| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Raahen hiihtomaja reitteineen, Raahe |
|
|
| Kuvaus |
| Raahen hiihtomaja reitteineen on syntynyt aikanaan kolmen kunnan, Raahen, Saloisten ja Pattijoen, yhteishankkeena. Reitit ulottuvat kuhunkin taajamaan asti.
Hiihtomajan maastossa on merkityt viiden, kolmen ja kahden kilometrin ladut, jotka kaikki ovat valaistuja loppuiltaan asti. Lisäksi Raahen hiihtomajan ympäristössä on suunnistajille 50 kiintorastia. Hiihtomajan yhteydessä on virallinen ampumahiihtopaikka. Alueen sydämessä on hirsirakennus kahviloineen ja saunoineen. Raahen alueella on kaikkiaan valaistuja reittejä noin 40 kilometriä, ja pyörätieverkosto on lähes 200 kilometriä pitkä. Kiinteitä suunnistusratoja on hiihtomajan lisäksi eri puolilla kaupunkia. |
| Historia |
| 1950-luvulla alkoivat yleistyä hiihtomajat ja niiden ympärille rakennetut latupohjat.
1958 Pattijoen, Raahen ja Saloisten kuntien yhteishankkeena aloitettiin hiihtokeskushanke kaupungin ulkopuolelle, Aukiosuonkankaan alavaan maastoon. 1959 hiihtomaja oli valmis, hiihtokeskus valmistui 1961. Tuhoutuneen hirsimajan tilalle valmistui uusi hirsirakennus 1990-luvulla. 1961-1986 latuja raivattiin ja valaistiin, hiihto- ja viherreitti ylsi Saloisista ja Pattijoelta hiihtomajalle. 1970-luvulta alkaen, eritoten 1980-luvulla, lisääntyivät valaistut kuntoreitit ja pururadat. 2013 kaatopaikan mäki aiotaan ottaa laskettelukäyttöön. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Liikuntatoimenjohtaja Juhani Tähjänjoki ja työnjohtaja Jouni Jussinniemi, haastattelu 19.8.2011. |
| Tallennetut kohteet |
| Raahen hiihtomaja |
| Historia |
| 1959 valmistui ensimmäinen Raahen hiihtomajan päärakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1974. 1975 järjestettiin väliaikainen parakki palvelemaan hiihtomajana, uusi hirsipäärakennus rakennettiin hiihtomajalle 1990-luvulla. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Liikuntatoimenjohtaja Juhani Tähjänjoki ja työnjohtaja Jouni Jussinniemi, haastattelu 19.8.2011. |
| Raahen hiihtomajan ampumahiihtoalue |
| Kuvaus |
| Raahen hiihtomajan alueella on virallinen ampumahiihdon maalialue. |
| Raahen hiihtomajan reitit |
| Historia |
| 1961 valmistui Aukiosuonkankaan hiihtokeskus valmistui vuonna 1961.
Latuja raivattiin ja valaistiin vuosien 1961-1986. Hiihto- ja viherreitti yltää Saloisista ja Pattijoelta hiihtomajalle. Vuonna 1964 Urho Kekkonen puhui kansalle uudenvuodenpuheessaan kuntoilusta. Samankokoiset kaupungit Raahe, Tornio ja Iisalmi järjestivät siitä alkaen ystävyyskaupunkihengessä hölkän, kävelyn, hiihdon ja pyöräilyn kuntoilutempauksia ja –kisoja mm. hiihtomajan reiteillä. 1970-luvulta alkaen, eritoten 1980-luvulla, lisääntyivät valaistut kuntoreitit, pururadat. Iltamyöhään valaistut reitit rakennettiin palvelemaan myös raahelaisia vuorotyöläisiä. Viherreittejä kulkee myös asuinalueiden välisessä vihervyöhykkeessä. 1980-luvulla hiihtoon tuli mukaan luistelutyyli, joten latupohjaa levennettiin. Vuonna 2013 on tulossa käyttöön kaatopaikan mäki. |
| Lähteet |
| Juhani Tähjänjoki, Raahen kaupunki. Urheilulautakunta 1927-1987. Raahe 1988.
Liikuntatoimenjohtaja Juhani Tähjänjoki ja työnjohtaja Jouni Jussinniemi, haastattelu 19.8.2011. |