| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Turun urheilupuisto, Turku |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Turun urheilupuisto on Suomen vanhimpia. Se on ainutlaatuinen virkistysalue aivan kaupungin historiallisen keskustan tuntumassa, Aurajoen eteläpuolella. Puiston maamerkkejä ovat Samppalinnan vanha mylly sekä 1989 valmistunut Paavo Nurmen stadionin katsomo, jonka vaaleat rakenteet pilkottavat puiden latvojen välistä Aurajoen suunnalta katsottuna.
Urheilupuisto sijaitsee korkean kukkulan päällä, mäkisessä maastossa. Alavälikenttä ja Paavo Nurmi -stadion sijoittuvat maastollisesti rinteen pohjalle. Stadionin laidalla sijaitsevien tenniskenttien vieressä on urheilupuiston pitkäaikaisen puuhamiehen ja isännöitsijän August Blombergin muistokivi. Rinteen pohjukasta pääsee nousemaan polkuja pitkin mäelle, jossa sijaitsevat beach volley -kentät, ylähiekkakenttä kuularinkeineen, huoltorakennukset sekä aidattu tekonurmikenttä betonirakenteisine katsomoineen. Olympiasauna sijaitsee puiston keskellä stadionin ja alavälikentän välissä. |
| Historia |
| Urheilukulttuurin monipuolistuessa 1800-luvun lopulla alkoi Turussa viritä ajatus urheilukentän rakentamisesta. Kupittaan puistoa pidettiin liian pienenä puistona uudelle kentälle. 1892 Turun kaupunginlääkäri Axel Spoof ehdotti Åbo Turnföreningenin järjestämissä valtakunnallisissa voimistelujuhlissa urheilukentän rakentamista Samppalinnan myllyn takaiselle kallioiselle alueelle. Lähellä kaupungin keskustaa ollut mäki lammikkoineen oli aiemmin ollut paikallisen nuorison luistelu- ja mäenlaskukäytössä.
Turun kaupungintalossa tammikuussa 1893 pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin Åbo Idrottsvänner -niminen järjestö (Turun Urheilunystävät) huolehtimaan urheilukentän käytännön toteutuksesta. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto lahjoitti Urheilunystäville 16 hehtaarin alueen 25 vuodeksi. Järjestö keräsi varat kentän rakentamiseen mm. arpajaisilla, kansanjuhlilla ja lahjoituksina urheiluseuroilta. Ns. alavälikenttä saatiin valmiiksi 1890-luvulla. Rakennustöitä johti Turun poliisimestari, vapaaherra Max Aminoff, jonka lähimpinä apulaisina toimivat insinööri Ernst Löthner ja kaupunginpuutarhuri Rydberg. Urheilupuiston rakennustöiden laajuutta kuvaa hyvin se, että ""yläruohokentän"" päässä olleeseen lammikkoon täytyi ajaa 40 000 hevoskuormallista täytemaata. Urheilupuiston alkuvuosikymmeninä sen tärkeimpänä puuhamiehenä toimi Turun Urheilunystävien johtaja August Blomberg, joka oli myös urheilupuiston pitkäaikainen isännöitsijä. Blomberg toimi johtohahmona useissa turkulaisissa urheiluseuroissa ja vaikutti näin monipuolisesti turkulaisen urheilukulttuurin kehitykseen. Urheilupuistossa, Paavo Nurmen stadionin laidalla, on August Blombergin muistokivi. Turkuun 1886 perustetun, Suomen ensimmäisen virallisen pyöräilyseuran, Åbo Velocipedklubbin toimesta urheilupuistoon saatiin myös Suomen ensimmäinen pyöräilyrata. 400 metriä pitkän radan kaarteet rakennettiin kalteviksi. Pyöräilyradan vihkiäisiä vietettiin 1. lokakuuta 1893 ja samalla urheilupuistossa pidettiin ensimmäiset urheilu-, pyöräily- ja tenniskilpailut. Pyöräilyrataa käytettiin talvella luistinratana kilpailujen siirryttyä Aurajoen jäältä urheilupuistoon. 1890-luvulla urheilupuistossa järjestettiin urheilutapahtumien lisäksi sirkus- ja akrobaattinäytäntöjä sekä eläinnäyttelyitä. 1894 kaupunginvaltuusto myönsi Åbo Idrottsvännerille ns. tivolirahaston tivolin perustamiseksi urheilupuistoon. Rahat käytettiin kuitenkin puiston paviljongin, tanssilavan ja kuusikujan rakentamiseen. Paviljonki sijaitsi nykyisen Paavo Nurmen stadionin katsomon paikalla. Vuosien 1893–1895 aikana saatiin valmiiksi suurin osa puiston istutuksista. 1900-luvun alussa Turun kaupunki alkoi järjestelmällisesti kehittää kaupunkipuistojaan. Myös urheilupuisto pääsi osaksi tätä hanketta. Puistoon rakennettiin suuri Keskikenttä-nimellä tunnettu kenttä, joka sijaitsi nykyisen Paavo Nurmen stadionin paikalla. Keskikentälle tehtiin pikajuoksurata, joka oli käytössä vuoteen 1926 asti. Vuonna 1920 Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen kilpailivat toisiaan vastaan ensimmäisen kerran juuri tällä areenalla. Tapahtumaan tuli valtavasti katsojia myös Turun ulkopuolelta ja kisa löi urheilupuiston aiemmat katsojaennätykset. Kentät olivat monipuolisessa käytössä urheilupuiston ensimmäisinä vuosikymmeninä. Vuonna 1905 juoksuradalla järjestettiin Turun ensimmäiset takaa-ajotyyppiset ratamoottoripyöräkilpailut. Jalkapalloa urheilupuistossa alettiin pelata kilpailumielessä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 1910-luvulla keskikenttää ympäröiville kallioille rakennettiin kaksi hyppyrimäkeä. Varsinainen mäkihyppytoiminta käynnistyi kuitenkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. 1918 Turun Urheilunystävät oli sopinut alueen vuokraamisesta kaupungin kanssa. Järjestö maksoi maa-alasta vuokraa lähinnä nimellisen summan. 1940-luvun puolivälissä urheilupuisto siirtyi kaupungin hallintaan. Sodan päätyttyä rakennettiin puistoon uusi juoksurata. Todennäköisesti samaan aikaan rakennettiin Paavo Nurmen stadionia edeltänyt puurakenteinen katettu katsomo, joka purettiin 1980-luvulla Paavo Nurmen stadionin katsomon alta. Paavo Nurmen stadion valmistui 1989. Sen jälkeen puistoon on rakennettu muun muassa beach volley -kenttiä ja frisbeegolfrata. |
| Lähteet |
| Jutikkala Eino, Turun kaupungin historia 1856-1917, toinen nide. Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, Turku 1957.
Jyrki Talonen, Sydän sykkii sataa - Turun urheiluliitto 1901-2001. Turun Urheiluliitto, Turku 2001. |
| Tallennetut kohteet |
| Urheilupuiston koripallokentät |
| Kuvaus |
| Urheilupuiston koripallokentät (2 kpl) sijaitsevat Paavo Nurmen stadionin ja Samppalinnan vanhan myllyn vieressä aivan urheilupuiston Aurajoen puoleisella laidalla. |
| Urheilupuiston Olympiasauna |
| Historia |
| Turun urheilupuiston sauna rakennettiin 1948. |
| Kuvaus |
| Urheilupuiston Olympiasauna sijaitsee Paavo Nurmen stadionin ja alavälikentän välissä. Sauna on valmistunut 1940-luvun lopulla ja nimetty 1952 olympialaisten mukaan. Sauna on tullut tunnetuksi myös Paavo Nurmen saunana sen kuuluisimman käyttäjän mukaan. Metsikköisen pihan ympäröimä keltaiseksi rapattu rakennus on tyypillistä sodan jälkeistä arkkitehtuuria. Saunan ikkunapuitteet, suljettavat ikkunaluukut ja parveke ovat tummanruskeaksi maalattua puuta. |
| Lähteet |
| www.olympiasauna.fi. 23.11.2011. |
| Urheilupuiston yläkenttä |
| Kuvaus |
| Turun Urheilupuiston yläkenttä sijaitsee puiston korkeimmalla kohdalla. Kentällä on betonirakenteinen katsomo. Kentällä on tekonurmi. |