| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Koivuluodon urheilupuisto, Raahe |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Koivuluodon urheilupuistosta 1986 hyväksytyssä käyttösuunnitelmassa näkyvät Suomen liikunta- ja urheilupuistojen suunnittelun keskeiset periaatteet:
- puisto on sijoitettu asuinalueiden ja oppilaitosten keskelle, liikenteellisesti helposti saavutettavaan paikkaan, jotta puisto on päivittäin koko kaupungin sekä lähialueiden asukkaiden käytettävissä - puistoon on keskitetty monia eri lajien liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, myös leikkipaikka ja valaistu lenkkipolku - puisto on varustettu sekä aktiiviurheilun että virkistyksen käyttöön - puisto on käytössä sekä kesällä että talvella - puiston rakentamista koskevat asemakaavamerkinnät jätettiin väljiksi, jotta ”voidaan ottaa huomioon urheilupaikkojen rakentamisessa tapahtuva kulloinenkin kehitys” - puistosta on yhteyksiä kaupungin muihin ulkoilureitteihin, kuten hiihtokeskukseen johtaviin reitteihin Käyttösuunnitelman selostusosassa ohjeistettiin puiston maaston muotoilu, viherrakentaminen ja puiston hoito. Koivuluodon tunnuspuu on nimensä mukaisesti valkorunkoinen koivu. Kentät, kevyen liikenteen ja kuntoilun reitit on istutettu alavaan maastoon niin, että kenttien maavallikatsomot rajaavat ja jäsentävät kenttiä eri tiloihin. Luonnon sekä kulttuurihistorian elementit on huomioitu käyttösuunnitelmassa. Puistossa on viherrakentamisen lisäksi luonnontilaista aluetta, puustovyöhyke liittyy metsikköön. Aluetta jäsentää myös Saloisten kunnan ja Raahen kaupungin vanha rajapaikka, jonka kohdalla on lähes 200 metriä pitkä kiviaita sekä puiston poikki kulkeva Ruonanoja. Koivuluodon urheilupuisto sijaitsee junaradan ja vanhan ruutukaavakaupungin eteläpuolella. Alueelle on rautatien ansiosta keskittynyt myös liikerakentamista ja pienteollisuutta (Yritysperä). Urheilupuiston rakentamisen taustalla on Raahen kaupungin voimakas kasvu sen jälkeen kun Rautaruukki sijoittui kaupunkiin 1960-luvulla. 1970-luvulta alkaen eri lajeja, kenttiä ja liikuntarakennuksia on alettu keskittämään samalle liki 30 hehtaarin laajuiselle puistomaiselle alueelle. Koivuluoto on monipuolinen liikunta-alue, jossa on mm. jalkapallo- ja tenniskentät, valaistut kuntoradat, 8-ratainen juoksurata ja yleisurheilukenttä (1976), uima- ja keilahalli (1970) ja jäähalli (1986). Koivuluotoon liittyy myös Kummatin monitoimihalli eli liikuntahalli (1985). Koivuluodon urheilupuiston käyttäjäkuntaan kuuluu mm. sen läheisyydessä sijaitsevat neljä oppilaitosta, joissa opiskelee yhteensä noin tuhat oppilasta. Alueen itäpuolella on Ollinsaaren alue kouluineen, lännessä, Kokkolantien toisella puolella, Kummatin koulu ja ammattioppilaitos. Kentät ja reitit on istutettu kauniisti alavaan maastoon niin, että kenttien maavallikatsomot rajaavat ja jäsentävät kenttiä eri tiloihin. 1986 laadittuun käyttösuunnitelmaan liittyy viherrakentamisen ja puistojen hoitamisen ohjeistus. Koivuluodon urheilupuistoalueen tunnuspuu on valkorunkoinen koivu. Viheralueella on Saloisten kunnan ja Raahen kaupungin vanha rajan paikka, jonka kohdalla on lähes 200 metriä pitkä kiviaita. Toinen aluetta jäsentävä elementti on puiston poikki kulkeva Ruonanoja. Autoistumisen vaikutuksesta puiston suunnittelukuvaan kuuluvat myös laajat asfaltoidut pysäköintialueet, joista osa toimii moottoripyörien harjoitusajoalueena. |
| Historia |
| Raahen kaupunki kasvoi voimakkaasti 1960-luvulla Rautaruukin tulon aiheuttaman teollistumisen myötä. Uusia kaupunginosia rakennettiin mm. Kummatin alueelle heti vanhemman kaupunkirakenteen eteläpuolelle. Kasvun ja vaurastumisen myötä määrärahoja liikuntapaikkarakentamiseen tarvittiin ja saatiin enemmän. Kaupungin liikuntalautakunta keskusteli Rautaruukin johdon kanssa rakentaako se omia liikuntapaikkoja. Yhteisesti päätettiin, että tehtaan henkilökunta käyttää kaupungin rakentamia ja ylläpitämiä palveluita.
1970-luvulla laadittiin Raahen ensimmäinen yleiskaava. Kaupunki varasi urheilupuistoa ja muuta virkistyskäyttöä varten vajaan 30 hehtaarin laajuisen Koivuluodon, jonka tienoilla oli jo 1800-luvun puolella ”rautatieaseman takana” myllyjä. Koivuluodon urheilupuiston varhaisin yleissuunnitelma hyväksyttiin jo 1974. Työt aloitettiin samana vuonna. 8-ratainen juoksurata ja yleisurheilukenttä valmistuivat 1976. Koivuluodon urheilupuiston ja sen lähialueiden asemakaavaa ja siihen liittyvää käyttösuunnitelmaa alettiin laatia 1978 ja se hyväksyttiin 1986. Kaupunginarkkitehti Hilkka Aaltosen johtama suunnittelu eteni osana samanaikaista asemakaavoitusta. Käyttösuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota mm. puustovyöhykkeisiin, metsikön liittymiseen puistoalueeseen ja ulkoilureittiyhteyksiin. Ensimmäinen rakennus alueella oli 1970 valmistunut uima- ja keilahalli, jonka rakennutti Raahen uimahallisäätiö. Säätiöön kuuluivat Raahen kaupungin lisäksi Rautaruukki Oy ja Pattijoen kunta. 1978 annettiin kaupungin toimikunnan valmisteltavaksi tekojäärata. Sen rakensi KVR-urakkana Lemminkäinen Oy ja se valmistui 1981. Jalkapallokenttä valmistui käyttöön 1983. Raahen kuntainliiton ammattikoulun ja muutaman muun oppilaitoksen monitoimihalli eli liikuntahalli valmistui 1985 Kummattiin, Koivuluodon lähimaastoon. 1986 oli vuorossa jäähalli, jonka oululainen OMP-yhtymä rakensi KVR-urakkana. Alueelle rakennettiin myös tenniskentät ja valaistut kuntoradat. Jäähallin viereen tehtiin laajat asfaltoidut pysäköintialueet. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Matti Lackman, Raahen tienoon historia III. Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975. Jyväskylä 1991. |
| Tallennetut kohteet |
| Kummatin liikuntahalli |
| Historia |
| Raahen kuntainliiton ammattikoulun ja muutaman muun oppilaitoksen punatiilinen monitoimihalli eli liikuntahalli valmistui 1985 Kummattiin, Koivuluodon lähimaastoon. |
| Kuvaus |
| Kummatin liikuntahalli on punatiilipintainen rakennus. Hallissa on runsaasti erilaisia tiloja: lentopallo-, koripallo-, sulkapallo- ja käsipallokenttiä, salibandykenttä, kuntosali, voimistelu- ja voimailutiloja, balettiluokka, 60metrin juoksurata ja yleisurheilupaikkoja pituus- ja seiväshypylle, keihäälle, kuulalle, kiekolle ja moukarille. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988. |