| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Urheiluopisto Kisakeskus, Raasepori |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen urheiluopisto sijaitsee Pohjan kunnassa, Kuovilan kylässä. Opisto on etäällä taajamista, luonnonmaisemassa Kullaanjärven ja Leppälammen välisellä kannaksella. Opistoalueen maasto on vaihtelevaa ja järvenrannassa on korkea kallio.
Kisakeskuksen vaaleatiilinen päärakennus, jossa on korkeampi peltinen urheiluhalli, sijaitsee jalkapallokentän laidalla. Päärakennuksen taakse jäävän kallion päällä on majoitusrakennuksia. Kallion taakse laskeutuu rinne, jossa sijaitsee vanha päärakennus sekä majoitusrakennukset Ylätalo ja Alatalo. Niiden vieressä on alakenttä, jonka takana on korkea rantakallio ja sen viereen jäävässä poukamassa rantasauna. Kallion päällä on nuotiopaikka ja sen toisella reunalla leirikylä. Urheiluopiston päärakennuksessa on palloiluhalli (28x45x10m), joka on jaettavissa kolmeen osaa. Vanhassa päärakennuksessa on liikuntasali (26x45x10m). Lisäksi opistolla on kuntorata (3km), juoksusuora (94m), heittonurkka, kuntosali, kiipeilyseinä, yläköysirata, jousiammuntapaikka ja rentoutustila. Ulkoliikuntatiloja ovat jalkapallokenttä (120x70m), ruohokenttä, tenniskentät (2kpl), koripallokentät (2kpl), frisbeegolf-rata (18 väylää), hiekkakenttä, uimala ja hyppytorni, beachvolley-kenttä, luontopolku, maastojousiammuntarata ja harjoitusgolfrata. Lisäksi opistolla on soutuveneitä ja kanootteja. |
| Historia |
| ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE
Työväen urheiluliiton (TUL) omistama Pajulahden urheiluopisto säätiöitiin 1952. Sen myötä Pajulahti irtautui TUL:n vaikutuspiiristä, eikä liitolla ollut enää paikkaa, jossa kouluttaa ohjaajia, valmentajia ja seuratoimitsijoita. Valtioneuvosto myönsi TUL:lle vuosina 1954- 55 yhteensä 54 miljoonaa markkaa Helsinkiin suunnitellun urheilu- ja toimitalon rakentamiseen. TUL kuitenkin luopui urheilutalon rakentamisesta ja ryhtyi ajamaan kurssikeskushanketta. Sopiva tontti keskukselle löytyi läntiseltä Uudeltamaalta, Pohjan Kunnan Kuovilan kylästä. Kullaanjärven rannalla sijainneelle tontille arkkitehti Osmo Sipari suunnitteli 52 metriä pitkän päärakennuksen, rantasaunan ja kaksi asuinrakennusta. Kisakeskuksen peruskivi muurattiin 19.12.1957. Päärakennuksen tuli voimistelusali, voimailusali, keittiö, ruokasali, luentosali ja lämpökeskus. Päärakennuksen viereen valmistuivat asuinrakennukset henkilökunnalle ja yhteensä 44 kurssilaiselle yhteisine seurustelu- ja saniteettitiloineen. Asuinrakennukset nimettiin Ylätaloksi ja Alataloksi. Kisakeskuksen toiminta käynnistyi jo rakennusvaiheessa kesällä 1958. MYÖHEMMÄT RAKENNUSVAIHEET Kisakeskusen tontilla sijainnut vanha asuinrakennus ns. punainen talo kunnostettiin yhteismajoitustiloiksi 1959. Punaisen talon pihapiiristä siirrettiin järven rantaan vanha savusauna, joka kuitenkin paloi pian. Osmo Sipari suunnitteli palaneen saunan tilalle uuden savusaunan. Kisakeskuksen urheilukenttä rakennettiin 1960. Vuonna 1961 valmistui Osmo Siparin suunnittelema henkilökunnan talo, eli ns. musta talo. Rakennukseen tuli johtajan ja emännän asunnot sekä viisi pientä asuntoa lähinnä keittiöhenkilökuntaa varten. Lisäksi rakennuksessa oli urheiluvälinevarasto, kaksi autotallia ja korjaamo. Pururata Kisakeskukseen raivattiin ja rakennettiin talkootyönä 1962. Vuonna 1964 kunnostettiin punainen talo varsinaisiksi majoitustiloiksi ja sen viereinen riihi varastotilaksi. Vuonna 1965 laadittiin uuden urheiluopistolain vaatima Kisakeskuksen rakentamisen kymmenvuotissuunnitelma. Tärkeimpiä rakennuskohteita olivat henkilökunnan asuntojen ja kurssilaisten majoitustilojen lisääminen sekä suuremman luentosalin rakentaminen. Samana vuonna kohennettiin huomattavasti Kisakeskuksen leiriolosuhteita: rakennettiin uusi kylmätila, saunarakennus liitettiin keskuslämmitysverkkoon ja saunarakennukseen asennettiin oma vedenottokeskus, josta saatiin käyttövettä sekä saunaan että opiston suihkuihin. Uusi kalliokaivo porattiin juomavesitilanteen parantamiseksi sekä laajennettiin ruokalakatosta, jotta suurtenkin leirien osanottajat mahtuivat kunnolla syömään. Lisäksi alkoi viisivuotinen talkootyönä totetutettu leirimökkien rakennusprojekti. Kouluhallituksen rakennusavustuksen turvin valmistui Kisakeskukseen 1968 henkilökunnan asuntola, jossa oli kaksi perheasuntoa. Vuonna 1969 rakennettiin opistolle voimistelukatos, jonka yhteydessä oli urheiluvälinevarasto, urheilukenttää palveleva pukeutumistila ja kesäkäyttöön tarkoitettu kanttiini. Syksyllä 1969 valmistui opiston pihavalaistus. Samana vuonna aloitettiin uuden palloilualueen tasoitustyöt. Suunnitteilla oli kaksi tenniskenttää, kaksi koripallokenttää ja lentopallokentät. Lentopallokentät rakennettiin alakentän reunalla, koripallo- ja tenniskenttäalue valmistui urheilukentän laidalle lopulta vasta 1973. Päärakennuksen päätyyn valmistui 53-paikkainen auditorio talkootyönä 1970. Seuraavana vuonna toteutui ruokalakatoksen peruskorjaus. Toimintakertomuksessa todettiin 1971, että tähdätään urheiluhallin ja uuden päärakennuksen rakentamiseen. Pahimpaan tilapulaan valmistui päärakennuksen laajennus, jolla saatiin lisätilaa keittiöön, ruokalaan ja toimistoon. Vuonna 1972 valmistui seitsemän hengen ulkokäymälä TUL:n Suur-Helsingin piirin talkootyönä. Vuonna 1973 valmistui palloilukenttien lisäksi uusi vesilaitos, jonka myötä puhdasta vettä alkoi tulla Kullaanjärven toiselta puolelta 1700 metriä pitkää muoviputkea pitkin. Uusi 128-paikkainen ruokala rakennettiin 1975 TUL:n Suur-Helsingin piirin talkootyönä. Valmistui johtajan asunto ja laajentuneelle henkilökunnalle Enso Gutzeitin elementtiosista rivitalo, jossa oli kahdeksan yksiötä. Lisäksi punainen ja mustan talo peruskorjattiin ja musta talo muutettiin oppilasasuntolaksi. Henkilökuntaa varten valmistui kaksi kaksiota 1977. Alatalon ja Ylätalon muutos- ja perusparannustyöt sekä ryhmätilojen rakentaminen valmistuivat 1978. Punaisen talon aitta kunnostettiin samana vuonna kesäasuttavaksi. Vuonna 1979 alkoi urheiluhallin suunnittelu. Kullaan yksityistien perusparannus valmistui 1981. Se mahdollisti laajamittaisen rakennushankkeen Kisakeskukseen. Huhtikuussa 1982 käynistyivät viimein Arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitteleman uuden päärakennuksen rakennustyöt. Päärakennus valmistui 1983. Vuonna 1985 saaneerattiin vanha päärakennus ja korjattiin rantasauna talkootyönä. Samana vuonna valmistuivat uudet leirimökit, jolloin majoituskapasiteetti nousi 120:een. |
| Lähteet |
| www. kisakeskuks.fi; Liikuntamahdollisuudet. 21.11.2011.
Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011. Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Tallennetut kohteet |
| Kisakeskuksen alakenttä |
| Historia |
| Kisakeskuksen alakenttä on opiston vanhin kenttä. Se valmistui 1950-luvun lopussa opiston rakennustöiden jälkeen. 1960 kentän laitaan, Alatalon ja Ylätalon edustalle valmistuivat lentopallo- ja koripallokenttä, jotka poistettiin 1970-luvulla, kun palloilualue valmistui urheilukentän laitaan. Nykyään kenttä on kokonaan nurmipintainen. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen alakenttä sijaitsee Kullaanjärven tuntumassa. Kenttä rajautuu järven puolelta rantarinteeseen. Opiston puolella sen laidalla sijaitsevat vanhat päärakennukset, Alatalo ja Ylätalo. Kenttä on nurmipintainen. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen Alatalo ja Ylätalo |
| Historia |
| Vuonna 1957-1958 rakennettiin arkkitehti Osmo Siparin suunnitelmien mukaan Kisakeskuksen ensimmäiset rakennukset. Päärakennukseen viereen, urheilukentän laidalle valmistui kaksi majoitusrakennusta, jotka nimettiin valmistuttuaan Ylätaloksi ja Alataloksi. Niihin tuli majoitustilat yhteensä 44 kurssilaiselle sekä yhteiset seurustelu- ja saniteettitilat. Alatalon alakerrassa oli asuintiloja henkilökunnalle ja Ylätalo oli varattu kurssilaisten majoitustiloille. Vuonna 1978 toteutettiin Ala- ja Ylätalon muutos- ja perusparannustyöt sekä rakennettiin Ylätalon alakertaan laajennusosa, johon valmistui ryhmätyötiloja. Todennäköisesti tässä yhteydessä muuttui myös rakennusten ulkonäkö laajennuksen lisäksi, kun avoimet päätyparvekkeiden kaiteet muutettiin umpinaisiksi. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen varhaisimman rakennusvaiheen majoitustilat Alatalo ja Ylätalo sijaitsevat alakentän laidalla, vanhan päärakennuksen vieressä. Ylätalo sijoittuu korkeammalle kalliorinteen päälle. Majoitusrakennukset ovat suorakaiteen muotoisia ja niissä on viistosti päätyä kohti kohoavat katot. Päädyissä on kentän puolella leveät ikkunat, jotka alunperin avautuivat maisemaan avonaisen parvekekaiteen takaa. Kaiteet ovat myöhemmässä vaiheessa muutettu umpinaisiksi. Rakennukset ovat viereisen vanhan päärakennuksen tapaan väritykseltään vaaleita, mustiksi maalatuin puuosin. Ylätalon alakertaa on laajennettu 1970-luvulla. Alunperin puoliavoin, pilareiden varassa kohoava alakerta muuttui umpinaiseksi, kun laajennusosa valmistui pilareiden väliseen tilaan. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen golfkenttä |
| Historia |
| Kisakeskuksen golfin lähipeliharjoitusalue on rakenettu opistolle menevän tien varteen 2000-luvulla. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011 |
| Kisakeskuksen hiekkakenttä |
| Historia |
| Kisakeskuksen hiekkakentällä oli aiemmin kaukalo, mutta se on talviolosuhteiden epätasaisuuden vuoksi poistettu kokonaan käytöstä. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen hiekkakenttä sijaitsee päärakennuksen lähettyvillä, opistoalueen sisääntulotien vieressä. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011 |
| Kisakeskuksen jalkapallokenttä |
| Historia |
| Kisakeskuksen urheilukenttä valmistui syksyllä 1960, mutta sen vihkiäiskisat pidettiin sääolosuhteiden takia vasta kesäkuussa 1961. Kiertävän nelirataisen juoksuradan pituus oli 350 metriä. Etusuoralla oli kuusi rataa. Kentän suunnittelleen diplomi-insinööri Esko Paalanen idea oli keskikentän päällystäminen kalkkikivikaivosten kivimurskasekoitteella. Urheilukenttä muutettiin täysimittaiseksi jalkapallokentäksi 1990-luvulla. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen jalkapallokenttä sijaitsee päärakennuksen laidalla. Sen päädyssä on 1970-luvulla rakennettu palloilualue ja vanha voimistelukatos. Täysimittainen jalkapallokenttä on nurmipäällysteinen. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen kuntopolku |
| Historia |
| Kisakeskuksen kuntopolku on raivattu ja rakennettu talkootyönä alun perin pururadaksi 1962. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen valaistu kuntopolku on 3 kilometriä pitkä. Kuntopolulle tehdään talvisin hiihtolatu. |
| Lähteet |
| www. kisakeskus.fi; Liikuntamahdollisuudet. 21.11.2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen leirikylä |
| Historia |
| Kisakeskuksen leirikylän hirsimökit valmistuivat 1985. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen leirikylän punaiseksi ja oranssiksi maalatut hirsirakenteiset leririmökit sijaitsevat korkean rantarinteen päällä. Mökeiltä viettää jyrkkä kallio rantaan. Pienehköt mökit on rakennettu pilareiden varaan. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen majoitusrakennukset |
| Historia |
| 1961 valmistui Osmo Siparin suunnittelema henkilökunnan talo, ns. Musta talo. Rakennuksessa oli johtajan sekä emännän asunnot ja viisi pientä asuntoa lähinnä keittiöhenkilökuntaa varten. Lisäksi rakennuksessa oli urheiluvälinevarasto, kaksi autotallia ja korjaamo.
1968 valmistui Kouluhallituksen rakennusavustuksen turvin henkilökunnan asuntola, jossa oli kaksi perheasuntoa. 1975 valmistui johtajan asunto (Rexilä) ja laajentuneelle henkilökunnalle Enso-Gutzeitin elementtiosista rivitalo, jossa oli kahdeksan yksiötä. Lisäksi aloitettiin mustan talon peruskorjaus ja muutokset oppilasasuntolaksi. 1977 valmistui henkilökuntaa varten kaksi 55 m2 kaksiota. 1990-luvulla asunnot muutettiin majoituskäyttöön henkilökunnan muutettua pois alueelta. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksessa on useita majoitusrakennuksia, jotka ovat alun perin olleet kaikki henkilökunnan asuntoja. Rakennukset sijoittuvat vanhan ja uuden päärakennuksen väliselle mäelle. Vanhin rakennuksista on Osmo Siparin suunnittelema ns. musta talo aivan uuden päärakennuksen takana. Rakennukset ovat pääosin vaaleita tiilirakennuksia, joissa on lisäksi tummanruskeaa laudoitusta. Mustan talon lisäksi majoitusrakennuksia on entinen johtajan asunto Rexilä, kaksi paritaloa sekä yksi rivitalo. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen palloilualue |
| Historia |
| Kisakeskuksen aidattu palloiluilualue valmistui 1973 silloisen urheilukentän, nykyisen jalkapallokentän päätyyn. Alue päällystettiin Grasstex-kumiasfaltilla ja maalattiin Colorcoat-maalilla. Alueeseen kuuluu kaksi tennis-kenttää, kaksi koripallokenttää. |
| Kuvaus |
| Lähes alkuperäisasussaan säilynyt Kisakeskuksen palloilualue sijaitsee jalkapallokentän päässä. Palloilualueella on lentopallokenttä, koripallokenttä ja kaksi tenniskenttää. Palloilualuetta ympäröi metalliaita, ja sen vieressä on vanha puurakenteinen voimistelukatos, joka toimii nykyään kenttien huoltovälineiden varastona. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen Punainen talo |
| Historia |
| Punainen talo on Kisakeskuksen vanhin rakennus, joka sijaitsi alueella jo ennen opiston rakentumista. Kisakeskuksen alkuvaiheessa Punaisessa talossa asui urheiluopiston henkilökuntaa. Vuonna 1959 talo kunnostettiin yhteismajoitustiloiksi. Samana vuonna siirrettiin punaisen talon savusauna Kisakeskuksen rantaan, mutta se paloi lähes heti ja korvattiin myöhemmin arkkitehti Osmo Siparin suunnittelemalla savusaunalla. Punaisen talon pihapiiristä löytyy myös varastona toimiva vanha riihi. Varsinaisiksi majoitustiloiksi punainen talo kunnostettiin 1964. Vuonna 1975 punainen talo peruskorjattiin ja 1978 punaisen talon aitta kunnostettiin kesäasuttavaksi. |
| Kuvaus |
| Punaiseksi taloksi nimetty kaksikerroksinen, puurakenteinen, punaiseksi maalattu rakennus toimii majoitusrakennuksena. |
| Lähteet |
| Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen rantasauna |
| Historia |
| Kisakeskuksen rantasauna valmistui osana opiston ensimmäistä rakennusvaihetta 1957. Sauna on osa arkkitehti Osmo Siparin opiston kokonaissuunnitelmaa, johon saunan lisäksi kuuluivat vanha päärakennus sekä majoitustilat Alatalo ja Ylätalo. Saunaa on korjattu ja laajennettu 1984. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen rantasauna sijaitsee korkean rantakallion viereisessä poukamassa. Puurakenteinen, tummanruskeaksi maalattu sauna on yksikerroksinen. Pilareiden varassa maasta kohoavaa rakennusta kiertää avoterassi. Saunalta johtavat rappuset rannnassa olevalle uimalan laiturille. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen savusauna |
| Historia |
| Vuonna 1959 siirrettiin ns. punaiselta talolta savusauna Kisakeskuksen rantaan. Sauna kuitenkin paloi pian, ja tilalle rakennettiin arkkitehti Osmo Siparin piirustusten mukainen hirsisauna, joka on edelleen käytössä. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen savusauna sijaitsee hieman erillään muusta opiston rakennuskannasta Kullaanjärven rannalla. Kelohirsinen sauna on pienehkö, ja siinä on rannan suuntainen terassi. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen uimala |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen uimala sijaitsee Kullaanjärven rannassa, Kisakeskuksen rantasaunan luona. Uimalan laiturialue kiertää neliömuotoisena ranta-aluetta, ja sen ulkoreunalla on hyppytorni. |
| Kisakeskuksen urheiluopiston päärakennus |
| Historia |
| Arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnittelema Kisakeskuksen uusi päärakennus rakennettiin 1982-83, ja sen myötä opiston tilojen koko kolminkertaistui. 600 m2:n rakennus oli mahdollista jakaa kolmeen osaan, mikä mahdollisti useamman ryhmän harjoittelun samanaikaisesti. Palloiluhallin viereen rakennettiin 94 metrin mittainen, 6 metriä leveä monitoimisuora, jonka päässä oli hyppypaikat pituussuuntaisia hyppyjä sekä seiväshyppyjä varten. Suoran päässä sijaitsi nurkkaus heittolajien talviharjoittelua varten. Alakertaan rakennettiin lisäksi kuntosali, testaus- ja laboratoriotilat sekä peseytymis- ja pukeutumistilat, joiden yhteydessä oli kaksi saunaa ja pieni kuntoutusallas. Hallin toiseen kerrokseen valmistui 120 hengen luentosali, ryhmätyötilat, kirjasto, kahvio, toimistotilat sekä majoitustilat noin 50 hengelle. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen urheiluopiston päärakennus on betonielementtirunkoinen tiili- ja peltirakennus. Rakennuksen julkisivu jakautuu kahteen osaan. Urheiluhalliosa on korkeampi. Puna-keltainen peltihalli ja rakennuksen muut osat sijoittuvat vaaleaan kaksikerroksiseen tiilisiipeen, jonka julkisivussa on näkyvillä betonielementtirunko. Ikkunapuitteet on maalattu ruskeaksi, lisäksi pääsisäänkäynnin kohdalla on ruskeaksi maalattu tasakattoinen katos. Rakennuksen tilavuus on 600 m2, eli se on huomattavasti kookkaampi kuin opiston muut rakennukset. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen vanha päärakennus |
| Historia |
| Työväen urheiluliiton kurssikeskukseksi alun perin rakennetun Kisakeskuksen vanha päärakennus valmistui 1958 osana arkkitehti Osmo Siparin laajempaa opistokokonaisuutta, johon kuuluivat myös majoitusrakennukset Alatalo ja Ylätalo sekä rantasauna.
Vuonna 1971 päärakennukseen tehtiin laajennus. TUL-lehti kirjoitti rakennuskohteesta helmikuussa 1958: ”Päärakennuksen kohdalla päästään harjaan tulevan viikon aikana. Työtä on hidastanut voimistelusalin erikoiskaarilaitteiden valmistuminen, jotka maassamme ovat laadultaan ensimmäiset. Turun laivateollisuus Oy on ne valmistanut käyttämättä niihin ainuttakaan naulaa. Liimaus säleistä on kaarien eittämätön erikoisuus. Ne ovat n. 7,5 metriä korkeita ja painavat kappaleelta 1800 kg ja tulevat antamaan kauniine pintoineen voimistelusalille varmasti sen valmistuttua erikoislaatuisen kuvan. On aivan varma, etteivät sisäpalloilijat tule valittamaan salin mataluutta, sillä ilmavuuden takaa 7,5 metrin korkeus.” |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen vanha päärakennus sijaitsee alakentän laidalla, julkisivu rannansuuntaiseti samassa linjassa viereisten Alatalon ja Ylätalon kanssa. Tummanruskeaksi maalattu, alunperin 52-metrinen rakennus on kokenut useita muutoksia, joiden myötä sen pituus on kasvanut entisestään. Näkyvimmät muutokset on sen molempiin päihin tehdyt laajennukset, joiden myötä rakennuksen alkuperäiset mittasuhteet sekä ikkuna- ja ovijaukkojen rytmitys ovat muuttuneet. Kentän puoleisen pääsisäänkäynnin katosta on todennäköisesti suurennettu ja urheiluhallin ikkunat on osittain rakennettu umpeen. Alunperin rakennuksen toisella puolella ollut koko rakennuksen mittainen katoskäytävä on hävinnyt myöhempien keittiö- ja toimistotilojen laajennuksien myötä. Nykyisessä asussaan keittiön ja toimistojen puoleisen sisäänkäynnin kohdalla ei ole enää katosta. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |
| Kisakeskuksen vanha voimistelukatos |
| Historia |
| Kisakeskuksen vanha voimistelukatos pukuhuone- ja kanttiiinisiipineen valmistui 1969. Katos on myöhemmin muutettu ulkokenttien huoltovälineiden varastoksi. |
| Kuvaus |
| Kisakeskuksen vanha kanttiinisiipinen voimistelukatos sijaitsee päärakennuksen läheisyydessä, jalkapallokentän ja palloilualueen vieressä. Keltaiseksi maalatussa, puurakenteisessa katoksessa on matalampi kanttiini- ja pukuhuonesiipi, joka on säilynyt miltei alkuperäisessä asussaan. Korkeampi katossiipi on muutettu umpinaisemmaksi palvelemaan nykyisiä varastointitarpeita. |
| Lähteet |
| Rehtori Mirja Papusen haastattelu 11/2011.
Westergård, Jali; Liikuntaa ja luonnonrauhaa, Urheiluopisto Kisakeskus 1958-2008. TUL:n Kisakeskussäätiö 2008. |