| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Kisakallion Urheiluopisto, Lohja |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Lohjanjärven rikkonaisen koilliskulman, Maikkalanselän rannalla oleva Kisakallion urheiluopiston keskeiset hallinto-, liikunta- ja majoitusrakennukset sijoittuvat jyrkkäpiirteisten, metsäisten kalliomäkien väliseen notkelman ylärinteeseen, alhaalla rannassa ovat kuntopolut, uimaranta ja saunat. Sipoosta Lohjalle 1960-luvulla siirrettyä urheiluopistoa on rakennettu useassa vaiheessa aina nykypäiviin saakka. |
| Historia |
| KISAKALLIO SIPOOSSA
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto SNLL perusti naisten liikuntaopisto Kisakallion 1949 Sipoon Östersundomin Karhusaaresta hankkimalleen tontille. Tontilla sijainnut yksityishuvila toimi aluksi opiston päärakennuksena. Vuonna 1952 Kisakallioon valmistui arkkitehti-professori Antero Pernajan suunnittelema opistorakennus, jossa oli voimistelusali, pukuhuoneet suihkuineen, sauna sekä kahden ja neljän hengen huoneita yhteensä 40 henkilölle. Lisäksi rakennuksessa oli asunnot opettajille ja talonmiehelle. Vuonna 1953 perustettiin Kisakalliosäätiö, josta tuli opiston omistaja ja ylläpitäjä. Säätiö hankki omistukseensa 1955 viereisen Furuberget -tilan, jonka maille laajennettiin opiston ulkoliikuntatiloja. KISAKALLIO LOHJALLA Vuonna 1963 astui voimaan urheiluopistolaki, joka takasi urheiluopistoille lakisääteisen valtiontuen, toisaalta se pakotti varsin moninaisesti toimineet liikunta- ja urheiluopistot kehittämään toimintaansa entistä ammattimaisempaan suuntaan. Urheiluopistolain myötä Kisakallion toiminta Karhusaaressa oli tullut tiensä päähän. Logistiikkaongelmat saaren ja mantereen välillä sekä maaston haasteellisuus urheilupaikkojen kehittämisen kannalta olivat syitä, joiden takia Kisakalliosäätiö ryhtyi 1960-luvun alussa etsimään opistolle uutta sijoituspaikkaa mantereen puolelta. Vuonna 1964 Kisakalliosäätiö lunasti Lehtokumpu-nimisen tilan Lohjan kunnasta, Karnaisten kylästä. Arkkitehti Irmeli Visanti valittiin uuden opiston kokonaissuunnitelman tekijäksi. Uuteen Kisakallioon ryhdyttiin rakentamaan lainarahan turvin päärakennusta, joka käsitti palloiluhallin, voimistelusalin, kaksi luokkahuonetta, uima-altaan sauna- ja pesutiloineen, toimistotilat sekä laitoskeittiön ja ruokasalin. Majoitustilat sadalle kurssilaiselle sijoitettiin erilliseen rakennukseen, joka nimettiin Koivupihaksi. Henkilökunnalle oli varattu asuntoja päärakennuksen taakse Rantarinteeseen. Uuden opiston rakennusvaiheessa 1965 Kisakallio hyväksyttiin ensimmäisenä naisten hallinnoimana ja naisille suunnattuna opistona urheiluopistolain piiriin. Ensimmäiset rakennukset opistolle valmistuivat 1966 ja samana vuonna Kisakallion urheiluopisto muutti Sipoosta Lohjalle. 1960- ja 1970- luvut olivat Kisakalliossa voimakasta kehittämisen aikaa. Vuosikymmenen vaihteessa opistolle valmistui kolmen ja viiden kilometrin mittaiset purupäällysteiset kuntopolut Kaartin pataljoonan autokomppanian raivaamina. Vuonna 1975 valmistui Irmeli Visannin suunnittelemat kaksi talonmiehen asuntoa, yksi kaksio ja neljä yksiötä jatkeeksi kurssilaisten soluasuntojen päätyyn Koivupihaan. Lisää muutoksia tehtiin 1977, jolloin johtajan 141 m2 suuruinen asunto jaettiin kahdeksi asunnoksi. Samana vuonna valmistui opistolle tenniskenttä. Vuonna 1978 valmistui Visannin suunnittelema ulkoharjoittelupaikkojen huoltorakennus. Samana vuonna ryhdyttiin tekemään urheiluopistojen 5-vuotissuunnitelmaa osana urheiluopistolakia. Suunnitelmassa Kisakallion tärkeimmäksi rakennuskohteeksi nimettiin päärakennuksen laajennus. NAISTEN URHEILUOPISTO AVAUTUU MIEHILLE Vuonna 1979 Kisakalliosäätiö ja Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto solmivat yhteistoimintasopimuksen, jonka myötä opiston toiminta ja hallinto avautuivat myös miehille. Yhteistoimintasopimus mahdollisti myös laajennus- ja korjaushankkeet päärakennuksessa. Samana vuonna Kisakallioon valmistui vedenpuhdistuslaitos. Vuosina 1983 - 84 laajennettiin Kisakallion päärakennusta Irmeli ja Markus Visannin suunnitelmien mukaan. Laajennuksen myötä päärakennuksen tilat kaksinkertaistuivat; Kisakallion tunnusmerkiksi muodostunut ensimmäisen rakennusvaiheen kaarihalli sai jatkoa, kun päärakennuksen takaosaan valmistui samaa kaarimuotoa noudatteleva urheiluhalli. Lisäksi päärakennukseen valmistui hallinto- ja toimistotiloja. Vuonna 1988 peruskorjattiin oppilasasuntolat ja 1989 valmistui Kisakallion uusi jätevedenpuhdistamo. Vuonna 1990 rakennettiin Rantamakasiini järven rantaan kokoontumistilaksi. 1990-luvulla henkilökunta muutti pois opiston asunnoista ja ne kunnostettiin asiakasmajoitukseen soveltuviksi. 2000-luvun alussa kunnostettiin viimeisenä keittiö- ja toimistotyöntekijöiden asuntola majoituskäyttöön. Samalla rakennettiin viisi uutta majoitushuonetta sekä luokkatilat, sauna ja saunatupa vanhoihin autotalli- ja varastotiloihin. Jäähalli valmistui Kisakallioon vuonna 2002. Lisää majoitustiloja urheiluopiston opiskelijoille valmistui 2004 Jalo Läspän suunnittelemaan Kampus-rakennukseen, jonka viereen on sittemmin valmistunut asiakasmajoitukseen tarkoitetut Katajarinteeksi nimetyt Siren Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat luhtitalot. 2011 valmistui Kisakallioon tennishalli sekä Jukka Sirenin suunnittelema laajennusosa päärakennukseen. Laajennusosassa on päärakennuksen kolmas urheiluhalli, joka on aiemmista kaarikattoisista halleista poiketen tasakattoinen. 2000-luvulla Kisakallion alueelta purettiin Lehtokummun tilan vanha päärakennus. Lisäksi opiston päärakennukseen valmistui tiloja hallinto- ja toimistokäyttöön. |
| Lähteet |
| Kleemola, Irja; Kisakallio 1949-1989, Kurssikodista urheiluopistoksi. Kisakallion urheiluopisto 1989.
Vainio, Eveliina; Naisenergialla urheiluopisto, Kisakallion urheiluopisto 1949-1999. Kisakalliosäätiö 2001. Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009. Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Tallennetut kohteet |
| Kisakallio, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, melonta- ym. reitit) |
| Historia |
| Ensimmäiset maastoliikuntapaikat Kisakallioon raivattii jo 1960-luvulla. Silloin tehtiin talkoovoimin opistolle laskettelumäki. Vuosina 1968 ja 1972 raivattiin lähimaastoon kolmen ja viiden kilometrin kuntopolut. |
| Kuvaus |
| Kisakallion ulkoliikuntapaikat levittäytyvät myös varsinaisen urheiluopiston alueen ulkopuolelle. Viereisellä virkistysalueeksi kaavoitetulla Karnaisten 200 hehtaarin korpialueella sijaitsevat ulkoilureitit, kiintorastit ja luontopolut. Lisäksi alueelle on rakennettu muun muassa laavuja. Kisakalliosta lähtee myös melontareittejä laajalle vesistöalueella Hiidenvedeltä Lohjanjärvelle. Reitit on suunnitellut Kisakallion olosuhdepäällikkö Marko Ruti. |
| Lähteet |
| Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011
www.visitlohja.fi; Luontopolut. 16.11.2011 |
| Kisakallion jousiammuntarata |
| Historia |
| Perustettu todennäköisesti 2000-luvulla. |
| Kuvaus |
| Kisakallion jousiammuntarata sijaitsee muusta opistosta hieman syrjässä, vanhan Lehtokumpu-tilan pihapiirin takana, opistoalueen itäreunalla. Jyrkän rantarinteen tuntumassa olevalla hiekkakentällä on huoltorakennus ja kuusi jousiammuntataulua. |
| Kisakallion majoitusrakennukset Kampus ja Katajarinne |
| Historia |
| Arkkitehtitoimisto Jalo Läspän suunnittelema majoitusrakennus Kampus valmistui 2004.
Arkkitehtitoimisto Sirenin suunnittelemien luhtitalojen ensimmäisen rakennusvaiheen kaksi taloa valmistuivat 2008, jälkimmäiset kaksi taloa ovat valmistuneet 2011. |
| Kuvaus |
| KAMPUS
Kampus on puurakenteinen yksikerroksinen rakennus, jossa sisäänkäynnin kohdalla oleva leveämpi tila jakautuu kapeammaksi majoitussiiveksi. Rakennus on väritykseltään vaaleanvihreä noudattaen viereisen jäähallin puuosien väritystä. Kampuksessa on yhteensä 15 asuntoa. Kampus yhdessä Arkkitehtitoimisto Jalo Läspän suunnitteleman viereisen jäähallin kanssa edustavat Kisakallion hillitympää lisärakentamisvaihetta. Niiden sijoittuminen erilleen Visantien suunnittelemista rakennuksista erottaa ne selkeästi omaksi rakennusvaiheekseen, joka ei kisaile arkkitehtuurillaan opiston varhaisemman rakennuskannan kanssa. KATAJARINNE Neljä kaksikerroksista puurakenteista luhtitaloa on sijoitettu rinnakkain kahteen rivistöön päärakennuksen vasemmalle puolelle, metsän reunaan. Luhtitalot ovat pääväritykseltään tummanruskeita, mutta luhtikäytävän säleiköt ovat koivupuun värisiä. Vuonna 2011 valmistuneissa taaempana sijaitsevissa taloissa on ranskalaiset parvekkeet. |
| Lähteet |
| Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009.
Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Kisakallion majoitusrakennukset Rantarinne ja Koivupiha |
| Historia |
| Kisakallioon rakennettiin 1965-1966 arkkitehti Irmeli Visannin kokonaissuunnitelman mukaan majoitustilat kahteen erilliseen rakennukseen kurssilaisille ja henkilökunnalle. Rivitalomallisissa soluasuinnoissa oli tilat kaiken kaikkiaan sadalle kurssilaiselle. Koivupihaksi nimetty kurssilaisten majoitusrakennus valmistui pitkittäin päärakennuksen sisäänkäynnin eteen. Päärakennuksen takana olevalle mäelle valmistui Rantarinteeksi nimetty ryhmä asuntoja henkilökunnalle. Rantarinteessä oli alun perin yksi kaksikerroksinen asuintalo ja sen takana yksikerroksinen rivitalo. Nykyään Rantarinne ja Koivupiha toimivat molemmat opiston majoitustiloina.
KOIVUPIHAN MYÖHEMMÄT VAIHEET Koivupihaa laajennettiin 1975 rakentamalla henkilökunnan tilat pohjois- ja itäpäätyyn: kaksi talonmiehen asuntoa, yksi kaksio ja neljä yksiötä. Lisäksi rakennettiin muutama lisähuone solujen väliin. Vuosina 1987-88 toteutettiin peruskorjaus kolmessa vaiheessa solu kerrallaan. Soluihin rakennettiiin huonekohtaiset pesutilat ja ilmanvaihtoa sekä lämmitysjärjestelmää tehostettiin. Vuonna 1990 vesivahingon jälkeen kellaritiloihin tehtiin vedenpoistojärjestelmä ja asuintilat saneerattiin. Vuonna 2006 muutettiin talonmiehen asunnot toimistotiloiksi. Vuonna 2008 uusittiin lvi-tekniikka, wc-tilat, huoneet ja aulan sisustus. RANTARINTEEN MYÖHEMMÄT VAIHEET Vuosina 1987-88 muutettiin Rantarinteen asuntojen ikkunoita ja seiniin tehtiin lisäeristys. Lisäksi asuntoihin rakennettiin keittiöt ja suihkutilat. Vuonna 2000 yhdistettiin rakennusosat A, B ja C ja niiden väliin rakennettiin viisi uutta majoitushuonetta. Samalla vanhat asunnot muutettiin majoituskäyttöön sopiviksi. A-osan alakerran autotalli- ja varastotilat peruskorjattiin samassa yhteydessä sauna- ja luokkatiloiksi. |
| Kuvaus |
| Matalat pääosin yksikerroksiset rivitalomaiset majoitusrakennukset Koivupiha ja Rantarinne noudattavat päärakennuksen tyyliä. Ne on päällystetty vaalealla kahitiilellä tummanruskein laudotetuin yksityiskohdin. Koivupiha on kokonaan yksikerroksinen, Rantarinne on yksikerroksinen lukuun ottamatta kaksikerroksista alunperin erillistä päätyrakennusta, joka vuoden 2000 laajennuksessa yhdistettiin takana sijaitsevaan rivitaloon. |
| Lähteet |
| Kleemola, Irja; Kisakallio 1949-1989, Kurssikodista urheiluopistoksi. Kisakallion urheiluopisto 1989.
Vainio, Eveliina; Naisenergialla urheiluopisto, Kisakallion urheiluopisto 1949-1999. Kisakalliosäätiö 2001. Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009. Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Kisakallion rantalentopallokenttä |
| Historia |
| Valmistunut todennäköisesti 2000-luvulla. |
| Kuvaus |
| Kisakallion rantalentopallokenttä sijaitsee päärakennuksen edessä, jalkapallokentän reunalla. |
| Kisakallion rantamakasiini |
| Historia |
| Kisakallion urheiluopiston uimarannan tuntumassa sijaitseva rantamakasiinirakennus valmistui 1990 kokoontumistilaksi. Nykyään makasiini toimii opiston vesiliikuntalajien keskuksena. |
| Kuvaus |
| Rantamakasiini sijaitsee Kisakallion hiekkarannan tuntumassa. Tummanvihreäksi maalatun, puurakenteisen, yksikerroksisen makasiinin sisäänkäynnissä on lasitetut seinät. |
| Lähteet |
| Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009.
Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Kisakallion rantasauna |
| Historia |
| Kisakallion rantasauna oli osa arkkitehti Irmeli Visannin alkuperäistä Kisakallion urheiluopiston kokonaissuunnitelmaan. Rantasauna valmistui 1967. Vuonna 1985 tilat jaettiin kahdeksi erilliseksi saunaosastoksi lisäämällä toinen sisäänkäynti. Rakennusta on myöhemmin jatkettu itään grillikatoksella. Lisäksi muutoksia on tehty vanhan osan sisätiloissa ja ikkunoissa, vesikatto on vesieristetty ja vanha terassi on muutettu eteiseksi. |
| Kuvaus |
| Kisakallion rantasauna on yksikerroksinen veistetystä tummaksi kyllästetystä hirrestä tehty rakennus, jossa on turvekatto. Sokkeli on osittain rantakivillä päällystettyä betonia. Rantasaunan edessä on avoterassi, ja sen toisessa päädyssä on grillikatos. Rantasaunalta johtaa portaat rinnettä pitkin laiturille. Laituri on osittain rakennettu vanhan betonisen kivijalan päälle. |
| Lähteet |
| Kleemola, Irja; Kisakallio 1949-1989, Kurssikodista urheiluopistoksi. Kisakallion urheiluopisto 1989.
Vainio, Eveliina; Naisenergialla urheiluopisto, Kisakallion urheiluopisto 1949-1999. Kisakalliosäätiö 2001. Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009. Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Kisakallion tennishalli |
| Historia |
| Tennishalli valmistui vuonna 2011 arkkitehti Juhani Palmqvistin suunnitelmien mukaan. |
| Kuvaus |
| Tennishalli on väritykseltään vihreä, elementtirakenteinen, harjakattoinen halli, joka samana vuonna valmistuneen päärakennuksen tasakattoisen hallilaajennuksen kanssa poikkeaa Kisakallion vanhempien urheiluhallien tunnusomaisesta kaarimuodosta. |
| Lähteet |
| Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |
| Kisakallion ulkopelikentät |
| Kuvaus |
| Kisakallion ulkopelikentät sijaitsevat päärakennuksen vasemmalla puolella, urheiluhallien vieressä. Kenttärivistöstä löytyy koripallo- ja tenniskentät, lasten leikkipuisto sekä nurmipäällysteinen pallokenttä. |
| Kisakallion urheiluopiston päärakennus |
| Historia |
| Kisakallion urheiluopiston päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Irmeli Visanti. Päärakennus oli osa Visannin urheiluopiston kokonaissuunnitelmaa, johon kuului myös majoitustilat kurssilaisille sekä opiston henkilökunnalle. Tontin keskelle sijoitettuun päärakennukseen tuli palloiluhalli, voimistelusali, kaksi luokkahuonetta, uima-allas sauna- ja pesutiloineen, toimistotilat sekä laitoskeittiö ja ruokasali. Majoitustilat sijaitsivat erillisissä rakennuksissa. Opistorakennukset valmistuivat 1966 ja toiminta alkoi virallisesti Lohjan Kisakalliossa 1967.
Kisakalliosäätiö solmi 1979 yhteistoimintasopimuksen Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton kanssa. Sopimuksen myötä Urheiluopiston toiminta ja hallinto avautuivat myös miehille. Tämä muutos aiheutti tarpeen opiston rakennusten uudistamiselle ja tilojen laajentamiselle. Kisakallion Urheiluopiston viisivuotissuunnitelmassa (1978-1982) opiston tärkeimmäksi rakentamiskohteeksi nimettiin päärakennuksen laajennus. Irmeli ja Markus Visanti suunnittelivat päärakennukseen laajennuksen, joka valmistui 1984. Päärakennuksen taakse valmistui vanhan hallin muotokieltä noudatteleva kaarihalli. Muutoksen yhteydessä laajennettiin myös vaalean tiilirakenteisen osan toimisto- ja hallintotiloja. Tummanruskeat puurakenteiset hallit sijoittuivat matalamman tiilirakennusosan molemmin puolin. Rakennuksen muista osista oli sisältä suora kulkuyhteys urheiluhalleihin. Vuonna 2011 valmistui päärakennuksen taaimmaisen kaarihallin kylkeen Arkkitehtitoimisto Sirénin suunnittelema laajennus, jossa on urheiluhalli ja kuntosali. |
| Kuvaus |
| VISANTIEN PÄÄRAKENNUS
Arkkitehti Irmeli Visanti suunnitteli 1966 valmistuneet Kisakallion opistorakennukset, joiden keskellä sijaitsee opiston keskus, päärakennus. Visannin suunnittelemat opistorakennukset ovat pääosin yksikerroksia, mäkisessä maastossa polveilevia, vaaleita kahitiilirakennuksia. Tummanruskea lautaverhoilu ikkunapuitteissa ja muissa detaljeissa toimii vastapainona vaalealle tiilipinnalle. Vaaleiden tiilirakennusten ylle kohoaa kaksi maamerkin omaista puurakenteista kaarihallia, jotka ovat väritykseltään tummanruskeita. Taaimmainen halleista on tosin jäänyt osittain myöhemmän laajennusosan sisään. Majoitustilat ja sauna ovat erillään päärakennuksesta. Päärakennuksen tiloihin on vuosien varrella tehty useita muutoksia, mutta yleisilme on säilynyt melko ehjänä viimeisimpään laajennukseen asti. ARKKITEHTITOIMISTO SIRENIN LAAJENNUS Vuonna 2011 valmistunut Arkkitehtitoimisto Sirenin suunnittelema laajennusosa on muuttanut olennaisesti päärakennuksen kokonaisilmettä. Kisakallion tunnusmerkeiksi nousseista Visantien kaksoiskaarihalleista taaimmainen on upotettu osittain uuden laajennusosan tasakattoisen elementtihallin sisään. Uuden hallin katto kohoaa Visantien suunnittelemia halleja korkeammalle ja on näin muuttanut päärakennuksen katon kaksoiskaarimuotoa. Laajennusosassa on ikkunat sekä itään, rannan suuntaan että länteen, ulkopelikentille. Laajennusosa sijoittuu päärakennuksen taakse ja hallitsee sen kokonaisilmettä erityisesti pohjoisesta, rannan puolelta. |
| Lähteet |
| Kleemola, Irja; Kisakallio 1949-1989, Kurssikodista urheiluopistoksi. Kisakallion urheiluopisto 1989.
Vainio, Eveliina; Naisenergialla urheiluopisto, Kisakallion urheiluopisto 1949-1999. Kisakalliosäätiö 2001. Siren Arkkitehdit Oy; Kisakallion Urheiluopisto, Lohja. Rakennushistoriallinen selvitys. 2009. Olosuhdepäällikkö Marko Rutin haastattelu 11/2011 |