| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Mehtimäen urheilupuisto, Joensuu |
| Kuvaus |
| Mehtimäen urheilupuisto sijoittuu Joensuun keskustan ruutukaava-alueen lounaiskulmalle, rajautuen keskustan ja Saimaan ohella yliopistokampukseen sekä Lintulahden asuinalueisiin, joiden rakentaminen alkoi 1970-luvulla. Urheilupuisto kytkeytyy kaupunkirakenteeseen ulkoilureittien, viheralueiden ja puistojen kautta.
Mehtimäen Urheilupuisto on Joensuun kaupunkialueen keskeinen liikunta-alue, johon sijoittuvat jäähalli, keskusurheilukenttä, ravirata ja uimahalli sekä useita muita pienempiä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Mehtimäen tuntumassa sijaitsee lukuisia muita virkistykseen liittyviä kohteita mm. leirintäalue, arboretum, siirtolapuutarha ja kesäteatteri sekä Itä-Suomen liikuntaopisto, joka oli 2011 yksi kolmesta alueellisesta liikunnan koulutuskeskuksesta. |
| Historia |
| Nykyinen urheilupuisto käsitti 1800-luvun lopulla kaupungin ruutukaava-alueen länsipuolella Lintulahden, peltoja, Lähtelän talon ja metsikköä. Ensimmäinen liikuntarakennus oli Joensuun ensimmäinen ravirata, joka valmistui ruutukaava-alueen reunaan 1903. Sen keskelle valmistui kaupungin uusi keskusurheilukenttä 1934. Aluetta täydennettiin vielä tennis- ja palloilukentillä.
Varsinaisen urheilu- ja ulkoilukeskuksen rakentaminen alkoi sotien jälkeen, jolloin keskusta-alueen tuntumassa olevan rakentamattoman metsäalueen käyttövaihtoehtona oli myös kerrostalorakentaminen. Tästä kuitenkin luovuttiin värikkään keskustelun jälkeen. Linnunlahti-Mehtimäki asemakaavan laati 1969 kaupunginarkkitehti Mauno Tuomisto. Varsinaisen urheilupuiston rakentaminen painottuu 1960- ja 1970-luvulle sekä 2000-luvulle. Tekojäärata valmistui 1967, pallokenttä 1967, uimahalli 1970, vapaa-aikatalo 1973 ja jäähalli 1982. Keskusurheilukentän ympärillä oleva ravirata siirretään 1974 Linnunlahden täyttömaalle. Alueen täydentäminen alkoi 2000-luvulla, jolloin valmistuivat Skeittipuisto, uusi curlinghalli, monitoimitalo Areena, pesäpallostadion entiselle takakentälle, harjoitusjäähalli sekä Keskusurheilukentän uudet katsomot. Vapaa-aikatalo purettiin 2005. |
| Lähteet |
| Mika Virolainen, Liikuntapaikkarakentaminen Joensuussa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Joensuun yliopisto, Suomen historian pro gradu 2005.
Kalervo Ilmanen, Joensuun liikuntatoimen kehityspiirteitä 1928-1992, moniste 1992. Juha Kivelä, Urheilua vedonlyönnin ehdoilla –toimintaympäristön ja pelikulttuurin muutokset Suomen ja erityisesti Joensuun raviurheilussa 1980-2006, Suomen historian Pro gradu –tutkielma 2008, Joensuun yliopisto. http://fi.wikipedia.org/wiki/Mehtimäki. (lainattu 22.10.2013.) |