| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Kaupin urheilupuisto, Tampere |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Kaupin urheilupuisto sijaitsee Näsijärven rannalla, Tampereen keskustasta koilliseen, ammattioppilaitosten ja keskussairaalan sekä Lapin, Petsamon, Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien pohjoispuolella. Kaupin urheilupuistoon rakennetut, laajalle ulottuvat valaistut reitit, monipuoliset kentät, pää- ja huoltorakennukset sekä katsomot ovat alueella korkean havumetsän rajaamina. Ulkoilureitit liittävät Kaupin sen itäpuolella olevaan Niihamaan, johon sijoittuvat mm. golfkenttä, vesihiihtokeskus sekä ratsastuskeskus.
Laaja kansanpuisto on jo 1800-luvun lopulta alkaen kehittynyt tamperelaisten virkistys-, liikunta- ja urheilualueeksi. Liikuntapaikkoja on rakennettu pitkin 1900-lukua; suuri osa rakennelmista, rakennuksista ja reiteistä on 1960–70-luvuilta. Lähellä Näsijärven rantaa sijaitseva, presidentti Kekkoselle 80-vuotislahjaksi omistettu ja arkkitehtuuriltaan arvostettu terveysliikunnan tutkimuskeskus, UKK-instituutti, on 1980-luvulta. Kaupin metsäinen ja maastoltaan vaihteleva alue on kaupungin kasvun myötä supistunut. Mm. alueen laidoilla sijainneet ravirata ja urheilumajana toiminut ampumaradan maja on jäänyt kaupungin kasvun alle. |
| Historia |
| Kaupin urheilupuiston historia liittyy Tampereen kaupungin kasvuun sekä teollisuus- ja työväenhistoriaan. 1800-luvulla Pyhäjärveen ja Kalevan peltovainioihin rajautuvan alueen ympäristössä sijaitsi useita tehtaita ja kaupungin sairaala 1800-luvulta lähtien, Nykyisessä urheilupuistossa oli mm. Kaupinojan saha ja tuleva pallokenttien pohja, Kissanmaan niitty oli pellavatehtaan valkaisuniittynä. Tammerkosken varrella olleen puuvillatehtaan tarpeisiin raivattiin nykyisen kansanpuiston ja siihen sisältyvän urheilupuiston alueelta niittyjä 1800-luvun lopussa. Virkistyspaikkoja alettiin rakentaa vuosisadan vaihteen jälkeen. Näin Kaupin alueen hyötyniityistä kehittyi Tampereen kaupungistumisen myötä virkistysalueena toimiva kansanpuisto lähialueiden ja koko kaupungin asukkaiden käyttöön.
Näsijärven rannalle Kaupin kansanpuiston pohjoisreunalle perustettiin 1920-luvulla kansankylpylä. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema uimalaitos valmistui Näsijärven Rauhaniemen rantaan 1929. Uimalaa rajannut korkea aita purettiin pois jo 1930-luvulla. 1957 miesten pukusuojan päätyyn valmistui arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema saunarakennus. Uimalaitosrakennus on säilynyt pääpiirteiltään alkuperäisessä muodossaan. Uimalaitoksen lisäksi Kaupin alueella on 1930-luvulla perustettu uimaranta. Kaupin alueella sijaitsivat kansanpuiston itäpuolella suojeluskunnan perustama ampumarata sekä Vesitorninmäellä keskeneräinen hyppyrimäki, jonka betonipilarit kertovat suunnitellusta suuresta Tampeeen talviurheilukeskuksesta, jonka rakentamisen talvisodan syttyminen keskeytti alkuunsa. Ampumarata majoineen katosi vähitellen sotien jälkeen yliopistollisen sairaalan laajentumisen ja alueen kehittyessä liikuntatilana. 1910 valmistunut ravirata 500 hengen katsomoineen sijaitsi alueen reunalla. Raviradan katsomoa laajennettiin 1928 ja samalla rakennettiin tilat totalisaattoripeliä varten. Uudenaikainen 1200 hengen istumakatsomo todettiin vielä 1950-luvulla esimerkilliseksi yleisötilaksi ja se palveli aina 1970-luvulle asti, jolloin kaupungin laajentumisen myötä ravitoiminta siirtyi Teivoon, Tampereen ja Ylöjärven rajalle. Raviradan paikalla on nykyään valtion virastotalo, ns. Hippostalo, sekä Jyväskyläntien ja Hervannan valtaväylän monitasoristeysalue. Kaupin kansanpuiston kehittäminen varsinsaiseksi urheilupuistoksi alkoi 1960- ja 1970-luvulla liikuntapaikkojen rakentamisen myötä. Urheilupuiston etelärajan muodostivat tällöin rakennetut Teiskontie sekä sen varren teknillinen opisto ja sairaala. Urheilupuiston alueelle valmistuivat 1960-luvulta alkaen pallokentät, pururadat, keilahalli, tenniskeskus ja koirarata. Kaupin urheilumajana toimi entinen suojeluskunnan ampumaradan rakennus, joka sijaitsi tenniskeskuksesta kaakkoon. Se oli avattu hiihtäjiä ja retkeilijöitä varten 1947. Rakennus purettiin 1991 paikalle valmistuneen sairaalarakennuksen paikalta. Nykyään urheilumajana toimii 1960-luvulla valmistunut huoltorakennus tenniskeskuksen vieressä sekä uusi, 1980-luvulla valmistunut huoltorakennus pallokenttien vieressä. Lisäksi tenniskeskuksen alueella ovat 1960-luvulla valmistuneet ravintolarakennus ja keilahalli. Koiraradalla ja jousiammuntaradalla on omat huoltorakennuksensa. Kaupissa sijaitsi urheilupuiston alkuvaiheessa myös ratsastuskoulu nykyisen jousiammuntaradan paikkeilla. Vesitorninmäen, Pirunvuoren, Tuomikallion ja edelleen Niihamaan sekä Kangasalalle ulottuvat valaistut ulkoilu- ja hiihtoreitit valmistuivat 1980-luvulla. |
| Lähteet |
| Heiskanen & Luoto: Kauppi-Niihaman osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö 2004.
Koskesta voimaa-virtuaalinäyttely: http://www.historia.tampere.fi/etusivu.htm, julkaistu 18.7.2011. Kalervo Ilmanen, Tampereen liikuntatoimen kehityspiirteitä 1922-1992, moniste, 1993. Tampere, Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, Tampereen kaupunki 2008. |
| Tallennetut kohteet |
| UKK-instituutti |
| Historia |
| Instituutti perustettiin vuonna 1980 Suomen kansan lahjana tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Sen suunnittelusta järjestettiin 1981 yleinen arkkitehtikilpailu. Kilpailun ensimmäisen palkinnon saaneiden ehdotusten joukosta valittiin toteutuksen pohjaksi arkkitehtien Pekka Helin, Tuomo Siitonen ja Antti Laiho suunnitelma ""Liikunnan linja"". Varsinainen toiminta alkoi 1984 toimintatilojen valmistuttua Kauppiin.
UKK-instituutti huomioitiin Suomi rakentaa 7-näyttelyssä 1986. Esittelyssä huomioitiin rakennuksen toteutuksen suhde sen käytännön toimintaan. Arkkitehtuurin nähtiin vastaavan hyvin tilaryhmittelyltään toiminnan vaateita. Rakennuksessa pääosien kerrottiin mm. jäsentyvän toiminnallisen jaon mukaisesti ja näitä osia erottamassa mainittiin sisääntuloaula näyttelytiloineen. Tarkemmin tilajakoa kuvattiin seuraavasti: ”Tutkimustoiminta ja liikuntatilat muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Pohjakerrokseen on sijoitettu kuntosalit, niitä palvelevat pesu- ja pukeutumistilat sekä tutkimussauna ja työpajatilat. Liikuntatiloja kiertää parvena ensimmäisen kerroksen tasolla sisäjuoksurata, joka palvelee pelkästään tutkimustoimintaa. Radalta on välitön yhteys laboratorioihin, jotka avautuvat tutkimusteknisten vaatimusten johdosta pohjoisluoteeseen. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu majoitustilat. Toisen kokonaisuuden muodostavat kokous-, koulutus- ja ravintolatilat. Auditorioon mahtuu 87 henkeä. Kahvilaravintolasta ja siihen liittyvältä terassilta avautuu näköala Näsijärvelle.” |
| Kuvaus |
| UKK-instituutti sijaitsee Kaupin urheilupuistossa, sen Näsijärveen laskevalla pohjoisrinteellä. Instituutti on Suomen kansan 80-vuotisjuhlalahja Urho Kaleva Kekkoselle, joka oli tasavallan presidenttinä vuodet 1956–1982. Arkkitehtuuriltaan arvostettu terveysliikunnan tutkimuskeskus on rakennettu 1984.
Rakennus on teräsbetonirakenteinen, runko on pääosin paikalla valettu. Julkisivut ovat betonielementtejä. Pintamateriaalina on sininen ja valkoinen keraaminen laatta ja ohutrappaus. Sisääntulon julkisivua hallitsee sinisin laatoin päällystetty muuri. Rakennuksen julkisivun umpinaisia muotoja keventävät kattoikkunoiden ja aulan lasirakenteet. UKK-instituutti on sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijakeskus terveysliikunnan alalla. Sen toiminnan tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen avulla sekä toimia vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi. Instituutti järjestää täydennyskoulutusta terveys- ja liikuntaneuvonnassa ja harjoittaa tiedotustoimintaa. |
| Lähteet |
| Kaarin Taipale (toim.), Suomi rakentaa 7: Näyttely Taidehallissa 25.11.1986- 21.12.1986. Suomen rakennustaiteen museo 1986.
UKK-instituutin www-sivut: http://www.ukkinstituutti.fi/instituutti, 7.9.2012. |