| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Rantakenttä, Raahen rantapuiston liikuntaympäristöt, Raahe |
|
|
| Kuvaus |
| Raahen rantapuisto on muodostunut historiallisen ruutukaavakaupungin ja rantaviivan väliselle alueelle. Puistossa on kautta kaupungin historian ollut uimaloita, venepaikkoja ja kävelyreittejä. Alueen liikuntatarjontaa täydentävät rantakenttä liikuntapaikkoineen sekä koulut kenttineen sekä venesatama. |
| Historia |
| Raahen rantapuisto syntyi ja esitettiin 1865 asemakaavassa, jolla kaupunkia eli vanhinta ruutukaava-aluetta laajennettiin. Kaupunkia laajennettiin sekä suoraan etelään että rannan suuntaisesti vanhan ruutukaava-alueeseen nähden 45 asteen kulmassa olevalla ruutukaava-alueella. Meren rannan rantapuisto laajeni koko ""uuden kaupungin"" mitalla.
Rantapuisto on siis pitkään ollut merenrantakaupungin virkistysalue, 1911 ja 1930 asemakaavassa näkyy puiston edustalla mittava, pitkälle merelle ulottuva uimalaitos kauppaoppilaitoksen kohdalla. Meren jäällä hiihdettiin ja luisteltiin ennen murtomaahiihtoa ja jäädytettyä luistinkenttää. 1920-luvulla Puluvärkin rata (meren jäällä) Pikkulahdella oli alkaneen jääpalloinnostuksen näyttämö. 1945-46 jäädytettiin ensimmäisen kerran Rantakenttä eli luistelualue maalle rantapuiston alueelle, nykyisen 1980 valmistuneen kirjaston paikalle. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen pelaamaan jääpallon sijasta jääkiekkoa. Vuonna 1949 Rantakentälle saatiin myös ensimmäinen valaistu kaukalo, 1956 uusi sen paikalle ja vuonna 1964 toinen viereen. 1959 Raahen yhteislyseo liikuntakenttineen rakennettiin rantapuistoon kauppaoppilaitoksen kohdalle. Samoihin aikoihin samalle ranta-alueelle nousi tornitalo. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Matti Lackman, Raahen tienoon historia III. Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975. Jyväskylä 1991. |
| Tallennetut kohteet |
| Raahen rantapuisto, koulun kenttä |
| Historia |
| 1959 Raahen yhteislyseo liikuntakenttineen rakennettiin rantapuistoon kauppaoppilaitoksen kohdalle. Yliarkkitehti Heimo Vesikari suunnitteli koulun, josta myöhemmin tuli Raahen lukio. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Matti Lackman, Raahen tienoon historia III. Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975. Jyväskylä 1991. |
| Raahen rantapuiston kaukalo |
| Historia |
| 1949 Rantakentälle saatiin ensimmäinen valaistu kaukalo ja 1956 uusi sen paikalle, 1964 toinen kaukalo viereen. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Matti Lackman, Raahen tienoon historia III. Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975. Jyväskylä 1991. |
| Raahen rantapuiston kenttä |
| Historia |
| 1945-46 jäädytettiin Rantakenttä eli luistelualue maalle ensimmäisen kerran rantapuiston alueelle, nykyisen 1980 valmistuneen kirjaston tienoille. Sotien jälkeen siirryttiin vähitellen pelaamaan jääpallon sijasta jääkiekkoa. 1949 Rantakentälle saatiin ensimmäinen valaistu kaukalo. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Matti Lackman, Raahen tienoon historia III. Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975. Jyväskylä 1991. |
| Raahen rantapuiston tenniskentät |
| Kuvaus |
| Rantakentällä on kaksi kestopäällysteistä tenniskenttää, jotka ovat vapaassa käytössä. |