle rakennettiin myös asuntoja lukiolaisille. Vuonna 1994 urheilulukio vakinaistettiin ja 1997 uusi liikuntalukion koulurakennus valmistui urheiluopiston tuntumaan. Vuonna 1975 Kuortaneen urheiluopisto siirtyi urheiluopistolain piiriin, ja opistosta tuli oppilaitos ja valmennuskeskus. URHEILUOPISTON ALUE 1947 Aholankaan alue vuokrattiin. Alueelle oli ihanteellisten ilmasto-olosuhteitten takia kaavailtu keuhkotautiparantolaa, joka toteutui Ylihärmään. Aluetta laajennettiin 1960-luvulla ensimmäisen kerran, mm. uusi lisäalue, Sysilammin rantaan asti, peltoalue seuraavaksi; 1968 kantatie 66:n linjaus opiston ohi valmistui; 1970 asti opistolla oli vartioitu leirintäalue; 1980-luvulla Aholankankaan taimitarha ostettiin; 1990 vuokra-aluetta laajennettiin jälleen. Opiston ensimmäiset rakennukset ja myöhemmät pienimittakaavaiset rakennukset rakennettiin mäntykangasalueelle, kookkaimmat liikuntarakennukset sen sijaan myöhemmin hankitulle mäntymetsän itäpuoliselle pellolle (mm. Kuortanehalli, jäähalli, Kuortaneen lukio, sen eteläpuolella sijaitsee vanhempi keskusurheilukenttä). Vuosille 1998-2007 laati Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja Viherteema Jyväskylä Aholankankaan maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman mm. mäntykankaan arvojen suojelemiseksi. URHEILUOPISTON RAKENNUSHISTORIASTA 1947 arkkitehti Einari Teräsvirta ihastui alueeseen ja laati opistosuunnitelmaluonnoksen, jonka toteuttaminen tuolloin arvioitiin liian kalliiksi. 1947 100 hengen opiston opistorakennuksen, saunan ja kenttien rakennuspiirustusten laatiminen annettiin insinööri Väinö Erkkilälle. 1948 rakennusluvat saatiin, 1948 ensimmäisenä valmistui hirsisauna. Matalan järven vuoksi laiturista tehtiin 111 metriä pitkä. 1990 vanha sauna purettiin ja uusi kivirunkoinen rakennettiin(suunnittelu Ekholm et Syrjänen). Opiston päärakennus Eppula valmistui 1950. Arkkitehti Einari Teräsvirta laati piirustukset Eppulaa varten ja piirsi Eerikkilää samaan aikaan. Eppulalle saatiin rakennuslupa, mutta suunnitelma jäi toteutumatta liian kalliina. Seinäjoen kauppalaninsinööri Väinö Erkkilä piirsi kolmikerroksisen toteutetun puurunkoisen talon, jossa oli mm. voimistelusali ja painihalli, ruokasali, keittiö, luentosali ja vuodepaikkoja. Eppula korvattiin vuonna 2005 uudella päärakennuksella, jonka yhteyteen valmistui myös liikuntahotelli. 1950-luvulla opiston johtajana oli Jukka Uunilan aikana alueelle nousi rakennus joka vuosi. Myöhemminkin, eritoten 1980-luvulla, rakentaminen urheiluopiston alueelle on ollut vilkasta. |
| Lähteet |
| Matti Lähdesmäki et al (toim.), Pohjanmaan urheiluopisto 1950. Kuortaneen urheiluopisto 1970. Seinäjoki 1970.
Jaakko Haapala et al (toim.), Kuortaneen keskikoulusta urheilulukioon. 50 vuotta opintietä. Alavus 1997. Kalevi Heikkilä, Yhteinen koto. Pohjanmaan urheiluopisto 1950 - Kuortaneen urheiluopisto 2000. Jyväskylä 2000. |
| Tallennetut kohteet |
| Kuortaneen urheiluopiston asuinrakennukset |
| Historia |
| URHEILUOPISTON ASUNTOLARAKENTAMISEN PÄÄVAIHEITA
1952 Jukantupa eli henkilökunnan asuntola alueen pohjoispäähän (piirsi rkm Arvo Kontola), nimetty opiston ensimmäisen johtajan Jukka Uunilan mukaan. 1956 Pihamaja, Jukantuvan naapurustoon, silloisen hallinto- ja talousrakennukseen nähden kulmittain, majoitusrakennus (piirsi arkkitehti Sulo Kalliokoski Hki). 1959 Rantamaja, Jukantuvan naapurustoon, alueen pohjoispäähän lähelle rantaa, majoitustiloja (suunnittelu Oy E. Niemelä, Oulu). 1959 opiston johtajan uusi asuinrakennus, edelleen täydentämään alueen pohjoisosan asuinrakennusaluetta, Rantamajan kanssa kulmittain. 1965 Pihamaja majoitusrakennus, edellisten naapurustoon alueen pohjoislaidalle, talousrakennuksen viereen tuolloisen pallokentän tuntumaan. Pihamajan toiseen päähän kaksi talonmiehen asuntoa. 1970 Rastit A ja B, kaksi majoitusrakennusta, uimahallin eteläpuolelle, valmistaloina aiemman leirintäalueen paikalle (rakennusarkkitehti Aulis Jääskeläinen Seinäjoki). 1979 Sysimaja, alueen pohjoislaidalle edellisten majoitusrakennusten naapurustoon, soluasuntoja (arkkitehti Touko Saari, Seinäjoki). 1984 Koskela ja Ritola, kaksi samanlaista asuntolaa Sysimajan pohjoispuolelle, (suunnittelija Rati Oy yhteistyössä rakennusarkkitehti Sakari Lähteisen kanssa). 1980-luvun loppupuoliskolla urheilulukion takia (RA Aulis Jääskeläinen suunnitteli) alueen eteläreunalle Rastien yhteyteen 2-kerroksisen asuintalon, tarkoituksena säästää männikköä. Toinen asuntola samaan naapurustoon vireille saman tien: Koulumajat. Rinnalle vielä Jääskeläisen suunnittelema Honkala 1992. 1995 asuinrakennus pohjoisosaan Sysimajan taakse. |
| Lähteet |
| Matti Lähdesmäki et al (toim.), Pohjanmaan urheiluopisto 1950. Kuortaneen urheiluopisto 1970. Seinäjoki 1970.
Jaakko Haapala et al (toim.), Kuortaneen keskikoulusta urheilulukioon. 50 vuotta opintietä. Alavus 1997. Kalevi Heikkilä, Yhteinen koto. Pohjanmaan urheiluopisto 1950 - Kuortaneen urheiluopisto 2000. Jyväskylä 2000. |
| Kuortaneen urheiluopiston palloiluhalli |
| Historia |
| 1962 valmistui voimistelu- ja palloiluhalli, kaarikattoinen halli, samaan yhteyteen lämpökeskus, arkkitehti Touko Saari, Seinäjoki.
1973 Hyppyri, luentosali, pallohallin jatkeeksi, arkkitehti Touko Saari. 1984 Ykköspesä luentosali pallohallin lounaiskulmaan. |
| Lähteet |
| Matti Lähdesmäki et al (toim.), Pohjanmaan urheiluopisto 1950. Kuortaneen urheiluopisto 1970. Seinäjoki 1970.
Jaakko Haapala et al (toim.), Kuortaneen keskikoulusta urheilulukioon. 50 vuotta opintietä. Alavus 1997. Kalevi Heikkilä, Yhteinen koto. Pohjanmaan urheiluopisto 1950 - Kuortaneen urheiluopisto 2000. Jyväskylä 2000. |