| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Vekaranjärven varuskunnan liikuntaympäristöt, Kouvola |
| Kuvaus |
| Varuskunnan urheilutilat käsittävät urheilutalon, urheilukentän ja tenniskentät
1960-luvun ns. korpivaruskuntiin kuuluvan Kouvolan Vekaranjärven kasarmit on sijoitettu riviin vesistöjen väliin jäävälle metsäharjulle. Varuskunnan keskusaukiota rajaavat alueen keskeiset rakennukset; urheilutalo, sotilaskoti, elokuvateatteri Kaartinkino ja ruokala. Urheilukenttä ja majoituskasarmit jäävät keskusaukiolta lähtevän tielinjan varrelle. Tenniskentät ovat erillisenä rakenteena harjun alarinteessä, lähellä uimarantaa. Urheilutalossa on käytetty betonin ohella liimapuupalkkeja. Vekaranjärven kasarmialue on DOCOMOMO ja RKY-2010 kohde. |
| Historia |
| Varuskuntia pyrittiin 1950-luvulta alkaen sijoittamaan kaupunkien ulkopuolelle, jolloin rakennettiin lukuisia ns. korpivaruskuntia. Kouvolassa Vekarajärven kasarmialue rakennettiin valtion työllisyystöinä arkkitehti Osmo Lapon suunnitelmien mukaan 1966-1975. Liikunta- ja uimahallirakennus valmistui 1972, tenniskentät 1977 ja urheilukenttä 1978. Varusmiehiä oli 1960-luvulla vuosittain lähes 3000 ja henkilökuntaa 600. |
| Lähteet |
| Arkkitehtuurimuseon sivut: http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16534902 (18.11.2013)
SB : Sportsta¨ttenbau und Ba¨deranlagen : sport facilities and swimming pools 6, 1980. Vilho Tervasmäki, Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939-1978, Puolustusministeriön historia II, Sotatieteen laitoksen julkaisuja XVII, Hämeelinna 1978. |
| Tallennetut kohteet |
| Vekaranjärven varuskunnan kuntotalo |
| Historia |
| Vekarajärven kasarmit rakennettiin valtion työllisyystöinä arkkitehti Osmo Lapon suunnitelmien mukaan 1966-1975. Liikunta- ja uimahallirakennus valmistui 1972.
Suomi rakentaa 5-näyttely esitteli Vekarajärven varuskunnan kasarmialueen keskusta näin: ""Kasarmialue sijaitsee Valkealassa 40 km Kouvolasta. Sen varusvahvuudeksi tulee noin 3000 miestä. Miehistön kasarmit on asemakaavassa sijoitettu aluetta hallitsevan harjanteen suuntaisesti. Jalankulkutie johtaa kasarmien ensimmäisen kerroksen tasolta keskukseen, joka muodostaa poikittaisen aiheen kasarmirivin keskelle. Keskusaukio on mitoitettu siten, että kaikki varusmiehet voivat yhtäaikaisesti järjestäytyä aukiolla pidettävään tilaisuuteen. Elokuvasalin sisääntulokatos puhujalavoineen toimii tilaisuuksien esiintymispaikkana. Rakennusten miehistökäynnit avatuvat päällystetylle keskusaukiolle ja huoltokäynnit sijaitsevat rakennusryhmän ulkoreunoilla. Rakennusten suunnittelussa lähtökohtana on ollut neliömäinen ja keskitetty perusmuoto. Tämä ja kohtuullisesti mitoitetut ikkunapinnat ovat myös lämpötaloudellisesti edullinen ratkaisu. Lähtökohta johtaa tosin eräisiin arkkitehtonisiin ongelmiin. Vaikutelmaa supermarket-tyyppisistä mittakaavattomista laatikoista on kaikin keinoin pyritty välttämään. Suuria rakennusmassoja on jäsennöity käyttämällä voimakasta plastiikkaa ja paikallavalutekniikan mahdollistamaa pintareliefiä. Puolustusministeriön rakennustyömaa Vekarajärvellä on kehittänyt puhtaaksivalutekniikan varsin pitkälle ja päässyt kustannuksillaan kohtuullisen ja myös kovaa käyttöä kestävään tulokseen. Kenttäharmaan ja betoniharmaan vastakohtana on käytetty tummaksi kuullotettuja puupintoja sekä voimakkailla väreillä maalattuja ilmastointikanavia ja teräsrakenteita. Kokonaisuutta täydentävät taiteilija Howard Smithin mittakaavaan soveltuvat suurikokoiset seinämaalaukset. Maalattavia seinäpintoja on kovan kulutuksen vuoksi käytetty muutoin mahdollisimman vähän. Arkkitehtitoimistossa suunnittelutyöhön ovat osallistuneet arkkitehdit Martti Tiula, Jaakko Rantanen, Unto Rantanen, Juhani Westerholm ja Jussi Suomala."" |