| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Eerikkilän Urheiluopisto, Tammela |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Eerikkälän urheiluopisto sijoittuu Tammelan kunnan eteläosiin, metsävyöhykkeellä sijaitsevan Ruostejärven ja Leppilammen välisen kapean kannaksen pohjoisosaan. Suomen palloliiton ja Erik Frenckellin perustaman urheiluopiston rakentaminen alkoi 1947 ja on jatkunut aina nykypäiviin saakka. Metsiin rajautuvan opiston rakennuskanta käsittää hallinto- ja majoitustilojen ohella erilaisia pääosin palloiluun liittyviä liikuntatiloja. |
| Historia |
| OPISTON HISTORIA
1945 Suomen Palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell myi Palloliitolle Saaren kartanon tiluksistaan 15 hehtaaria kaunista mäntykangaskannasta Ruostejärven ja Leppilammen välissä. Sotien jälkeiset pakkoluovutukset välttääkseen hän myi alueen edullisesti, markalla hehtaarin, toinen samansuuruinen maa-ala myytiin von Frenckellin niin ikään johtamalle Auto-Klubille. 1949 opisto perustettiin. 1950 ensimmäiset asiakkaat opistolle (aluksi jalkapalloilijoita, talvisin jääpalloilijoita). Käyttäjäkunta monipuolistui jatkossa. 1952 Eerikkilä siirtyi Palloliiton omistuksesta samana vuonna perustetun Palloilu Säätiön omistukseen, Erik von Frenckell toimi säätiön puheenjohtajana 1974 asti. 1952 olympialaisten Suomen jalkapallojoukkue oli ensimmäinen opistolla leireillyt joukkue. 1954 opiston ensimmäinen palkattu rehtori Eino Rantanen aloitti työnsä. Alkuvuosina Palloliitto rahoitti suurimman osan rakennuskuluista, 10 ensimmäisen vuoden aikana valtion tuki oli vähäistä. 1950-luvun lopulla Helsinki-Pori –tie valmistui, matka Eerikkilään helpottui. 1960-luvulla jalkapallon A-maajoukkue leireili ahkerasti Eerikkilässä, talvisin joukkueen valmennukseen kuului hiihtoharjoittelua. 1981 käynnistyi jalkapallovalmentajien ylin koulutustaso. 1983 Eerikkilästä tuli urheiluopisto, joka sai lakisääteistä valtionapua. 1993 Suomen Palloliitto (SPL) siirsi koulutusosastonsa Eerikkilään. 1999 50-vuotisjuhla. OPISTON RAKENNUSHISTORIAA 1947 kentän ja opistorakennuksen raivaukset käynnistyivät. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana alueen arkkitehtina toimi Einari Teräsvirta. 1949 Palloliiton puheenjohtajan ja maa-alueen entisen omistajan Erik von Frenckellin mukaan nimetty Eerikkilä vihittiin käyttöön ja hirsinen päärakennus valmistui. Sen hirret kaadettiin omasta metsästä ja rakennuksen suunnitteli arkkitehti Einari Teräsvirta. Rakennukseen sijoitettiin luentosali, kirjasto, keittiö ja ruokala, majoitustilat 60:lle ja pukuhuoneet peseytymistiloneen. 1950 täysimittainen ruohokenttä valmis, töitä valvoi insinööri Heikki Valjakka, kenttärakentamisen valtakunnallinen asiantuntija. Tämän jälkeen valmistuivat lentopallo- ja koripallokentät. 1950 oppilassauna valmistui rantaan. 1951 vahtimestarin ja henkilökunnan asunnot valmistuivat. 1955 rehtorin asunto valmistui päärakennuksen yhteyteen. 1964 kuntotalo eli voimailurakennus valmistui. 1967 johtajan uusi asunto betonielementeistä valmistui. 1968 valmistui kivituhkalla päällystetty maapohjahalli, Alvar O. Hyytiä suunnitteli Alavuden Tehdas Oy:n rakentaman hallin. 1970 urheilukenttä valmistui, 1973 jalkapallokenttä valmistui. 1975 kuntoradan laajennus valmistui. 1980 arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema uusi päärakennus valmistui, 1982 halli laajennettiin 30x60 m ja tekonurmi asennettiin sekä aloitettiin vanhan hirsisen päärakennuksen korjaustyöt. 1984 tenniskentät rakennettiin hallin yhteyteen. 1986 palloiluhallin laajennus valmistui, seuraavana urheiluhallin laajennus. 1992 uusi opistorakennus Frenckell valmistui. 1998 täysimittainen jalkapallohalli valmistui (100 x 63 m). Kentän päällysteenä kumirouhepintainen keinonurmi. (SPL:n Jalkapallosäätiö ja Palloilu Säätiö perustivat Eerikkilän Jalkapallohalli Oy:n). Vanha halli kunnostettiin sisäpalloilulajeille eritoten salibandylle. 2002 valmistui majoitusrakennus Tammela. 2005 lämmitettävä keinonurmikenttä valmistui. |
| Lähteet |
| Raimo Tuomi, Eerikkilän urheiluopisto 1949-1999. Mikkeli 1999.
Yrjö Lautela, Göran Wallin (toim.), Rakas jalkapallo. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa. Hämeenlinna 2007. (Kirjassa artikkeli Juha Kanerva: Toreilta tekonurmille.) |
| Tallennetut kohteet |
| Eerikkilän majoitusrakennus Tammela |
| Historia |
| 2002 valmistui majoitusrakennus Tammela. |
| Eerikkilän palloiluhalli |
| Historia |
| 1998 täysimittainen jalkapallohalli valmistui (100 x 63 m). Kentän päällysteenä on kumirouhepintainen keinonurmi.
SPL:n Jalkapallosäätiö ja Palloilu Säätiö perustivat Eerikkilän Jalkapallohalli Oy:n. |
| Eerikkilän pallokenttä |
| Historia |
| 1950 täysimittainen ruohokenttä valmis, töitä valvoi insinööri Heikki Valjakka, kenttärakentamisen valtakunnallinen asiantuntija.
2005 lämmitettävä keinonurmi valmistui. |
| Eerikkilän päärakennus Frenckell |
| Historia |
| 1992 uusi opistorakennus Frenckell valmistui. |
| Eerikkilän rantasauna |
| Historia |
| 1950 oppilassauna valmistui rantaan, suunnittelija arkkitehti Einari Teräsvirta. |
| Eerikkilän urheilukenttä |
| Historia |
| 1970 urheilukenttä valmistui. |
| Eerikkilän vanha päärakennus, Hirsihovi |
| Historia |
| 1949 Suomen Palloliiton puheenjohtajan ja maa-alueen entisen omistajan Erik von Frenckellin mukaan nimetty Eerikkilä vihittiin käyttöön, ja hirsinen päärakennus valmistui. Sen hirret kaadettiin omasta metsästä, ja rakennuksen suunnitteli arkkitehti Einari Teräsvirta. Rakennukseen sijoitettiin luentosali, kirjasto, keittiö ja ruokala, majoitustilat 60:lle ja pukuhuoneet peseytymistiloneen.
1955 rehtorin asunto valmistui päärakennuksen yhteyteen. |