HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
Ahveniston urheilukeskus, Hämeenlinna |
Ahveniston uimala sijaitsee järven rannalla Ahvenistonharjun rinteessä. Hanna Tyvelä 30.7.2011 |
Ahveniston moottoriradan lähtö- ja maalialue sekä vanha valvontatorni. Hanna Tyvelä 30.7.2011 |
Kuvaus |
Ahveniston urheilukeskus sijaitsee Ahvenistonharjulla Hämeenlinnan itäpuolella, rajautuen sotien jälkeen rakentuneisiin Hämeenlinnan taajama-aluesiin. Urheilupaikat sijaitsevat laajalla alueella jyrkkäpiirteisessä harjumaastossa. Moottori- ja talviurheilu on keskittynyt harjun pohjoispuolelle. Uimalaitos ja sen ympäristöön leviävät maastoradat sijaitsevat Ahvenistonjärven rannalla harjun eteläpäässä. Ahveniston urheilukeskus toimi Helsingin 1952 olympiakisojen viisottelun näyttömönä. |
Historia |
Urheilukeskus on rakentunut vuosikymmenien kuluessa laajalle alueelle Ahveniston harjulle. Vanhin liikuntapaikka oli harjun eteläpäässä ollut hyppyrimäki, jonka ympäristöön kaupunki kaavaili hiihto- ja mäkihyppykilpailujen keskuspaikkaa 1930-luvulla. Hämeenlinnaa kaavailtiin myös vuoden 1940 olympiakisojen viisottelun järjestäjäksi. Sota keskeytti suunnitelmat. Ahveniston kehittäminen alkoi sodan jälkeen, ensimmäinen rakennusvaihe oli olympialaisten viisiottelua varten rakennetut Ahveniston uimalan rakennukset 1950-luvun alussa. Uimalan lisäksi rakennettiin maastorata, miekkailun rakenteet, katsomorakennus sekä vahtimestarin asunnon sisältävä ravintolarakennus.
Arkkitehti Olli Kivisen Hämeenlinnan yleiskaavassa 1956 Ahvenistonharju oli merkitty kesä- ja talviurheilun alueeksi. Kaavasta lähti hitaasti liikkelle urheilukeskuksen lajivalikoiman monipuolistuminen. 1960-luvulla harjun länsireunalle rakennettiin moottorirata ja mäkihyppytorni, joista rata toimii talvella myös valaistuna hiihtolatuna. Myöhemmin lähistölle on valmistunut useita urheiluhalleja. |
Lähteet |
Olli Kivinen, Hämeenlinnan yleiskaava 1956. Suomalaisen kirjallisuuden kirjapaino Oy, Helsinki 1959.
Kalervo Ilmanen, Hämeenlinnan liikuntatoimen kehityspiirteitä 1928-1992, (moniste) 1993. |
Tallennetut kohteet |
Ahveniston ampumarata |
Ahveniston ampuradan portti. Hanna Tyvelä 19.8.2011 |
Historia |
Vuonna 1963 Hämeenlinnan Ampumaseura itsenäistyi Hämeenlinnan Metsästysseurasta ja samana vuonna seura ryhtyi rakentamaan Ahvenistolle uutta ampumarataa. Seuran ampumarata sijaitsi ennen Poltinahon kasarmialueella, nykyisten Poltinahon liikuntahallien kohdalla. |
Kuvaus |
Ahveniston ampumarata sijaitsee suojaisessa paikassa Ahveniston harjun maastossa. Alueella on keltaiseksi maalattu puinen huoltorakennus sekä kaksi erillistä ampumarata-aluetta huoltorakennuksen molemmin puolin. |
Lähteet |
www.hameenlinnanampumaseura.fi; Seuran esittely, 10.8.2011. |
Ahveniston hyppyrimäki |
Ahveniston mäkihyppytornin runko. Hanna Tyvelä 30.7.2011 |
Historia |
Ahveniston hyppyrimäki tuomaritorneineen rakennettiin 1967 seuraavana vuonna pidettyjä sotilaskisoja varten. Tornin suunnitteli tuleva Hämeenlinnan kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Hyppytorni suljettiin 1995, jonka jälkeen se on toiminut kiipeilyseinänä. Vaille varsinaista käyttöä jääneen hyppyrimäen purkaminen oli tarkoitus saada mahtumaan kaupungin vuoden 2010 budjettiin, mutta jäi viime kädessä pois ehdotuslistalta. |
Kuvaus |
Hyppyrimäki sijoittuu Ahveniston harjun korkeimmalle kohdalle ja näkyy sieltä koko Hämeenlinnan kaupungin yli.
Hyppytorni on ollut vailla varsinaista käyttöä jo vuodesta 1995 ja on rapistuneessa kunnossa. Hyppyrimäen alamäki on kuorittu ja jäljelle on jätetty pelkkä betonirunko. Maastoon sijoittuva alamäki ja koko mäkimonttu ovat kasvaneet umpeen. |
Lähteet |
Vilkuna Anna-Maria; Kaupunki kuvissa II, Kuvia Hämeenlinnasta 1930-1960-luvuilta. Hämeenlinna-Seura Ry 2007.
www.yle.fi; Häme: ""Hyppyrimäki purkuun?"" Julkaistu 16.9.2009. |
Ahveniston maastoradat |
Ahveniston uimakeskukselta lähtevät olympialaisten viisiottelua varten rakennetut maastoradat ja ruohottunut lähtö- ja maalialueen katsomo rinteessä. Hanna Tyvelä 19.8.2011 |
Historia |
Maastoradat tehtiin Ahvenistolle alunperin 1952 Helsingin olympialaisten Hämeenlinnassa järjestettyä viisiottelun maastojuoksua varten. |
Kuvaus |
Ahvenistolla järjestettyä Helsingin 1952 olympialaisten viisiottelua varten rakennettu neljän kilometrin maastorata risteilee Ahveniston harjulla. Kilparadan lähtö ja maali olivat Ahveniston uimakeskuksen yhteydessä. Uimakeskuksen takana metsän laidassa on rinteeseen rakennettu katsomo joka lienee toiminut viisiottelun maalialueen katsomona. |
Lähteet |
www.kiinteistolehti.fi; Kun Olympoksen tuli leimusi Ahvenistolla, 15.8.2011. |
Ahveniston uimakeskus |
Ahveniston uimala. Hanna Tyvelä 19.8.2011 |
Historia |
Ahveniston uimakeskus rakennettiin 1951 arkkitehti Ilmari Niemeläinen piirustusten mukaan Helsingin 1952 olympialaisten nykyaikasta viisiottelua varten. Niemeläinen, joka oli itsekin menestynyt uimahyppääjä, laati alueen yleissuunnitelman 1949. Uimalaitoksen allas hyppytorneineen ja katsomoineen rakennettiin 1951. Hämeenlinnan kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg suunnitteli pukusuojan 1951 ja valvomorakennuksen 1952. Valvomorakennus ei kuulunut Niemeläisen alkuperäiseen urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan ja olikin tarkoitettu vain väliaikaiseksi olympialaisten toimintoja palvelevaksi rakennukseksi. Olympialaisten viisiottelun uintiosuutta varten rakennetun uimalan lisäksi Ahvenistolle rakennettiin maastoradat, kymmenen väliaikaista miekkailukatosta valvomorakennuksen taakse sekä rinteeseen porrastettu katsomo. Viisiottelun ammunta järjestettiin Poltinahon ampumaradalla Ahveniston uimalaitoksen lähettyvillä, jossa nykyään sijaitsee Poltinahon tenniskeskus.
Valvontatornirakennusta muutettiin oleellisesti olympialaisten jälkeen 1955, jolloin siitä tehtiin kahvila. Samalla rakennuksen torniosan avokuisti ja -parveke muutettiin umpinaisiksi ja tornin pulpettikatto muutettiin aumakatoksi. Urheilukeskuksen kehittäminen Niemeläisen yleissuunnitelman mukaan jäi olympialaisten jälkeen kesken, eikä keskukseen tehty muutoksia 1950-luvun jälkeen. 1980-luvulla altaan puutteellinen vedenpuhdistusjärjestelmä oli tullut tiensä päähän ja uimalaitos suljettiin lopulta 1985. Hämeenlinnan kaupunginhallitus keskusteli 1990-luvun taitteessa maauimalan purkamisesta. Kustannussyihin vedoten ehdotettiin myös uimalan peittämistä ja maisemointia soralla. Purkupäätöksen myötä uimala oli tarkoitus hävittää vuosien 1991-1993 aikana. Asiaan tuli käänne vuonna 1991, kun Hämeenlinnan vihreät ja sitoutumattomat ry esitti, että Ahveniston urheilukeskuksen rakennukset määrättäisiin suojeltavaksi. Suojeluasian ajamista jatkoi 1992 perustettu Ahveniston suojeluyhdistys ry. Museovirasto ja ympäristöministeriö puolsivat ehdotusta. Ahveniston uintikeskuksen rakennukset suojeltiin 1995 rakennussuojelulain nojalla. Uimalaitoksen korjausta ja käyttöönottoa on pyritty ratkaisemaan, mutta toistaiseksi se on kaatunut Hämeenlinnan kaupungin päätöksillä. |
Kuvaus |
Ahveniston uimakeskus sijaitsee Ahvenistonjärven pohjukassa. Alueella on hiekkapohjainen uimaranta. Helsingin olympialaisia varten rakennettu uimalaitos sijaitsee Ahvenistonharjun rinteessä. Lisäksi alueella on pukuhuonerakennus ja valvontatorni-kahvila 1950-luvulta.
Uimalaitoksen allas täytetään säännöllisesti Hämeenlinnan kaupungin ympäristölautakunnan luvalla, mutta yleisöuinteja siellä ei järjestetä. |
Lähteet |
Pertti Pirhonen, Hämeenlinnan olympialaiset 1952: XV Olympiakisojen nykyaikainen 5-ottelu. Hämeen Sanomat Oy 1988.
Niina Lahtinen, Ahveniston maauimala: kiistanalainen suojelukohde, kulttuuriperintöprosessin kuvaus. Turun yliopisto, Museologian teemaseminaari 2009. www.hameenliitto.fi; Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hämeenlinna. 10.8.2011. |