| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Ruskeasuon liikuntapuisto, Helsinki |
| Kuvaus |
| Ruskeasuon liikuntapuisto on osa Helsingin Keskuspuistoa. Keskeisesti suomalaiseen ratsastusurheiluun liittyvän liikuntapuiston rakenteet sijoittuvat Keskuspuiston eteläosaan, jossa metsän ja taajamarakenteen rajalla ovat Ruskeasuon maneesit, tallit, ratsastuskenttä ja ratsastuspolut. Ratsastuksen ohella Ruskeasuon liikuntahallista löytyvät tilat käsi- ja sulkapallolle, salibandylle, tennikselle, pöytätennikselle, nyrkkeilylle ja voimailulle sekä palloilulajeille. Puistoon liittyy kevyen liikenteen väyliä, leikki- ja pallokenttiä sekä suunnistuskartta. Talvella pallokenttä toimii luistinratana. |
| Historia |
| Ruskeasuon liikuntapuiston pohjana on Helsingin Keskuspuisto, jonka idean esitti pääkaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung 1911. Alue käsitti tällöin nykyisen Keskuspuiston eteläosan. Nykyinen Vantaan rajalle ulottuva Keskuspuisto sai käytön vahvistavan yleiskaavan 1978.
Jung liitti puistoon myös ""syvien rivien rasittuneita laumoja"" palvelevien liikuntapaikkojen rakentamisen. Ruskeasuon liikuntapuiston lähtökohtana oli 1940 olympialaiset, jonka tarpeita tyydyttäviä rakennuksia sijoitettiin Jungin esittämän Keskuspuiston alueelle. Vuoden 1940 olympialaisiin rakennettiin Olympiastadionin ja -uimalan ohella Laakson ratsastusstadion. Ruskeasuolle rakennettiin maneesi talleineen. Vuoden 1940 kisat peruuntuivat, mutta rakennetut tilat hyödynnettiin ja täydennettiin vuoden 1952 olympialaisiin. |
| Lähteet |
| Hilkka Högström, Helsingin olympialaisten kispaikat. Artikkeli kirjassa Liikuttavat ympäristöt. Euroopan rakennusperintöpäivät 2012.
Teijo Pyykkönen (toim.), Liikuntaympäristöt kulttuuriympäristönä - opas arviointiin, 2013. Keskuspuiston sivut: http://www.hel.fi/hel2/keskuspuisto/fin/5historia/index.html#. 18.11.2013. |
| Tallennetut kohteet |
| Ruskeasuon ratsastuskeskuksen hevostallit |
| Historia |
| Ratsastuskeskuksen tallit suunnitteli rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikangas (1893-1973) avustajinaan arkkitehdit Tuomas Väyrynen ja Vilho Miettinen sekä ratsumestari Mikael Sawela. Talleja suunniteltiin kolme, toteutettiin kaksi. Tallit valmistuivat pitämättä jääneisiin vuoden 1940 olympiakisoihin. |
| Kuvaus |
| Sadoille hevosille mitoitetut tallit on ensimmäisen kerroksen osalta vuorattu slammatulla tiilellä ja toisen kerroksen yläosalta laudoitettu. Yksinkertaiset, rinteeseen rakennetut tallit on katettu loivalla satulakatolla. |
| Lähteet |
| Arkkitehti 6-7, 1952.
Teijo Pyykkönen (toim.), Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä - opas arviointiin, 2013. |