| HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012 |
| Kaisaniemen puiston liikuntaympäristöt, Helsinki |
|
|
|
|
| Kuvaus |
| Kaisaniemen puisto on Helsingin ensimmäinen julkinen kaupunkipuisto pääkaupungiksi tulon jälkeen. Edbomin puutarha on merkitty 1812 J.A. Ehrenströmin jälleenrakennusasemakaavaan. Puiston varhaisin rakentamisvaihe perustuu arkkitehti C.L. Engelin 1827 suunnitelmiin
Puistoa on uudistettu usein ja sinne on sijoitettu varhain erilaisia liikunnallisia toimintoja. Puistoa halkovan tien rinnalla on ollut urheilukenttä jo 1880-luvulla. Kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin ja asemakaava-arkkitehti Bertel Jungin sekä kaupunginarkkitehti Birger Brunilan suunnitelmien mukaan vanha maisemapuisto käytäväverkostoineen on uusittu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Birger Brunilan ajatus on ollut vaihtaa koristeelliset vesiaiheet tennis- ja pelikentiksi. Ennen ensimmäisen virallisen urheilukentän valmistumista Eläintarhaan on Kaisaniemen puisto kantanut arvonimeä ”Suomen urheiluelämän keskus”. Lajikirjo on ollut laaja: soutu, keilailu, yleisurheilu, kilpapyöräily, voimistelu, jalkapallo, pesäpallo, paini. Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat olleet suuria yleisötapahtumia, usein myös kansainvälisiä kisoja. Paineja on järjestetty 1950-luvun lopulta tiettävästi 1980-luvulle asti. Puiston nykykenttiä ovat leikki-, pesä-, jalkapallo-, kori- ja tenniskentät, joita myös lähikoulut käyttävät liikunta-alueinaan. |
| Historia |
| Kaisaniemen puistoa edeltäneen puutarhan perusti maaherra Hans Henrik Böje silloisen Hämeen maantien varresta vuokratulle tontille 1763. Helsingistä tuli suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 1812, jolloin puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Puistoa kehitettiin 1820-luvulla yleiseksi kävelypaikaksi, Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan puisto jakautui symmetriseen ja epäsäännöllisempään maisemapuutarhaan. Puistoa on supistettu muutamaan otteeseen, ensimmäisen kerran 1829 kun sinne muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Puistossa toimin aluksi kioski, varsinainen ravintola valmistui 1839. Puisto sai nimensä ravintolan perustajan mamselli Catharina (Kajsa) Wahllundin mukaan.
Aikanaan koko Suomen urheiluelämän keskukseksi nimitetyssä Kaisaniemen puistossa harrastettiin 1800-luvulla muun muassa soutua, keilailua, yleisurheilua ja kilpapyöräilyä. Puistosta puretuista liikuntarakennuksista mainittakoon yksi varhaisimmista keilaradoista. Helsingissä urheilu oli 1800-luvun lopulla erityisesti yläluokan miesten harrastus, keilailu, pyöräily ja voimistelunäytökset olivat suosittuja, 1886 järjestettiin ensimmäiset voimistelunäytökset. Urheilukilpailuista Suomen ensimmäisinä virallisina pyöräilykilpailuina on mainittu puistossa 1884 järjestetyt kisat. Helsingin kaupungin liikuntaviraston sivuilla on historiaa kirjattu näin: Monena vuonna kentällä käytiin Urheilukuninkuuskilpailut, jota pidetään Kalevan Kisojen edeltäjätapahtumana. Kaisaniemen juoksulla on pitkät perinteet, niitä on järjestetty noin kahdeksankymmentä kertaa. Maan ensimmäinen virallinen jalkapallo-ottelu Unitasin ja Pietarin Amateur Sportvereinin välillä pelattiin Kaisaniemessä 1906. Kentällä harrastettiin myös pitkäpalloa, joka muotoutui 1920-luvun alussa pesäpalloksi. Talvisaikaan kentällä luisteltiin ja pelattiin jääpalloa. |
| Lähteet |
| Peter Clark et al., Sport, Recreation and Green Space in the European City. Studia Fennica Historica. Finnish Literature Society, Helsinki 2009.
Helsingin kortteleiden historiaa: http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/51_2.html. 18.11.2013. |