HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
07 Jääliikuntaympäristöt (jääkiekko, jääpallo, taito- ja pikaluistelu)

Lajikehitys
JÄÄKIEKKO

1920-30-LUVUT:
1920 jääkiekosta tulee olympialaji, 1927 Suomessa Luistinliitto otti lajin ohjelmaansa.
Suomessa taustalla jääpallon ja luistelijoiden kiista jään käytöstä, pienemmän tilan vaativa jääkiekko jättäisi tilaa myös luistelijoille.
1928 ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu, Tampereen Pyrintö - Tampereen palloilijat.
1929 Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin, tieto perustamisesta toi kilpailukutsuja Euroopasta. Taloudellisista syistä kutsuista oli pääsääntöisesti kieltäydyttävä, arvokisoihin lähetettiin tarkkailijoita.
1931 kotimaiset jääkiekkokurssit aloitettiin.

1940-50-LUVUT:
II MS katkaisi toiminnan. Sotien jälkeen jääkiekon leviäminen uusille paikkakunnille jatkui ja seura- ja harrastajamäärät kasvoivat.
1950-luvulla lajia tehtiin tunnetuksi, laji-innostusta kasvattivat aktiivipelaajien isännöimät paikalliset kurssit, maajoukkueen harjoitusleirit ja kilpailumatkat maakunnissa sekä Suomen Urheiluopiston kurssitoiminta.

Suomalainen jääkiekko kansainvälistyi Ruotsin tuella. Yhteistyö näkyi kansainvälisen otteluohjelman suunnittelussa. Ruotsi ohjasi maajoukkueita Suomeen 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Uusia yhteyksiä luotiin erityisesti 1930–1950-luvuilla.

1960-LUVULTA ETEENPÄIN:
Kansainvälinen ottelukokemus lisääntyi 1960-luvulla. 1965 järjestetyt MM-kotikisat Tampereella toivat jääkiekon kansalaisten tietoisuuteen. Jääkiekko nousi suurimmaksi joukkueurheilulajiksi 1960-luvun lopulla osana kaupungistumista. Kehitystä tuki jäähallien rakentaminen ja lajin ammattimaistuminen.
1975 pääseurat perustavat SM-liigan.

Suosio nousi 1990-luvulla arvokisamenestysten myötä. A-maajoukkueen vetovoima toi yleisön, harrastajat, yhteistyökumppanit ja tiedotusvälineet lajin pariin. Suomen Jääkiekkoliiton juhlavuoden 2009 alussa lisenssipelaajien määrä oli yli 63 000 ja aktiiviharrastajien 200 000. Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria.

JÄÄPALLO

Englannissa jo satoja vuosia tunnettu hockey -niminen peli sai maassa 1800-luvun alussa rinnalleen talviversion. Pohjoismaihin laji levisi 1900-luvun alkupuolella, Venäjällä Pietariin 1898. Laji väistyi Euroopasta 1900-luvun alkupuolella jääkiekon tieltä, säilyen kuitenkin vahvana lajina Venäjällä ja pohjoismaissa.

1900-luvun alussa Keski-Euroopasta ”bandy”.
1907 Suomen palloliitto, lajeina bandy ja jalkapallo.
1908 ensimmäiset SM-kisat
1920-luvulla kamppailtiin jääpallon SM-voitoista, lähinnä Etelä-Suomessa.
1972 Jääpalloliitto
1977 ensimmäinen tekojäärata Helsingin Oulunkylään.

Jääpallopaikkakuntia ovat Helsinki, Oulu, Porvoo, Lappeenranta, Varkaus, Kemi ja Tornio.

TAITO-JA PIKALUISTELU

Luistelu on urbaani laji, joka oli kaupunkiporvariston suosiossa 1800-luvun loppupuolella. Varhaisimmat lajit olivat kauno- ja pikaluistelu, 1950-luvulta alkaen jäätanssi, myöhemmin muodostelmaluistelu.

1875 ensimmäinen luisteluseura, Helsingfors Skridskoklubb.
1883 ensimmäiset kansainväliset luistelukilpailut Helsingissä taide- ja pikaluistelussa.
1908 Suomen Luistinliitto perustettiin,
1908 alkaen järjestettiin kaunoluistelun SM-kilpailut.
Ympäristöt ja rakennukset
LUONNONJÄÄ

1800-LUKU:
1850-luvun puolivälissä Helsingin Kaisaniemen lahdelle aurattiin rata, samoin Turun tuomiokirkon kohdalle Aurajoen jäälle.
1860-luvulla Vaasassa oli luistinrata.
1870 Helsingin Eteläsatamassa luistinrata, Kuopiossa satamarata. Ratoja tehtiin myös Porvooseen ja Viipuriin, seuraavina vuosikymmeninä luonnonjääradat yleistyivät liki kaikkiin rantakaupunkeihin.
1875 Helsingin Pohjoisrannan laaja luistinrata, joka oli sahattu irralliseksi jäälautaksi ja aidattu. Kentällä kolme osaa: huvittelu-, taide- ja pikaluistelu, joista viimeksi mainittu ulkokehällä. Myöhemmin radalla pelasivat myös jääpalloilijat ja -kiekkoilijat. Radalla oli sähkövalaistus. Luistelu oli tärkeä seurapiiritapahtuma.


JÄÄRATA MAALLA

1900-LUKU:
1900-luvun alussa Turkuun soikea jäärata, 300 metrin pikaluistelurata jäädytettiin puistoon.
1950-luvulla kaunoluisteluinnostus suurta mutta ohjaajia oli niukasti. Ratoja oli joka puolella maata, maalla ja kaupungissa. Tehdaskaupungeissa radat tehtiin usein tehtaan tukemana. Jääkiekkokaukalot yleistyivät nopeasti.


TEKOJÄÄRADAT JA -HALLIT

Euroopassa oli maailmansotien välillä avotekojäitä ja jäähalleja, 1930-luvulla rakennettuja eritoten, yli 80. Varhaisimmat olivat 1800-luvun puolelta. Ruotsiin rakennettiin ensimmäinen 1939. Pohjois-Amerikassa oli 1930-luvulla useita satoja jäähalleja. Suomessa viivyteltiin: ”meillähän on kuukausikaupalla jäätä jo muutenkin”.

1950-LUKU:
1956 Suomen ensimmäinen avotekojäärata valmistui Tampereen Koulukadulle.
1958 seuraava avotekojäärata eli Helsingin Jäästadion valmistui (Ruotsissa oli tuolloin 27 tekojäärataa).
Avotekojääkenttä = ratareunukset, lajeina jääkiekko, kaukalopallo, ringette, taitoluistelu, yleisöluistelu.

1960-LUKU:
1965 Suomen ensimmäinen jäähalli, Tampereen Hakametsä, valmistui.
1966 Suomen toinen jäähalli valmistui Helsinkiin Eläintarhaan.
1967 Vaasan tekojäärata Kuparisaareen.
1960-luvulla Pirkkolassa Helsingissä oli väliaikainen harjoitteluavotekojää.

1970-LUKU:
1970 Suomen kolmas jäähalli valmistui Raumalle, Äijänsuon tekojäärata katettiin.
1970-luvun päättyessä Suomessa oli 21 avotekojäärataa ja 21 jäähallia.
Taitoluistelu ja jääkiekko olivat tärkeimmät lajit.
1974 Kuopion tekojäärata Niiralaan.
1977 Helsingin Oulunkylän tekojäärata vihittiin 27.11.1977. Se oli ensimmäinen jääurheilupuisto, jossa oli mm. täysimittainen jääpallokenttä, 400 m pikaluistelurata ja yleisöluistelukenttä.
1970-luvun ilmiö tekojääratojen kattaminen halleiksi, kuten Raumalla 1970.
Muita kevytrakenteisempia/halvempia halleja (usein tekojääradan kattamisia): Forssa, Pori, Vaasa/Kuparisaari 1971, Lappeenranta 1972, Turku, Lahti 1973, Helsinki/Pirkkola, Tampere/Hakametsä II, Vantaa/Tikkurila 1974, Oulu/Raksila 1975, Espoo/Matinkylä, Hesinki/Myllypuro 1976.
1979 Heinolan tekojäärata oli maan 20:s, halleja oli tuolloin 21. Vuoden 1979 lopulla Helsingissä oli kolme jäähallia eli Helsingin jäähalli, Myllypuro ja Pirkkola.

1980-LUKU:
1980 Kuopion jäähalli valmistui.
1980-luvulla harjoitushallien rakentaminen.
1986 mennessä maahan oli valmistunut kolme suurta avotekojäärataa: 1977 Helsinki/Oulunkylä, 1983 Seinäjoki, 1985 Pori.


1990-LUKU:
1990-luvulla hallien rakentaminen kiihtyi.
1995 Suomen sadas jäähalli valmistui.

2002 loppuun mennessä määrä kaksinkertaistui (noin 200). Perushallirakentamisen ohella suunnitelmissa olivat monitoimihallit ja vanhojen jäähallien saneeraukset. Seisomakatsomoiden osuutta vähennettiin, mikä samalla vähensi hallien yleisökapasiteettia. Syntyi omistussuhteiltaan ja sisällöltään uudenlaisia ja vaihtelevia halleja, kuten Helsingin Hartwall Areena –projekti.
Lähteet
Helge Nygrén, Jääkenttäsäätiö Isbanstiftelsen 1954-1979. Helsinki 1980.

Useita kirjoittajia, Suuri jääkiekkoteos 2, Jyväskylä 1980.

Jäähallit ja tekojääradat, Kirja toimitettu Opetusministeriön ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n yhteisvoimin, 1986.

Ari Mennander, Pasi Mennander, Leijonien tarina. Suomen jääkiekkoliiton historia 1929-2004. Jyväskylä 2003.

Anu Puromies, Tähtiä jäällä. Tarinoita taitoluistelusta. Suomen Taitoluisteluliitto 2008.

Jouko Kokkonen, Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 165. Tampere 2010.

Tampereen jääkiekkomuseo, perusnäyttely 2010.

Juha Kanerva, Vesa Tikander, Urheilulajien synty, Viro 2012.

Ilmiöön liitetyt alueet
Rinkelinmäen jääliikuntakeskus, Hämeenlinna
Lapinaukean pallokentät, Rovaniemi
Hakametsän jäähallit, Tampere

Ilmiöön liitetyt kohteet
Vierumäen urheiluopiston jäähalli, Heinola Vierumäen urheiluopisto eli Suomen Urheiluopisto
Helsingin jäähalli, Helsinki Eläintarhan liikuntapuisto
Hämeensaaren jalkapallokenttä / luistinrata, Hämeenlinna Hämeensaaren liikunta- ja urheilualue
Hippoksen kilpajäähalli, Jyväskylä Jyväskylän yliopiston ja Hippoksen liikuntaympäristöt
Hipposhalli ja Hippoksen harjoitusjäähalli, Jyväskylä Jyväskylän yliopiston ja Hippoksen liikuntaympäristöt
Kouvolan jäähalli, Kouvola Kouvolan keskusurheilupuisto
Lahden urheilukeskuksen jäähalli, Lahti Lahden urheilukeskus (Teivaanmäki, Salpausselkä)
Raahen rantapuiston kaukalo, Raahe Rantakenttä, Raahen rantapuiston liikuntaympäristöt
Raahen rantapuiston kenttä, Raahe Rantakenttä, Raahen rantapuiston liikuntaympäristöt
Ounasvaaran jäähalli, monitoimihalli, Lappi Areena, Rovaniemi Ounasvaaran liikuntaympäristöt (Urheiluopisto erillinen alue)
Tanhuvaaran urheiluopiston jäähalli, Savonlinna Tanhuvaaran urheiluopisto
Koulukadun tekojäärata, Tampere Tampereen Eteläpuiston liikuntaympäristöt