| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Samppalinnan puiston liikuntaympäristöt, Turku |
|
|
| Kuvaus |
| Samppalinnan puiston liikuntaympäristöt sijoittuvat Samppalinnan vuorelle, Aurajoen kupeeseen, Turun urheilupuiston viereen.
Vehreässä puistossa on kävelyreittien lisäksi hiekkapintainen pallokenttä Samppalinnan vuoren laella sekä maauimala Aurajoen puoleisessa rinteessä. Puistossa kasvaa viime vuosisadan alussa istutettuja jalavia, lehmuksia ja sembramäntyjä. Samppalinnan puiston kasvivalikoima on laaja käsittäen yli 60 eri puuvartista kasvilajia. Puistoon on muutama vuosi sitten istutettu pyökkiryhmä. |
| Historia |
| Kunnallisneuvos P.C. Rettig rakennutti 1860-luvulla paviljongin Samppalinnanvuoren rinteelle, Turun silloisen pääsataman edustalle. Paviljongin puistoympäristön suunnitteli 1865 ruotsalainen maisema-arkkitehti Knut Forsberg. Rettig luovutti paviljongin sen valmistuttua kaupungin hallintaan.
1880-luvun lopulla Turun kaupungin Istutustoimikunta antoi puiston pohjoisrinteen suunnittelun Ruotsista Suomeen muuttaneelle A.F. Rydbergille, joka laati suunnitelman 1890. Puiston rinteeseen istutettiin lehmuksia, vaahteroita ja havupuita sekä rakennettiin koristelampi nykyisen maauimalan kohdalle. Rydbergin suunnitelmaa ei kokonaisuudessaan toteutettu heti, mutta asiaan palattiin jo vuonna 1898. Tuolloin kaupunginvaltuutettu von Heideken ehdotti kaupunginvaltuuston kokouksessa pitkää heinää kasvavan Samppalinnan ylätasangon rakentamista puistoksi. Von Heideken sai tukea vastavalitulta kaupunginpuutarhuri M. Hammarbergiltä, jonka toimesta Samppalinnan ylätasanko rakennettiin puistoksi 1900-luvun alussa. Samppalinnaa ei rakennettu perinteiseksi maisemapuistoksi ja promeneeraus-paikaksi, vaan sinne rakennettiin ajan uusien arvojen mukaisesti peli- ja leikkikenttä. Tuolloin puistot nähtiin kaupungin keuhkoina, terveyttä ylläpitävinä keitaina, joissa tuli olla mahdollisuus aktiivisen, terveyttä ylläpitävän toiminnan harjoittamiseen. Nykymuotonsa puisto sai 1950-luvulla. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema maauimala valmistui puistoon 1953. |
| Lähteet |
| Juha Leino, Samppalinnanvuori (Samppalinnanpuisto), 2008. www.turku.fi. |
| Tallennetut kohteet |
| Samppalinnan maauimala |
| Historia |
| Samppalinnan maauimala valmistui 1953 arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. |
| Kuvaus |
| Samppalinnan maauimala sijaitsee Samppalinnanvuoren Aurajoen puolella olevassa jyrkässä rinteessä. Runsaan kasvillisuuden peittämän Samppalinnanpuiston siimeksessä olevan maauimalan on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman ja se on valmistunut 1953. Maauimala on säilynyt lähes alkuperäisasussaan.
Uimala on rapattu valkoiseksi. Ikkunapuitteet ovat siniharmaita ja ovet puuta. Uimalassa on iso allas, joka on 50 metriä pitkä. Sen päässä on hyppytorni. Lisäksi uimalassa on 20-80 cm syvä lastenallas. Uimalan pääsisäänkäynti on uimalan allastason kellarissa, josta noustaan portaita pitkin ylös uima-altaalle. Uimalan aluetta kiertää suojaverkkoaita. |
| Lähteet |
| www.turku.fi; Samppalinnan uimalan varustus. Julkaistu 25.8.2008. |
| Samppalinnan pallokenttä |
| Kuvaus |
| Samppalinnan pallokenttä sijaitsee Samppalinnanvuoren laella, maauimalan takana. Hiekkakenttää käyttävät pääasiassa ympäristön koulut. Kentällä pelataan jalka- ja pesäpalloa sekä puiston käytävillä juostaan koulujen liikuntatunneilla maastojuoksukilpailuja. |
| Lähteet |
| Juha Leino, Samppalinnanvuori (Samppalinnanpuisto), 2008. www.turku.fi. |