HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
11 Maastoliikuntaympäristöt (suunnistus, kansallispuistot)

Lajikehitys
SUUNNISTUS

Suunnistuksen juuret ovat maantieteellisissä löytöretkissä yhtä hyvin kuin sotaretkissä. Kompassi keksittiin Kiinassa vuonna 235.

Suunnistuksen varhaisvaiheet Suomessa liittyivät sotilaalliseen toimintaan ja koulutukseen. Mm. suojeluskunta järjesti kautta maan 1920-luvulta 1930-luvulle ns. tiedustelujuoksuja tai -hiihtoja. Suojeluskunnissa oli myös lottien suunnistussarjat. Toisen maailmansodan aikana suunnistustaidot tulivat maanpuolustuksen käyttöön. Nestekompassi otettiin käyttöön 1930-luvulla.

RADAT
Varhaisia suunnistusmaastoja Suomessa olivat mm. Vihdin Tervalammi, Espoon Nuuksio, Lahden Hennala, Keravan Toimela ja Hämeenlinnan Aulanko. Olympia 1940 -rata laadittiin Fiskarsiin maanmittaushallituksen laatimalle kartalle. Suunnistuksessa yksilökilpailun rata oli alkuaikoina toistakymmentä kilometriä, viestiradat yli 30 km (1975 yli 70 km, viestissä 16 rastia), pyöräsuunnistuksessa yli 40 km. Rastivälien pituus vaihteli, samoin rastimäärä. Radat olivat pidempiä myöhemmin.

Suunnistusradat laativat ratamestarit. 1939 suunnistuksen ensimmäiset ratamestarit rekisteröitiin, 1945 järjestettiin ensimmäiset ratamestarikurssit (oikeudenmukaisten ratojen laadinta) Vierumäen urheiluopistossa miehille (1949 alkaen naisillekin), ja samana vuonna 1945 ensimmäiset ratamestarikilpailut. Ratamestarikilpailussa valitaan paras rata, suunnistuskartta ja järjestelyt, arvioitavana topografiset kartat, rastipisteet, rastien lukumäärä ja reitin vaikeusasteet.

Suunnistaja-lehdessä julkaistiin 1/1988 läänien ja kuntien liikuntalautakunnille artikkeli ”Suunnistusalue on liikuntapaikka”.

KARTTA
1919-1950 käytössä oli yleensä mustavalkoinen venäläinen topografinen kartta mittakaavassa 1:42 000 vain rajatulta alueelta. Suomalainen topografinen kartta oli mittakaavassa 1:20 000. Kumpaakaan karttaa ei ollut maan eri osista kattavasti. Sotien jälkeen suunnistuksen ratamestarit piirsivät itse karttoja, koska karttoja ei ollut. Vierumäellä sijaitseva Suomen Urheiluopisto oli opiston ensimmäisinä vuosikymmeninä suunnistajien koulutus- ja kilpailupaikka, ja opisto teetti 5 km x 5 km kartan 1:20 000. 1940-luvulla suunnistuskartat olivat jo kolmivärisiä.

Virstanpylväitä kartoituksessa:
1958 OPM tuki ensimmäisen kerran suunnistuskarttojen valmistusta.
1955-1965 mustavalkoinen peruskartan pienennös. Mittakaava 1:30 000 oli yleisin, mutta myös viisiväristä peruskarttaa 1:30 000 käytettiin pienennettynä.
1960-luvun lopulla maanmittaushallituksen peruskartoitus eteni ”valkoisiin läiskiin”.
1975 alkoi tarkkojen, selkeiden ja havainnollisten sekä ajantasaisten suunnistuskarttojen valmistus.
1977 koko maan kattava peruskartta 1:10 000 / 1:20 000 oli valmis.
Menetelmistä sateliittipaikantaminen uusimpia.

Suunnistuksen ohella vanhoja kilpailumuotoja ovat hiihtosuunnistus, yösuunnistus ja viestisuunnistus. Uusia, 1900-luvun lopun kilpailulajeja ovat pyöräsuunnistus ja tarkkuussuunnistus. Uutta on myös ratojen siirtyminen metsästä myös urbaaniin ympäristöön mm. kaupunkisprintti.

1920-30-LUKU
1923 Kauniaisissa ensimmäinen suunnistuskilpailu jalkaisin Suomessa, samana vuonna Kauniaisissa oli perustettu ensimmäinen seurakin.
1933 IK Örnen, ensimmäinen suunnistuksen erikoisseura.
1935 Vihdin Tervalammella Suomen ensimmäiset suunnistusmestaruuskilpailut, samana vuonna Suomen Urheiluliitto otti suunnistuksen virallisesti ohjelmaansa.
1930-luvulla kursseja Vierumäen urheiluopistolla, nestekompassin keksiminen vauhditti lajia, samalla vuosikymmenellä alkoivat naisten suunnistussarjat, 1950 Vierumäellä järjestettiin ensimmäinen tyttöjen leiri.
1936 Tampereen Pyrinnön suunnistusjaos perustettiin, suomenkielinen suunnistusseura.
1936 viestisuunnistuksen SM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa, Keravalla.
1937 ensimmäinen kiintorastiverkko, Vihdin Tervalammelle.

1940-LUKU
1945 Suomen suunnistamisliitto perustettiin.
1946 Ensimmäiset hiihtosuunnistusviestit 3x25 km, seuraavan kerran 1954.
1949 Jukolan viesti järjestettiin ensimmäisen kerran. Aleksis Kiven seura tuki, Aleksis Kiven päivän tienoilla. Toinen Jukolan viesti käynnistyi Nurmijärven Palojoelta ja ulottui Vantaan Myllykoskelle. Viesti kiersi myöhemmin paikasta toiseen.

1950-LUKU
1950-luvulta alkaen toiminta vilkastui huomattavasti.
1951 alkaen Venlat mukaan Jukolan viestiin.
1952 TUL:n Mesikämmenen viesti.
1950 Tunturisuunnistuksen ensimmäiset kilpailut.

1960-LUKU
1966 ensimmäinen Kainuun rastiviikko.
1984 ensimmäinen FIN-5 rastiviikko

REITIT

Kuntourheilun massatapahtumat alkavat yleistyä sotien jälkeen osana hyvinvointivaltion rakentamista ja kaupungistumista. Reitit sijoittuvat yleisiin tie- ja polkuverkkoihin.

Pirkan hölkkä 1970 (Valkeakoski-Tampere)
Naisten kymppi 1984 alkaen Helsingissä.
Ympäristöt ja rakennukset
KANSALLISPUISTOT

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuutta sekä ihmisen mahdollisuutta liikkua merkityillä reiteillä ja luontopoluilla. Kulttuuriympäristöön kansallispuistojen elementeistä kuuluvat luontopolut, retkeily-,hiihto- ja pyöräilyreitit sekä niihin liittyvät opastuskeskukset, kohdeopasteet, taukotuvat ja yöpymistuvat. Suomessa on 37 kansallispuistoa. Ensimmäisen aloitteen kansallispuistojen perustamisesta teki A.E. Nordenskiöld vuonna 1880.

1938 Ensimmäiset kansallispuistot perustetaan, luonto nähtiin kansallisena perintönä ja henkisenä voimavarana sekä taloudellisen kasvun ja tieteen raaka-aineena.
1945 alueluovutusten jälkeen kansallispuistoista olivat jäljellä Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot
1956 perustettiin Metsähallituksen maille Liesjärven, Linnansaaren, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot.
Ensimmäiset puistot olivat etäällä ja hankalasti saavutettavissa, valtakunnallinen virkistys- ja reittijärjestelmä kehittyi 1970-luvulta alkaen
1982 perustettiin Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan-Pohjankankaan, Lauhavuoren, Patvinsuon, Saaristonmeren, Salamajärven, Seitsemisen ja Urho Kekkosen kansallispuistot
Kansallispuistojen perustaminen jatkui 1990-, 2000- ja 2010-luvulla, jolloin kansallispuistoissa on painottunut taajamien ja vapaa-ajan keskusten läheisyys: Nuuksio 1994, Sipoonkorpi 2011, Pyhä-Luosto 2005.
Lähteet
Allan Kari (toim.), Suomen Suunnistamisliiton 10-vuotisrasti. Helsinki 1955.

Osmo Niemelä, Suunnistuksen tarina 60. 1935-1995. Suomen suunnistusliitto 1995.

Juha Kanerva, Vesa Tikander, Urheilulajien synty, Viro 2012.

Ilmiöön liitetyt alueet
Raahen hiihtomaja reitteineen, Raahe
Aavasaksan laskettelu- ja matkailukeskus, Ylitornio

Ilmiöön liitetyt kohteet
Ahveniston maastoradat, Hämeenlinna Ahveniston urheilukeskus
Kisakallio, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, melonta- ym. reitit), Lohja Kisakallion Urheiluopisto
Vähämäen metsä, Pori Porin urheilukeskus, Isomäki, Porin metsä, Vähämäki
Raahen hiihtomajan reitit, Raahe Raahen hiihtomaja reitteineen
Kisakeskuksen kuntopolku, Raasepori Urheiluopisto Kisakeskus
Ounasvaaran luontopolku, Rovaniemi Ounasvaaran liikuntaympäristöt (Urheiluopisto erillinen alue)
Ounasvaaran reitit, kuntopolut, ladut, suunnistusverkostot, Rovaniemi Ounasvaaran liikuntaympäristöt (Urheiluopisto erillinen alue)
Vuokatti, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, vaellus- ym. reitit), Sotkamo Vuokatin Urheiluopisto
Kerhomajan urheilupuiston maastoliikuntareitit, Valkeakoski Kerhomajan urheilupuisto