| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna |
|
|
|
|
| Historia |
| OPISTON HISTORIA
Viipurin Suomalaiset Naisvoimistelijat perustettiin 1903. Seura halusi voimistelu- ja kesäkodin Viipurin läheisyydestä, hanketta tukemaan perustettiin 1917 osakeyhtiö. Perustajajäsenet olivat Helny Bergbom ja Lilli Vuorela. Tanhuvaaraksi nimetty liikuntaopisto aloitti 1919 kesäisin toimintansa Pappilanniemessä Viipurinlahden rannalla. Puolustuslaitos otti Tanhuvaaran rakennukset käyttöönsä 1939, 1940 rakennukset paloivat, II MS:n jälkeen Tanhuvaara jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Uusi paikka naisten ja tyttöjen liikuntakasvatustoimintaan Tanhuvaara O.Y.:lle löytyi 1949 puolustuslaitoksen käytössä olleelta tilalta Kaartilanrannan kylästä Suurjärven rannasta Savonlinnasta etelään. Tilalla, jota kutsuttiin nimellä Purnun parakit, oli puolustuslaitoksen rakennuksia, kolme asuinrakennusta sekä Saunasaaressa suuri keskeneräinen sauna. Alueella oli hyvä ranta, pallokentälle sopiva tasainen kenttä ja kaunis koivikko. Uuden Tanhuvaaran rakennusten nimet valittiin Viipurista muistona opiston historiasta. 1952 perustettiin Tanhuvaaran Säätiö, joka kunnosti ja rakensi alueelle. Kaikki 1940-luvun rakennukset otettiin käyttöön, mutta ne on myöhemmin vaiheittain purettu. 1960-luvulta alkaen aluetta käytettiin ympärivuotisesti. Tanhuvaaran Liikuntaopistosta tuli 1972 Kouluhallituksen alainen urheiluopisto. 1981 säätiön uudet säännöt, uusi nimi Tanhuvaaran Urheiluopisto, kilpaurheilijat mukaan. 1970-luvulla ja 1990-luvulla ostettiin naapuritiloja. 2011 opistoalue ja ulkoliikunta-alueet ovat 60 hehtaarin suuruiset. TANHUVAARAN RAKENNUKSET Arkkitehti Kirsti Arajärvi oli Tanhuvaaran suunnittelijana jo opiskeluaikoinaan Viipurissa. Ensimmäinen työ Savonlinnassa oli Espilä, suuren upseerirakennuksen muutos ruokala- ja asuinrakennukseksi 1953-54, viimeinen 1980 valmistunut hirsirantasauna. Arajärvi oli siis opiston ensimmäinen arkkitehti. 1950-luku oli vilkkaan kunnostamisen ja rakentamisen aikaa. Upseerirakennukset muutettiin opiston käyttöön, uusia rakennettiin mm. rantasauna, laiturit, opettajien ja talonmiehen asunnot sekä tasattiin urheilukenttää. Tuolta ajalta ovat säilyneet mm. rantaan 1954 voimistelutilaksi valmistunut kaunis avohalli (puurakenteisen hallin piirsi voimistelijanakin tunnettu arkkitehti Einari Teräsvirta) sekä vahtimestarin asunto Talikkala, jota on myöhemmin laajennettu. 1960-luvulta ovat Arajärven suunnittelema Revonhäntä, jossa on mm. valoisa voimistelusali kaartuvine puukannattajineen sekä urheilukentän laajennukset. 1978 valmistui uusi kookas Torkkeli eli päärakennus/urheilutalo palloiluhalleineen, arkkitehti K. Arajärvi. 1988 päärakennuksen mittava laajennus monitoimisiipi, hallintotilat ja uimahalli ym. arkkitehti Hannu Kylliäinen. Jäähalli valmistui 1999. Ruokala- ja vastaanottosiipi valmistui 2004. Alueen rakennuksia on jatkuvasti laajennettu, korjattu, mutta myös purettu. Pienimittakaavaisimmat asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvät rakennukset on keskitetty alueen itäosaan, liikuntaan ja urheiluun sekä hallintoon liittyvät mittavat tilat, kentät ja maastot alueen länsiosaan. |
| Lähteet |
| Irja Kleemola, Tanhuvaara 1940-1989. Savonlinna 1991. |
| Tallennetut kohteet |
| Majoitus- ja kokoustilat Kaartila |
| Historia |
| 1941 puolustuslaitoksen aikana paikalle rakennettu iso upseeriasuntorakennus.
1950 Tanhuvaaran aikana se nimettiin Espiläksi: ruokala, asuntola. 1955 ja 1960 Espilän ruokailuhuonelaajennus arkkitehti K. Arajärvi, viehättävä kaksikerroksinen ja siiveltään yksikerroksinen puurakennus, pystylaudoitettu. 2010 purettu ja tilalla Kaartila: majoitustilat, kokoustilat ja saunat. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston avohalli |
| Historia |
| 1950-luku oli vilkkaan kunnostamisen ja rakentamisen aikaa. Upseerirakennukset muutettiin opiston käyttöön, uusia rakennettiin mm. rantasauna, laiturit, opettajien ja talonmiehen asunnot sekä tasattiin urheilukenttää.
Tuolta ajalta ovat säilyneet mm. rantaan 1954 voimistelutilaksi valmistunut kaunis avohalli sekä vahtimestarin asunto Talikkala, jota on myöhemmin laajennettu. Puurakenteisen hallin piirsi urheilijanakin tunnettu arkkitehti Einari Teräsvirta. |
| Kuvaus |
| Tanhuvaaran urheiluopiston avoin voimisteluhalli opistoalueen rannassa liittyy opistoalueen varhaisimpaan rakennusvaiheeseen ja aikakauteen, jolloin voimistelu ja tanssi ovat olleet Tanhuvaaran keskeisintä toimintaa. Puurunkoinen rakennus on arkkitehtuuriltaan kaunis tila.
Avohallin suunnittelija on arkkitehti Einari Teräsvirta. Hän on viipurilaissyntyinen, mikä liittää hänet myös opiston varhaisempaan, rajan taakse jääneeseen historiaan. Teräsvirta on tunnustettu liikuntaympäristöjen arkkitehti sekä telinevoimistelun olympiamitalisti. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston huoltorakennus ja katos |
| Historia |
| 1979 autokatos ja huoltorakennus. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston jäähalli |
| Historia |
| 1999 jäähalli. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston monitoimi-, palloilu-, uimahalli, ruokala |
| Historia |
| 1978 valmistui uusi kookas Torkkeli eli päärakennus/urheilutalo palloiluhalleineen, arkkitehti K. Arajärvi. 1988 päärakennuksen mittava laajennus monitoimisiipi, hallintotilat ja uimahalli ym. arkkitehti Hannu Kylliäinen. Ruokala- ja vastaanottosiipi 2004. Monitoimihallin ""saneeraus"" 2009-10, uimahallin 2011-13. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston rantasauna |
| Historia |
| 1951 rakennettiin rantasauna nykyisen rantasaunan paikalle. Se oli pystyvuorattu laakeaharjakattoinen, valkoiset ikkunapielet ja nurkat. Siihen käytettiin saunasaaressa olleen keskeneräisen puolustuslaitoksen saunan rakennusaineita, purettiin 1979.
1980 valmistui uusi rantasauna, hirsipintainen, jonka suunnitteli arkkitehti Kirsti Arajärvi. Sauna oli arkkitehdin viimeinen työ Tanhuvaarassa, jossa hän toimi suunnittelijana alueen varhaisvaiheista alkaen 30 vuotta. |
| Kuvaus |
| Tanhuvaaran urheiluopiston rantasauna on ruskea hirsipintainen rakennus, jolla on Tanhuvaaran historiassa kulttuurihistoriallista merkitystä. Saunan suunnittelija, arkkitehti Kirsti Arajärvi on piirtänyt Tanhuvaaran rakennuksia, niiden laajennuksia ja korjauksia 30 vuoden ajan. Sauna on hänen suunnitelmistaan viimeinen. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston rivitalo Tiiliruukki |
| Historia |
| 1979 Tiiliruukki, henkilökunnan 7 asuntoa, rivitalo, arkkitehti Kirsti Arajärvi.
2009 rivitalo saneerattiin. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston rivitalot Pamaus ja Posse |
| Historia |
| 1971 Posse ja Pamaus arkkitehti Kirsti Arajärvi (laakeat satulakatot, pystylaudoitettuja) oppilasasuntolat kummassakin 12 asuntoa. 1984 peruskorjaus arkkitehti Erkki Marvaila. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston talonmiehen asunto |
| Historia |
| 1956 Talikkala vahdin asunto.
1969 laajennettiin ympärivuotiseksi, arkkitehti K. Arajärvi. 1987, 1997 talonmiehen asunnon laajennus. |
| Tanhuvaaran urheiluopiston urheilukenttä |
| Historia |
| Kenttä oli alueella jo puolustuslaitoksen aikana. 1950 sitä raivattiin, tasattiin ja sorastettiin, 1965 urheilukenttää kunnostettiin ja uusittiin, 1975 ja 1982 laajennettiin (tennis, lentopallo, yleisurheilu, 400 m rata, heittopaikat ym.) |
| Tanhuvaaran urheiluopiston voimistelusali ja -majoitustilat Revonhäntä ja Pyöreä torni |
| Historia |
| 1968 valmistuivat Pyöreä Torni eli asuntola (yksikerroksinen puurakenteinen, ikkunat ympäri, ei säilynyt) ja Revonhäntä (Pyöreään torniin liittyvä laakea satulakattoinen kaksikerroksinen puurunkoinen voimistelusali- ja asuntolaosa, suunnittelijana arkkitehti Kirsti Arajärvi.
1978 Revonhännän opetustilojen laajennus Arajärvi. 1984 Revonhännän ja 1981 Pyöreän Tornin asuntojen kunnostus. 2008 Pyöreä torni saneerattiin. |
| Kuvaus |
| Tanhuvaaran urheiluopiston voimistelusali on arkkitehtuuriltaan alueelle ja sen historiaan hyvin sopiva. Revonhäntä on monin osin säilynyt alueen pitkäaikaisen arkkitehdin Kirsti Arajärven suunnittelemassa asussa, näistä mainittakoon voimistelusali ja julkisivut. |