| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Ounasvaaran liikuntaympäristöt (Urheiluopisto erillinen alue), Rovaniemi |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Ounasvaaran lakialueelta avautuu komeita näkymiä vaaraselänteisiin ja jokilaaksoihin. Laelta katsottaessa Rovaniemen kaupunkikeskusta näkyy Ounasvaaran itäpuolella, Ounasvaaran ja Korkalovaaran välisellä tasanteella, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Rovaniemen alue paljastui mannerjäätikön alta noin 9000 vuotta sitten. Korkeimmat vaarojen laet olivat näkyvillä, mm. Ounasvaaran laki, joka on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylimmät muinaisrannat erottuvat maisemassa huuhtoutuneina avokallioina ja kivikkoina. Etelä- ja pohjoisrinteiltään jyrkkä vaara on kuivaa kangasta, avokalliota ja rinteillä kangasmetsää. |
| Historia |
| Ounasvaara on pitkään ollut Rovaniemen kaupungin matkailun ykköskohde, joka 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kilpaili juhannusvaarana ja -juhlien pitopaikkana Aavasaksan kanssa. 1927 perustetun Ounasvaaran Hiihtoseuran (OH) jäsenet ja puheenjohtaja Oiva Willamo toimivat Rovaniemen matkailulautakunnassa aktiivisesti ja Ounasvaaran Talvikisat olivat 1927 alkaen myös tärkeä matkailutapahtuma.
1922 ensimmäiset suuret hiihtokilpailut Rovaniemellä eli piirinmestaruuskisat Ounasvaaran kupeessa. 1923 tasamaalta siirryttiin murtomaalle eli Kemijoen jäältä ensimmäisiin murtomaahiihtokisoihin Ounasvaaran päälle. Samalla hiihtotekniikka ja -välineet saivat entistä suurempaa merkitystä. 1927 Ounasvaaran talvikisat järjestettiin ensimmäisen kerran vaaran laella suojeluskunnan rakentaman ampumapaviljongin edustalla. 1950 kauppalanhallitus julisti Ounasvaaran luonnonpuistoalueesta aatekilpailun arkkitehdeille, etsittiin kokonaisratkaisua, jossa olisivat huomioituna niin retkeily, virkistys, matkailu kuin urheilukin. Ehdotuksia tuli 19, palkintolautakunnassa olivat mm. arkkitehdit Alvar Aalto ja Jonas Cedercreutz. Yleisratkaisultaan paras oli arkkitehti Veli Paatelan ja Aino Kallio-Ericksonin suunnitelma. Ehdotus ei kuitenkaan toteutunut. 1964 Rovaniemen kaupunginhallitus, Ounasvaaran kehittämisen yleissuunnittelu: haettiin vastausta kysymykseen onko vaara retkeily- ja ulkoilualue vai kärkipään hiihtokeskus. 1981 yleiskaava vireille. 1990 Ounasvaaran liikunta- ja vapaa-aikakeskuksen yleissuunnitelma. 1991 Ounasvaara mukana valtakunnallisessa liikuntapaikkasuunnitelmassa. 1999 Ounasvaaran liikuntapuisto 1, ensimmäinen kehittämissuunnitelma valmistui ja hiihtostadion toteutettiin sen mukaisesti. 2006 Ounasvaaran liikuntapuistosuunnitelma 2, ei toteutunut. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Tallennetut kohteet |
| Ounasvaaran ampumapaviljonki |
| Historia |
| Suojeluskunta rakensi rakennusmestari Viljami Kaltion suunnitteleman Ounasvaaran puurakenteisen, klassistisen ampumapaviljongin ampumaharjoittelua varten 1926. Paviljonki toimi Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena, kisat pidettiin paviljongin edustalla ensimmäisen kerran 1927. Ounasvaarasta haluttiin luoda pohjoisimman Suomen suurkilpailujen keskus, vastapaino Lahden Salpausselälle, jossa talvikisat järjestettiin ensimmäistä kertaa 1924.
1927-1965 Ounasvaaran talvikisat pidettiin ampumapaviljongin edustalla. Kisoihin osallistuivat alusta asti myös naiset. Mäkihyppy kuului lajivalikoimaan. Myös Rajavartiosto hoiti järjestelytöitä. 1930 järjestettiin Ounasvaaralla valtakunnalliset suojeluskuntien talvikisat. |
| Kuvaus |
| Ounasvaaran etelärinteelle rakennettu suojeluskunnan ampumapaviljonki on osa suojeluskuntalaitoksen urheilutoimintaa, jota järjestö aktivoi kautta Suomen. Rovaniemellä, kuten muuallakin, ammunta ja hiihto ovat olleet suojeluskunnan lajien kärjessä.
Ounasvaaran ampumapaviljongilla on valtakunnallistakin merkitystä siksi, että se on ollut valmistumisestaan asti osa Ounasvaaran talvikisojen päänäyttämöä aina vuoteen 1965, jolloin hiihtostadion ja talvikisat siirrettiin Ounasvaaran toiselle puolelle. Paviljongin edustalla ovat olleet talvikisojen lähtö- ja maalialueet. Suojeluskuntatalo on nykyään Ounasvaaran hiihtoseuran hallinnassa, eikä muita paviljongin pihapiirin rakennuksia ole säilynyt. Varhaisten Ounasvaaran talvikisojen maalialueella on nyt Urheilopiston päärakennuksen ja jalkapallohallin parkkipaikat sekä kaksi ulkoliikuntakenttää vuosilta 2004-2005 sekä niiden vieressä lasten leikkikenttä. Suojeluskunnan paviljongin vieressä on ulkokuntosali. |
| Lähteet |
| Jari Haavikko, Jukka Suvilehto, Katoava Rovaniemi: Vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 3.
Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997. Mikko Uola, Maa ponteva Pohjolan äärillä on. Lapin suojeluskunta-, lotta- ja sotilaspiirit. Jyväskylä 2005. Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran golfpuisto |
| Kuvaus |
| Ounasvaaran rinteessä, luonnon maisemassa sijaitseva golfrata on rakennettu 1990-luvulla ja laajennettu täysimittaiseksi 18-rataiseksi 2011. |
| Ounasvaaran hiihtomaja ja tanssilava |
| Historia |
| HIIHTOMAJA
1927 perustettu Ounasvaaran hiihtoseura suunnitteli majan rakentamista jo 1930-luvulla. Majan paikaksi ajateltiin Ounasvaaraa, etenkin Juhannuskallion aluetta, joka silloin oli matkatoimisto Finlandian hallussa. Hanke toteutui jälleenrakennuskautena. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Jouko Ylihannu, joka suunnitteli lukuisia jälleenrakennuskauden matkailurakennuksia Lappiin. Ylihannu luonnosteli majaa jo ainakin 1946. Huoneohjelmaan kuului mm. tilava kahvila. 1948 Sopimus Suomen Matkailijayhdistyksen ja Ounasvaaran hiihtoseuran yhteisen majan rakentamisesta solmittiin ja 6,5 ha:n maa-alue ostettiin 1949. Pitkänurkkaisen majan hongat kaadettiin Ounasjoki-varresta. Maja jäi pian yksin hiihtoseuran omistukseen. 1949 Ounasvaaran hiihtoseuran maja valmistui lähelle Ounasvaaran lakea. Loppuvuodesta 1949 Matkailijayhdistys luopui omasta osuudestaan, ja maja jäi Ounasvaaran Hiihtoseuran omistukseen. 1949 maantie Ounasvaaralle valmistui. 1960 majaa laajennettiin Ylihannun suunnitelmin, pääjulkisivua ja sisäänkäyntiä uusittiin, kahvilaan tuli tilat 150 hengelle. 1966-67 vesi- ja viemäriverkko. 1983 uusittiin saniteettitilat ja keittiö koneellistettiin. 2004 majan alakerran peruskorjaus valmistui (kokous- ja saunatilat). 2005 eteisaula, salin ikkunat ja lattia uusittiin. Maja oli vilkkaassa käytössä kunnes hiihtomatkat 1960-luvun tienoilta alkaen taitettiin autolla, ja talvikisat siirtyivät suojeluskunnan rakennuttaman ampumapaviljongin edustalta, Lapin Urheiluopiston vierestä, vaaran toiselle, pohjoiselle puolelle nykyiseen paikkaansa. Hiihtomaja ei enää ollut ladun varrella. TANSSILAVA Jo ainakin 1920-luvulla otettiin juhannus vastaan juhlien Ounasvaaran laella eli Juhannuskalliolla. 1950-luvun puolivälissä juhannusjuhlissa oli jopa 15 000 kävijää. Juhannusjuhlaperinne alkoi koko Lapissa hiipua 1980-luvulla, koska juhannuksen juhlinnan muodot muuttuivat autojen, kesämökkien ja leirintäalueiden yleistyttyä. 1946-55 Ounasvaaran tanssilavatoiminta juhannusjuhlineen aloitettiin, ensimmäinen tanssilava rakennettiin urheiluopiston viereisen ampumaradan, nykyisen Ounasvaaran palloilukentän, kohdalle. 1956 rakennettiin nykyinen tanssilava Juhannuskalliolle. 1958 tanssilavan katto rakennettiin. 2007 tanssilavaa kunnostettiin. |
| Kuvaus |
| Ounasvaaran hiihtomajan yläkerta on Sunkku, joka soveltuu suurten ryhmien kokoontumiseen, alakerta Uitto saunoineen on sopiva paikka 10-20 hengen ryhmille. Majan kanssa samassa pihapiirissä on katettu tanssilava. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran hiihtostadion |
| Historia |
| Ennen Ounasvaaran kisoja ja murtomaahiihtoa hiihtokilpailut järjestettiin ""tasamaalla"" eli Kemijoen jäällä. Raittiusseura Pohjantähti III järjesti ensimmäiset murtomaahiihtokilpailut Ounasvaaralla 1923, mutta ensimmäiset varsinaiset Ounasvaaran talvikisat järjestettiin 1927. Samana vuonna perustettiin Ounasvaaran Hiihtoseura.
1927-1965 Ounasvaaran talvikisat pidettiin Ounasvaaran laen tuntumassa, suojeluskunnan rakentaman puurunkoisen ampumapaviljongin edustalla. 1964 Ounasvaaran talvikisoihin kerääntyi hiihtäjämestari Eero Mäntyrannan menestysvuonna yleisöä 32 000 henkeä. 1948 alkaen Helsingistä lähti Rovaniemelle talvikisajuna, jonka makuuvaunut olivat kisojen ajan hyppyrimäen alapäässä. Rata ja rautatiesilta kaupungista Ounasvaaran puolelle rakennettiin 2. MS:n jälkeen. 1965 pidettiin ensimmäiset kokeilukisat nykyisellä paikalla, Ounasvaaran pohjoisrinteen alapäässä, tuolloin vielä keskeneräisellä hiihtostadionilla ja laadittiin uudistussuunnitelma, maansiirtoja tehtiin, DI Kalevi Routala laati suunnitelman alueesta. 1966 valmistui rakennusmestari Toivo Lukkariniemen suunnittelema osin kaksikerroksinen toimitsijarakennus, joka on voitelutilana yhä(?). 1993 hiihtokeskuksen kehittämistä suunniteltiin, remontointi alkoi 1996. 1999 hiihtostadionin paikkaa siirrettiin kymmeniä metrejä alaspäin, siitä tuli entistä stadionia leveämpi. Kaarimaiset ylikulkusillat kotamaisine korostuksineen ja valaistuksineen sekä uusi harmaa puurakenteinen toimitsijarakennus valmistuivat. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran hotelli |
| Historia |
| Rovaniemen keskustaan Valtakadulle avattiin Hotelli Polar 1960. Polar-hotelliketju rakennutti myös Ounasvaaran laelle Hotelli Polar Ounasvaaran 1968, hotelli on sittemmin toiminut nimillä Motorest- ja Sky-hotelli.
Arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelema rakennus oli alkuperäisessä asussaan tyylikäs ja hienostunut näyte aikakauden arkkitehtuurin konstruktiivisista ja minimalistisista pyrkimyksistä. Vastavalmistunut rakennus esiteltiin Arkkitehti-lehdessä 4/1968 otsikolla ""Ounasvaaran motelli"". |
| Kuvaus |
| Ounasvaaran laella sijaitsevalta hotellilta lähtevät rinteet laskettelukeskukselle. 1983 valmistunut tuolihissi yltää hotellin pihaan asti. |
| Lähteet |
| Harri Hautajärvi, Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia. Lisensiaatintyö, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, 1995.
Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997. |
| Ounasvaaran jäähalli, monitoimihalli, Lappi Areena |
| Historia |
| Ounasvaaran jäähallihanke aloitettiin 1996. Rakennustyöt alkoivat 2002 ja rakennus avattiin 2003. Rakennuksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Erkki Päiveröinen Arkkitehtitoimisto H-P Arkkitehdit Oy:stä Rovaniemeltä. Rakennesuunnittelun teki Insinööritoimisto Matti Vaarala Oy. Pääurakoitsija oli PEAB Seicon Oy Pohjois-Suomi. |
| Kuvaus |
| Teräksenhohtoinen Ounasvaaran jäähalli ja monitoimihalli sijaitsee Ounasvaaran rinteessä, lähellä toisia mittavia rakennuksia Lapin Urheiluopistoa ja Ounasvaaran palloiluhallia. Lappi Areena on 3000 hengen areena, jossa on kaksi jäähallia, toinen niistä on harjoitushalli. Jäähalli on myös tapahtumakäytössä. Hallia ympäröivät laajat, asfaltoidut paikoitusalueet. Osittain maisemallisista syistä harjoitushalli on sijoitettu maan alle, jolloin osa paikoitusalueesta on saatu harjoitushallin katon päälle. Hallista omistaa osan Rovaniemen kaupunki. |
| Lähteet |
| Kari Alaluusua, Kiinteistö Oy Lappi Areena. Projektiuutiset 2/2004. |
| Ounasvaaran laskettelukeskus |
| Historia |
| Sota-aika merkitsi alppilajeille nousua. Rovaniemelle komennetut saksalaiset ja itävaltalaiset alppijääkärijoukot tunsivat pujottelun omaksi lajikseen. 1942-43 he raivasivat Ounasvaaralle ensimmäisen kisakelpoisen rinteen ja heidän tuomanaan pujottelu juurtui Ounasvaaralle.
1943 Ounasvaaran Talvikisojen ohjelmassa oli ensimmäisen kerran kansainvälinen pujottelukisa. 1948 alkaen Helsingistä lähti Rovaniemelle talvikisajuna, jonka makuuvaunut olivat kisojen ajan hyppyrimäen alapäässä. 1950-luvun lopussa saatiin rinteeseen kapulahissi. 1965 paikkeilla kaupunki raivasi rinteet: kuntorinne Vuopalanrinne ja 600 metrin Routalanrinne, paikalle saatiin suuri 550 metrin hissi. 1972 uusi hissi valmistui Tottorakalle ja uudet rinteet molemmin puolin hissiä. 1973 huoltotilat, ravintola, vuokraamo, lipunmyynti, WC. 1978 Ounashissin ala-asemarakennus ohjaamo, valvonta, konetallit. 1983 Ounashissin viereen tuolihissi hotellille asti. 1981 pujottelukilpailujen toimitsija- ja huoltorakennus. 1987 Tottorakkaa korotettiin kahdeksalla metrillä. 1990-luvulla lumilautailijoille lumikouru. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran luontopolku |
| Kuvaus |
| Ounasvaaran luontopolku kiertää vaaran rinteitä. Paaluin merkitty reitti on nelisen kilometriä, ja reitin opastauluissa kerrotaan peräpohjolan metsä- ja suotyypeistä, puulajeista, kasveista, kallio- ja maaperästä ja Rovaniemen historiasta. Reitin puolivälissä on lähde ja laavu.
Ounas- ja Kemijoen laaksot avautuvat upeaksi maisemaksi Ounasvaaran Juhannuskalliolta, joka on osa luontopolkua. |
| Ounasvaaran mäkikeskus, hyppyrimäet |
| Historia |
| 1927 hyppyrimäkiä alkaa nousta Rovaniemelle, Ounasvaaran Hiihtoseura OH rakensi hyppyrimäen Ounasvaaraan Vaskon mäkeen, Ounasvaaran hiihtoseura järjesti samana vuonna ensimmäiset Ounasvaaran talvikisat, joissa mäkihyppy oli kilpalajina.
1928-29 Ounasvaaran hyppyrimäki valmistui, vanha Vasko oli viimeisen kerran käytössä 1947 talvikisoissa. 1947 sotien jälkeen Vaskoon rakennettiin ns. Keskari, kaksoismäki, suurempi mäki ja sen rinnalle pienempi. Keskari tuhoutui tulipalossa 1956. Iso mäki kunnostettiin, pieni mäki purettiin. 1976 iso mäki paloi ja 1980 Keskari kaadettiin. 1937 Pöyliövaaran suurmäki avattiin, rakentamiseen saatiin työllisyysvaroja, II MS:ssa ilmavalvonnan tukikohtana, tuhoutui 1944. 1946 etsittiin hyppyrimäelle paikkaa nykyisen Ounasvaaran betonimäen paikkeilta. 1955 hitaasti edennyt hanke alkoi, suunnittelija oli arkkitehti O.A. Gottleben. Tuomaritorni, hissi kuuluivat suunnitelmiin. 1962 valmistunut betonimäki oli ensimmäinen esijännitetty Suomessa. K90 eli HS100 suurmäki oli kooltaan valmistuessaan maan kuudes. Hissiä ei hankittu. 1978 korjattiin profiilia. Myöhemmin hyppääjälämpiö rakennettiin, lähtölava tuulisuojattiin. 1983 valmis P50 keskisuurimäki suurmäen viereen, sen keskituki on betonia, muuten liimapuupalkkirakenne. Vanhan tuomaritornin paikalle siirrettiin Sorkun P30 mäki. 1996-97 suurmäki peruskorjattiin ja tehtiin ympärivuotiseen käyttöön. Ylämäki varustettiin posliiniladulla, alamäki muovitettiin. Kesäkäytössä on automaattinen kastelujärjestelmä ja talvikäytössä lumetusta varten putkisto. 2003 Ounasvaaran mäkikeskus siirtyi muoviaikaan kokonaan. 2009 HS100 hyppyrimäen torniin asennettiin hissi alkuperäiseen hissikuiluun. 2010 suurmäen vauhdinottotorni saneerattiin kokonaisuudessaan. |
| Kuvaus |
| Suurmäki K90 eli HS100 on 1962 rakennettu teräsbetonirakenteinen mäki. Ympärivuotisessa käytössä oleva mäki on ylämäen osalta varustettu posliiniladulla, alamäki muovitettu.
Muut mäet ovat K64, K35, K24, K15 ja K10. Mäkikeskukseen kuuluvat myös tuomaritorni, valmentajataso, viipaletalo, vanha toimitsijarakennus ja mäkihissi. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran palloiluhalli, Ounashalli |
| Historia |
| Rovaniemen palloiluhallin (sittemmin Ounashalli ja Ounasvaaran palloiluhalli) on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Poskiparta - Norvapalo vuonna 1985. Pääpiirustuksien julkisivukuvien mukaan materiaaleja olivat huopakate, puhtaaksivalettu betonielementti ja muovipinnoitettu pelti.
Hallia peruskorjattiin 2008, silloin halliin asennettiin tekonurmi. |
| Kuvaus |
| Jalkapallohalli Ounashalli on 1986 valmistunut maapohjahalli. Hallin leveys on 62,6 m, pituus 98,6 m ja max. korkeus 13,5 m, jalkapallokentän koko on 51 m x 90 m. Ounashalli on Rovaniemen kaupungin omistuksessa. |
| Ounasvaaran palloilukenttä |
| Historia |
| Ounasvaaran hiihdot keskittyivät alkujaan nykyisen opiston alueelle, maantien varressa tien toisella puolella oli ampumahiihdon alue. Ampuma-alue muutettiin jalkapallokentäksi, jolle tehtiin tekonurmi 2010. Jalkapallokentän vieressä on hiihtomaa ja frisbeegolfrata. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Leena Jääskeläinen (toim.), OH 1927 maailman paras. Rovaniemi 2007. |
| Ounasvaaran reitit, kuntopolut, ladut, suunnistusverkostot |
| Historia |
| 1928 ensimmäinen hiihtoretki järjestettiin.
1930 kuntohiihto saa alkunsa, ensimmäiset kansanhiihtoladut avattiin Pöyliön myllylle. Reittejä valmistui: Pallarin lenkki 1932-40, Kurkelan lenkki 1938-43, Isorakan lenkki 1946 alkaen jne. 1938 Suomen Latu perustettiin suuren yleisön hiihtämistä edistämään. Ounasvaarasta laadittiin suunnistuskarttoja 1970-luvulla, 1980 Jukolan viesti järjestettiin Ounasvaaralla. |
| Kuvaus |
| Ounasvaara on virkistysaluetta, retkeily- ja ulkoilumetsää, jossa on paljon rakennettua reitistöä, pohjattuja polkuja ja taukopaikkoja. Ounasvaaran ulkoilureitit ovat pääosin rinteen suuntaisia. Reitistöjä on noin 50 kilometriä. Suunnistusverkosto ja –kartat on laadittu koko alueelta, alueella on kiintorastiverkosto.
Isorakka-Sierijärven valaistu kuntopolku / latu on valmistunut 1960, Ounasvaara - Ounasrinteen valaistu kuntopolku / latu puolestaan 1971. Keskimäärin lokakuun viimeisellä viikolla avataan ensilumenlatu Ounasvaaran hiihtostadionin ja Lapin Urheiluopiston väliselle hiihtoladulle. |
| Rommelin kenttä |
| Historia |
| Saksalaisjoukot taistelivat jatkosodan 1941 puhjettua suomalaisten rinnalla. Saksalaiset rakensivat esikuntansa Rovaniemelle ja asuivat Rovaniemen kauppalan alueella mm. Ounasvaaran rinteen alaosissa. Sinne he rakensivat myös urheilukentän, ns. Rommelin kentän. 1920-luvun puolivälissä rakennettu kauppalan urheilukenttä, nykyinen Rovaniemen keskuskenttä ns. Poronsarviasemakaavan ""silmässä"", oli varattu saksalaisten autohuoltokeskuksen käyttöön.
Suomalais-saksalaisia jalkapallo-otteluita pelattiin jo kesällä 1941, Rovaniemellä pidetyt jalkapallo-ottelut järjestettiin Rommelin kentällä. |
| Kuvaus |
| Rommelin pallokenttä on Ounasvaaran koulujen lähikenttä. Kenttä on saksalaisten joukkojen 1941 alkaneen jatkosodan aikana raivaama ja saanut nimensä saksalaisen Erwin Rommelin, kansallissosialistisen hallinnon sotamarsalkan mukaan. |
| Lähteet |
| Matti Enbuske et al, Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat vuoteen 1990. Jyväskylä 1997.
Marianne Junila, Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941 - 1944. SKS 2000. |
| Toramon ampumarata-alue |
| Historia |
| 1961 ampumahiihto ensimmäisen kerran Ounasvaaran talvikisoissa. Kisat keskittyivät 1965 asti nykyiselle Lapin Urheiluopiston alueelle, maantien varressa opistosta katsottuna tien toisella puolella oli ampuma-alue vuoteen 2010 asti (jolloin se muutettiin jalkapallokentäksi).
1976 valmistuneen Lapin Urheiluopiston kellarissa oli koko päärakennuksen laajuinen ampumahalli. 1978 ampumahallin sisustustyöt tehtiin. 2005-2006 päärakennuksen alakerran ampumatiloihin tehtiin koulutus- ja sisäliikuntatiloja, ja sisäammunta siirtyi Rovaniemen kaupungin järjestämiin luolatiloihin. 1981 Toramolle valmistui ampumahiihtostadion. |
| Kuvaus |
| Toramon ampumarata on Ounasvaaran etelärinteellä. Stadionilla on jousiammuntarata sekä kuusi ampumaurheilurataa, joilla ammutaan pienoiskivääri-, pistooli-, hirvi- ja
luodikkoammuntoja sekä järjestetään ampumakilpailuja ja ampumahiihtokilpailuja. Pistooliradat ovat 25 metriä, hirvirata 75 metriä, luodikkorata 150 metriä, pienoiskivääri- ja ampumahiihtoradat 50 metriä. Aidatun ampumarata-alueen päärakennus on yksikerroksinen, punatiilinen, entinen sotilaskotirakennus. Ounasvaaran ladut ja ulkoilureitit yltävät Toramon ampumastadionille asti. |