| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Kallion eli Brahen kentän liikuntaympäristöt, Helsinki |
|
|
| Kuvaus |
| Kallion eli Brahen kentän liikuntaympäristöt ovat perinteikkään ja väkirikkaan työväen kaupunginosan sydämessä vehmaiden jalopuiden ympäröiminä. Brahen kenttä on rakennettu 1920-luvun alussa ja se on Helsingin toinen viralliset mitat täyttänyt urheiluareena 1910-luvulta peräisin olevan Eläintarhan kentän jälkeen. Myöhemmin yleisurheilukentästä kehittyi työväenkaupunginosan identiteettiin vahvasti liittyvä jalka- ja jääpalloilukenttä. Liikuntaympäristön ympärivuotista tarjontaa paransi 1960-luvulla liikuntahalli. Nykyaikaa edustaa Brahenpuiston skeittiparkki.
Kallion kentän kokonaisuus erilaisine kenttineen, leikkipuistoineen ja 1930-luvun kansakoulun rakentamisen ajoilta periytyvine kahluualtaineen kertoo erinomaisesti 1900-luvun alkukymmenten urheilu- ja liikuntakulttuurin ihanteista ja tavoitteista: toisaalta halusta tarjota kaikenikäisille kerrostaloissa ahtaasti asuville kaupunkilaisille liikuntamahdollisuuksia ja toisaalta kisapaikkoja kansanhuviksi nousseelle kilpaurheilulle. Brahen kenttä liittyy mielenkiintoisella tavalla myös Kallion kaupunginosan kehittymisen ja rakentumisen historiaan. Liikuntapuistoalueen puusto ja porttirakenteet muistuttavat myös katuverkon rakentamisen aikaisista bulevardi- ja esplanadi-ihanteista. |
| Historia |
| 1800-luvun lopussa Helsingin Kallion eli Brahen kentän ympäristö oli vielä rakentamatonta. Helsingin kasvavan teollisuustyöväestön asuntopulan helpottamiseksi Kallion ja Alppiharjun alueille laadittiin 1880-luvulla väliaikaisia tonttijakoja. Nopeasti rakennettu ja ahtaasti asuttu vuokrakasarmien alue oli kurjistumassa. Terveellisyyden turvaamiseksi kaupunki rakensi viemäri- ja vesijohtoverkon. Ryhdyttiin myös alueen asemakaavoitukseen, mm. jotta saatiin varattua puistoa leikki- ja pelialueiksi.
1900 Helsingin kaupungin rakennuskonttori esitti arkkitehti Gustaf Nyströmin tuella laaditun ehdotuksen Pitkänsillan pohjoispuolisen alueen asemakaavaksi, 1902 se vahvistettiin. Asemakaavassa oli keskeisellä paikalla mittava puistoalue eli Brahenesplanadin puisto sekä Helsingintori Kallion kirkon pohjoispuolella. Helsingintorin kolmelle sivulle esitettiin julkisia rakennuksia. Tuo Helsingintori olisi sijainnut nykyisen Brahen kentän lounaiskulmassa. Siitä pohjoiseen olisi jatkunut kapea puisto, jonka reunoja pitkin olisivat kulkeneet Itäinen Brahenkatu ja Läntinen Brahenkatu. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla Kallion kirkon kanssa. Brahenesplanadia reunustavien katujen tasoitustöiden valmistuttua puistosuunnitelmat tarkentuivat. Asemakaava-arkkitehdin toimistossa oli 1914–16 laadittu suunnitelmia eri-ikäisten lasten ja nuorten leikki-, voimistelu- ja urheilukenttien sijoittelemiseksi alueelle. Esplanadipuiston ja julkisten rakennusten aukion näyttävä kokonaisuus vaihtui 1921 uudessa asemakaavassa urheilukentäksi ja leikkipuistoksi. Kaavasta poistettiin tori, puisto, suurin osa jo rakennetusta Itäisestä Brahenkadusta sekä sen varrella olleet vielä silloin tyhjät tontit. Itäisestä Brahenkadusta säilyi nykypäiviin vain lyhyt pohjoisosa. Läntinen Brahenkatu sitä vastoin kulkee yhä kentän ohi. Brahen kentän liikuntapaikat suunniteltiin laajoiksi jo 1920-luvun alussa. Suunnitelmiin sisältyivät kilpailu- ja harjoituskenttä, johon yhdistettäisiin pallokenttä sekä juoksuradat. Kentän reunamille suunniteltiin pari pienempää kenttää naisille ja lapsille. 1920 rakennettiin hätäaputöinä urheilukenttää, jolle yleisurheilukenttä juoksuratoineen valmistui 1926. Kentän avajaisia vietettiin 1927. Pukuhuonerakennus valmistui 1931. Myöhemmin kenttä muutettiin pallokentäksi ja juoksuradat poistettiin. Nykyiset suurtekojäärata ja hiekkatekonurmi valmistuivat 1980-luvulla, pääkatsomon katoksen suunnitteli 2000-luvulla arkkitehti Roy Mänttäri. Suunniteltua Helsingintoria reunustavista julkisten rakennusten tonteista kahdelle on myöhemmin rakennettu: toinen rakennuksista on Helsingin työväenopisto ja toinen on Urheilutalo 1961. Urheilukentän viereen, sen itäpuoliselle kalliolle, rakennettiin 1930-luvulla Aleksis Kiven koulu. Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen kenttä nimettiin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen mukaan. Lähellä sijaitsevien Sturenkadun ja Fleminginkadun tavoin kadut kuuluvat Kallion ja Alppiharjun historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään. |
| Lähteet |
| Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994. Jyväskylän yliopisto 1996.
Pekka Lehtinen, Helsinginkatu – Bulevardi Helsingin Kalliossa, www.tyovaenperinne.fi julkaistu 2001. Teijo Pyykkönen (toim.), Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä -opas arviointiin, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 170. Helsinki 2013. |
| Tallennetut kohteet |
| Aleksis Kiven koulu |
| Historia |
| Kallion urheilukentän pohjoispuolelle osoitettiin leikkipuisto, ja kentän itäpuoleiselle kallioiselle mäelle tontti suurelle kansakoululle. Runsaslapsisen alueen kipeästi kaipaama Aleksis Kiven kansakoulu suunniteltiin ja rakennettiin nopeasti. Se otettiin käyttöön syksyllä 1934, jolloin Aleksis Kiven syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Koulurakennusta pidettiin pitkään pohjoismaiden suurimpana. Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemassa koulussa oli kolmekymmentä luokkahuonetta viidessä kerroksessa. Koulurakennuksessa näkyy 1930-luvulta lähtien yleistynyt tapa sijoittaa koulun eri toiminnot eri siipiin: voimistelusali sijoitettiin omaan erikorkuiseen siipeensä. Koulu sijaitsi alusta alkaen urheilu- ja leikkipuiston ja puistossa sijainneen kahluualtaan äärellä. |
| Kuvaus |
| Aleksis Kiven koulu on Kallion väkirikkaaseen kaupunginosaan 1930-luvun koulusuunnittelun ihanteiden mukaan rakennettu koulu, jonka oppilasmäärä on alusta alkaen ollut suuri. Sen sijainti Kallion eli Brahen urheilukenttien ja leikkipuistojen laidalla kuvaa kaupunkisuunnittelussa sittemmin voimistunutta tavoitetta sijoittaa koulut lähelle kunnallisia liikuntapalveluja. |
| Lähteet |
| Koulurakentamisen historiaa, www.mfa.fi julkaistu 2011. |
| Kallion urheiluhalli |
| Historia |
| 1952 Urheiluopistosäätiö päätti lähteä kehittämään liikunta- ja urheilupalveluja Helsingin Kallion kaupunginosaan. Aloitteentekijöinä olivat mm. TUL:n pääsihteeri Eino A. Wuokko, Väinö Leskinen ja Väinö Soininen. Alkupääoma kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tontti vuokrattiin Helsingin kaupungilta 1954 ja rakentaminen alkoi 1957. Helsingin Urheilutalo valmistui 1961. Pääomistaja oli Helsingin kaupunki ja muita olivat Urheiluopistosäätiö ja 13 lajiliittoa. Rakennuksen arkkitehteja olivat Niilo ja Aili Pulkka. |
| Kuvaus |
| Helsingin Urheilutalo on valmistunut 1961. Talossa sijaitsee mm. uimahalli, keilarata sekä kunto- ja voimistelusaleja. Rakennuksessa on myös hotelli, ravintola, alkuperäinen elokuvateatteri toimii teatterina. Pyrkimys yhdistää erilaisia toimintoja samaan rakennuskompleksiin sekä lähelle jo olemassa olevia liikuntaympäristöjä ja kouluja on rakentamisajankohtana tyypillistä suurissa kaupungeissa, mutta koko maassa tavoite on toteutunut vasta myöhemmin. |