| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Pirkkolan liikuntapuisto, Helsinki |
| Kuvaus |
| Pirkkolan liikuntapuisto on pääosin 1960–1970 -luvuilla rakentunut 66 hehtaarin alue. Se on sijaintinsa puolesta osa laajaa Keskuspuiston aluetta, joka kulkee yhtenäisenä Helsingin keskustan Eläintarhan liikuntapuistosta aina Vantaankoskelle asti. Pirkkola on Helsingin kaupungin koko kaupunkialueelle laatiman pitkäntähtäimen liikuntapaikkasuunnitelman ensimmäinen mittava investointi ja toteutus. Pirkkolan rakentamisella kaupunki on pyrkinyt tarjoamaan monipuoliset liikuntapaikat kaupungin pohjoisosan, kuten Maunulan, Pirkkolan ja Pohjois-Haagan asukkaille.
Pirkkolan liikuntapuiston metsämaastoinen alue ulkoilureitteineen, kenttineen ja rakennuksineen sijoittuu Keskuspuiston puoliväliin, ja maastossa on viitoitetut retkeilytiet ja kuntopolut Laaksoon, Paloheinään ja Pitkäkoskelle. Kuntoratoja on alueella lähes 6 kilometrin verran. Ne toimivat talvisin latuina tai aurattuina ulkoiluteinä. Alueen halki kulkee pitkittäinen harjuvyöhyke. Hallirakennukset (palloilu-, jää- ja uimahalli sekä voimailusalit) sekä hiihdon vaatimat tilat on sijoitettu tälle harjualueelle, ulko- ja talviurheilukentät ja -radat taas sitä ympäröiville alavammille alueille. Alueella sijaitsee lisäksi lasten uimalammikko ”Pirkkolan Plotti” ja kahvila. Pirkkolan liikuntapuiston rakennukset ovat kookkaita ja ilmeeltään pelkistettyjä. Puiston luonne perustuu metsäisen ympäristön ja rakennusmassojen teollisen ja teknisen ilmeen väliseen jännitteeseen ja vuorovaikutukseen. Arkkitehtuurin teemoja ovat selkeä tilarakenne, perusmuodoista lähtevät rakennusvolyymit sekä valittujen rakennusmateriaalien aitous ja voimakas materiaalintuntu. Rakennukset ovat päärakennusta ja jäähallia lukuun ottamatta tasakattoisia ja pääosin yksikerroksisia. Rakennuksia on häivytetty maastoon hyödyntäen sen kumpuilevia muotoja. Pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi on valittu puhdas betoni, jota on pääosin käytetty pinnoittamattomina betonielementteinä. Vankkojen betonipintojen rinnalla teräsrakenteiset laajat lasiseinät ja toisaalta matalat nauhamaiset ikkunavyöhykkeet keventävät kokonaisuutta ja tiivistävät sidettä ympäröivään luontoon. Sileiden elementtipintojen rinnalla rakennusten sisätilojen ilmettä luovat myös lautamuottikuvioidut betonirakenteet. |
| Historia |
| Pirkkolan liikuntapuiston suunnittelusta järjestettiin Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoiluviraston toimeksiannosta avoin arkkitehtikilpailu 1959. Voittajaksi valittiin arkkitehti Heikki Sirénin ehdotus ""Sammakkomies"", jonka pohjalta arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirén laati alueen varsinaiset suunnitelmat. Pirkkolan jälkeen seuraavina alueina kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmassa olivat Myllypuro kaupungin itäosassa, Tali länsiosassa ja Oulunkylä koillisosassa. Nämä esiintyivät muiden uusien alueiden kuten Malmin ja Herttoniemen liikuntapuistojen tavoin myös kaupungin yleiskaavassa 1960.
Pirkkolan liikuntapuisto toteutettiin vaiheittain vuosina 1964-1974. Kilpailuehdotuksen mukaisesti liikuntakeskuksen ympäristö haluttiin säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. 1968 valmistui liikuntapuiston päärakennus eli uima- ja palloiluhalli. Kokonaisuuteen kuului lisäksi kuusi erityyppistä kenttää, pukuhuonetilat urheilukenttien käyttäjille sekä henkilökunnan käyttöön tarkoitettu kuusi asuntoa käsittänyt rivitalo (rakennettu 1965-1966) ja lämpökeskus. Suomi rakentaa 4 -näyttelyssä 1970 urheilukeskusta kuvattiin näin: ""Päähalli on tarkoitettu sekä kunto- että kilpaurheiluun. Se sisältää palloiluhallin, ison uima-altaan ja lasten altaan. Pukuhuone-, pesu- ja saunatilat sekä voimailuun tarvittavat tilat ovat halliin liittyvässä siipirakennuksessa. Liikenteellinen järjestely perustuu pukuhuonesiiven sijoitukseen, jonka avulla liikenne halleihin ja kentille on pyritty saamaan joustavaksi. Yleisöliikenne on ylemmässä tasossa. Alueella on suuri urheilukenttä luonnonvaraisine kaarevine katsomoineen, jääkiekkostadion ja kaksi suurta harjoituskenttää. Lisärakennuksessa on huolto- ja asuntotilat."" Jäähalli rakennettiin 1974 kattamalla paikalla ollut luistinrata. Sirénin toimisto teki Pirkkolan liikuntapuiston ulkoalueiden yleissuunnitelman 90-luvulla yhdessä liikuntaviraston kanssa. |
| Lähteet |
| Anne Salminen, Pirkkolan liikuntakeskuksen julkisivujen kunnostaminen, Helsingin kaupunginmuseon muistio 25.6.2009
Arkkitehti 8/1959, kilpailuliite no 1. Jarmo Maunula (toim.), Suomi rakentaa 4: nykyarkkitehtuurimme näyttely Taidehallissa 20.2.-15.3.1970. Suomen arkkitehtiliitto ry 1970. Sirkka Saarinen, Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivusaneerauksessa - säilytettiin alkuperäinen betoni-ilme, Betoni 4/2011 www.hel2.fi, Keskuspuisto, 22.6.2011. |