| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Aulangon puisto, Hämeenlinna |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Hämeenlinnan kaupunkirakenteeseen ja Vanajaveteen rajautuva Aulangon puisto on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista. Sen pitkää kylä- ja kartanohistoriaa täydentää kartanon 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu laaja, noin 100 hehtaaria käsittävä luonnonpuisto, johon liittyy ajan henkeen kuuluvia huvimajoja, tekoraunioita ja -lampia sekä näkötorni. Kartanomiljöön paikalle 1930-luvulla rakennettu Hotelli Aulanko kuuluu modernismin merkkikohteisiin (DOCOMOMO). Aulangon liikuntapaikkoja edustavat ulkoilureittien lisäksi hotelliin liittyvät golfkentät, tenniskentät ja ratsastuskeskus.
Aulanko on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaksi luokiteltua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. |
| Historia |
| Aulangon rakentaminen puistoksi oli maaherra Rehbinderin haave 1850-luvun puolivälissä. Hän aikoi raivauttaa Aulangonvuoren alapuolelle, Aulangonjärven niemeen kävelypuiston, jota varten hän ehti teettää Sairion metsän läpi kulkevan ajotien. Tätä tietä pitkin saattoi ajaa parihevosilla ja vaunuilla niemelle, jonne raivattiin kävelyteitä ja ylemmäs kukkulalle aukio, jonne oli tarkoitus rakentaa huvimaja. Rehbinder erosi virastaan 1863 ja puistohanke hautautui useaksi vuosikymmeneksi.
Karlbergin puistona aluksi tunnettu Aulangon puisto rakennettiin Vanajaveden väylän itärannalle eversti Hugo Standerskjöldin toimesta 1883-1910. Standerskjöld omisti alueella sijainneen Karlbergin kartanon alueen ja halusi rakennuttaa 1890 Valde Aspelinin piirrustusten mukaan valmistuneen kartanon uuden päärakennuksen lisäksi ympäristöön suuren koristepuutarhan kuvioistutuksineen. Karlberg-Aulangon puiston rakennustyöt alkoivat teiden raivaamisella kohti Aulangon vuorta. Vuori oli maaperältään hankalan kivikkoista, ja tasoitustyö tehtiin miestyövoimalla. Tasoitustöihin saatiin multaa kahden tekolammen kaivaustöissä. Lampien kaivaminen aloitettiin talvella 1885. Aulangonjärven ja kartanon väliseen metsään istutettiin kaikille avoin englantilaistyyppinen maisemapuisto jalopuulehtoineen, luolineen ja huvimajoineen. Lisäksi maisemapuistoon kuului ruusulaakso. Ruusut eivät menestyneet Aulangolla, mutta nimi jäi elämään puiston nimistöön. Toinen lyhytaikainen hanke Aulangolla oli Joutsenlammesta lounaaseen sijainnut Suomen ensimmäisiin lukeutuva eläintarha. Se perustettiin 1890, samoihin aikoihin Korkeasaaren eläintarhan kanssa, mutta kaatui lopulta I maailmansodan aiheuttamaan elintarvikepulaan. Lisäksi alueelle rakennettiin lukuisia kasvihuoneita, joissa kasvatettiin etelän hedelmiä ja koristekasveja. Puiston ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ovat peräisin mm. Joutsenlampi, Satulinna, Onnen Temppeli, Metsälampi, sadat puiston jalopuut ja päärakennuksen viereinen kivilinnoitus sekä rantapuiston luola ja lähde. Vanajaveden ranta varustettiin yhtenäisellä ja korkealla kivimuurilla. Rantatien varteen istutettiin 1903 kolmen kilometrin pituinen hopeapajujen rivi, joka on edelleen Aulangon tunnusomaisimpia piirteitä. Suosittuna matkailukohteena tunnettu Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungille 1926, ja seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Aulanko-Karlberg Oy. Omistajavaihdoksen jälkeen hotellina toiminut Karlbergin kartano paloi 1928, ja tilalle rakennettiin väliaikainen hotelli-ravintolarakennus. Aulangon puisto suojeltiin luonnonsuojelulain nojalla 1930. Hämeenlinnan kaupunki myi hotellin ja sen puiston Suomen Matkailuyhdistykselle 1936, alueen muista osista muodostui Aulanko-niminen tila. Vuonna 1938 valmistui Märta Blomstedtin ja Matti Lampenin suunnittelema funktionaalistyylinen hotelli Aulanko. Aulangontien varteen valmistui 1939 niinikään funktionalistinen kaksikerroksinen puurakennus Pikku-Aulanko hotellin palvelusväen asuintaloksi. Entinen maisemapuisto muuttui vuosien saatossa puistometsäksi ja siirtyi Hämeenlinnan kaupungilta valtiolle ja Metsäntutkimuslaitoksen haltuun 1963. Vuonna 1991 Aulangon 152 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen lisättiin viereinen, metsähallituksen hallinnassa ollut luonnonhoitometsä, noin 50 ha. Aulangosta tuli osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa 2001. Helsingin 1952 olympialaisten Hämeenlinnan Ahvenistolla järjestettyä viisiottelua varten rakennettiin Aulangolle majoitustiloiksi Kuusisto- ja Koivisto-nimiset rakennukset. Rakennuksissa majoittuivat kilpailijat, kisojen toimitsijat sen sijaan majoitettiin hotelli Aulankoon. Aulangolla järjestettiin toukokuussa 1954 ensimmäiset TT-ajot. Ajoja oli seuraamassa lähes 5000 henkeä. Hämeen Sanomissa uutisoitiin: ""Eräät ajajat olivat ennakkoon moittineet rataa kapeaksi, liian mutkaiseksi ja kuoppaiseksi, mutta ajojen jälkeen useimmat kilapilijat antoivat siitä hyvän lausunnon. Ilmeisenä voidaan jo nyt pitää, että ajoista kehittyy jokakeväinen merkkitapaus."" Hämeenlinnan ajot päättyivät 1960-luvun alussa kuten Eläintarhan ja Pyynikin ajotkin. Kaluston kehittyessä katuradat muuttuivat vaarallisiksi. Hämeenlinnassa ajot siirtyivät 1967 valmistuneelle Ahveniston moottoriradalle. |
| Lähteet |
| Sulo Kolkka; XV Olympiad Helsinki 1952. The Organising Committee for the XV Olympiad Helsinki 1952.
Laitila Inka-Maria; Puistojen kaupunki. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1995. www.aulanko.fi; Muinaislinnasta matkailun lippulaivaksi. 12.8.2011. www.hameenlinna.fi; Kansallinen kaupunkipuisto. Julkaistu 1.7.2011. www.rky.fi; Aulangon puisto. Julkaistu 22.12.2009. ""Kuusisto ja Koivisto sekaisin""; http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2011-07-16/pdfs/article_8_3.pdf; Kalervo Ilmanen, Hämeenlinnan liikuntatoimen kehityspiirteitä 1928-1992, (moniste) 1993. |
| Tallennetut kohteet |
| Aulangon golfkentät |
| Historia |
| Suomen toiseksi vanhin 9-reikäinen puistokenttä ""Hugo"" avattiin välirauhan kesänä 1940. Sen suunnittelivat Vanajaveteen rajoittuvalle niemelle englantilainen arkkitehti Fred Smith sekä Lauri Arkkola. Avajaiskilpailuun osallistui vain helsinkiläisiä pelaajia ja sen voitti Eljas Erkko. Seuraavana kesänä kenttä muutettiin jatkosodan takia hyötykäyttöön perunapelloksi. Kenttä jäi pelloksi lähes 20 vuodeksi, kunnes 1950-luvulla hotelli Aulangon ja Suomen Matkailuyhdistyksen toimeksiannosta Lauri Arkkola kaivoi vanhat piirrustukset esiin, ja kenttä saatettiin entiseen loistoonsa. Kentän uusia avajaisia vietettiin kesällä 1957. Avajaiskilpailuissa Helsingin golfklubin Ebba Hirn löi hole in onen kahdeksannella reiällä.
Aulangolle valmistui 2006 täysimittainen 18-reiän kenttä ""Eversti"". Suomen Golfhistoriallisen seuran historiikissä kerrotaan Aulangon golfkentän varhaisvaiheista näin: ""Pitämättä jääneiden vuoden 1940 Olympiakisojen kuviteltujen vieraiden tarpeisiin rakennettiin Hämeenlinnaan hotelli Aulangon yhteyteen kaunis 9-reikäinen golfkenttä. Kisoja ja vieraita ei tullut, mutta tuli jatkosota joka sulki valmiin kentän heti seuraavana kesänä. Uudelleen se avattiin vasta vuonna 1959 jolloin perustettiin Aulangon Golfklubi. Syksyllä 1940 kentällä pidettiin kuitenkin näyttävät avajaiskilpailut jonka osanottajat mailapoikineen tulivat kaikki Helsingistä eli Talista."" |
| Kuvaus |
| Aulangon ensimmäinen golfkenttä sijoittuu 1938 valmistuneen Aulangon hotellia ympäröivään puistoon, Vanajaveden rannalle. Toinen 2006 valmistunut golfkenttä on Aulangontien varressa muutaman kilometrin päässä. |
| Lähteet |
| Suuri golfkirja; Lassi Tillander artikkelissa ""Suomen golfin vuosikymmenet"". WSOY 1995.
www.aulanko.fi; Aktiivi-Aulanko, 3.8.2011. www.sghs.fi; Suomen golfin historiaa, 3.8.2011. |
| Aulangon ratsastusympäristöt |
| Historia |
| Vuonna 1931 perustettu Tuusulan ratsastajat ry toimi alunperin Hyrylän varuskunnan hevosurheiluyhdistyksenä. Sen toiminta siirtyi Kenttätykistö 1:n mukana Tuusulasta Hämeenlinnan Poltinahon varuskunta-alueelle 1934 ja nimeksi vaihtui Hämeen ratsastajat ry. Ratsastusolosuhteet Hämeenlinnassa paranivat huomattavasti, kun salaojittamattoman Poltinahon ratsastuskentän lisäksi Ahvenistolle valmistui 1940 olympiakisoja varten nykyaikaisen 5-ottelun ratsastukselle maastorata. Sota kuitenkin keskeytti ratsastustoiminnan useaksi vuodeksi.
Sotien jälkeen oli Hämeenlinnassa oli paljon varuskunnan hevosia joiden ylläpidosta vastasi Hämeen ratsastajat ry. Yhdistys ryhtyi pyörittämään armeijan hevosten parissa aktiivista kaupunkilaisille avointa ratsastustoimintaa kasarmialueella. Vuonna 1955 perustettiin yleisölle avoin ""siviilitalli"" Aulangon hotellin entiseen 1930-luvulta peräisin olevaan hevostalliin. Hämeenlinna ratsastajat ry:n hallituksen ja ratsastustoiminnan pyöritys oli alkuvaiheessa pääosin varuskunnan päällystön vastuulla. Vuonna 1961 raivattiin kenttä hevostallin takana olevalle niemekkeelle. Samoihin aikoihin suunniteltiin myös erillisen kouluratsastuskentän ja maastoradan rakentamista, mutta ne jäivät toteutumatta. Maneesi hevostallin taakse valmistui 1983. |
| Kuvaus |
| Aulangon hevostallit sijaitsevat Aulangonniemellä Vanajaveden rannassa, hotelli Aulangon takana.Tallissa on 28 karsinapaikkaa; 10 karsinaa tallin alakerrassa, 15 karsinaa yläkerrassa sekä 3 ulkokarsinaa. Tallissa on vesikarsina, varustehuoneet, loimenkuivatustilat ja rehuhuone. Talli on remontoitu EU-säädösten mukaiseksi 2010. Lisäksi alueella on 20x40m hiekkapohjainen maneesi, 25x40m aidattu yläkenttä, sekä 2010 uudistettu 45x90m alakenttä. Alakenttä sijaitsee Vanajan rannalla. Talleilta lähtee myös harrasteluokan tasoinen maastoesterata. |
| Lähteet |
| Talli; www.aulangonratsastuskoulu.fi, 3.8.2011.
Erkki Vasara; Suomen ratsastusurheilun historia, 1987. Eila Sillantie; Takana 30 toiminnan vuotta. Suomen ratsastajainliitto, 1985. (painamaton) |
| Aulangon tenniskenttäalue |
| Historia |
| Aulangon kaksi ensimmäistä tenniskenttää ovat valmistuneet 1971. |
| Kuvaus |
| Aulangolla on neljä Hämeenlinnan Tennisseuran ylläpitämää tiilimurskakenttää. |
| Lähteet |
| www.hameenlinnantennisseura.fi; Historiaa. 12.8.2011. |