HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
12 Moottoriurheiluympäristöt

Lajikehitys
MOOTTORIURHEILU

Kilpailutoiminta alkoi pian moottorin keksimisen jälkeen. Euroopassa ensimmäiset kisat olivat 1880-luvulla, ja ensimmäinen moottorirata rakennettiin 1907. Eri lajien rallin, ratamoottoripyöräilyn, trialin, enduron ja speedwayn kehitys alkoi 1900-luvun alkupuolella erilaisista kestävyys, katu- ja maastokilpailuista.

1900-luvun alkupuolella kilpaa ajettiin kyläteillä, maanteillä, jäällä ja raviradoilla
1904 ensimmäinen moottoripyöräkilpailu Helsingin Oulunkylän raviradalla
1910 ensimmäinen autokilpailu Viipurin maalaiskunnan Papulanlahden jäällä
1914 ensimmäinen yhdistys, Finlands Motorcykelklubb, I maailmansota katkaisee kehityksen
1924 Suomen moottoriliitto
1927 Päijänneajot
1932 Eläintarhan ajot, Pyynikin ajot
1934 Ruissalon TT-ajot
1949 ensimmäinen speedway-tapahtuma Turussa
1951 Jyväskylän suurajot
1954 Aulangon TT-ajot
1962 Imatran ajo

1950-luvulla toiminta elpyy. Kilpailijoiden vauhti kasvoi kaluston ja tiepäällysteiden kehittyessä, jolloin kaupunkien mutkaiset ja kapeat katuradat kävivät hengenvaarallisiksi. Aulangon ajot päättyvät 1961, Eläintarhan ajot 1963, Pyynikin ja Ruissalon ajot 1971 ja Imatran ajot 1979. Kilpailut siirtyvät katuradoilta niitä varten rakennetuille radoille, ensimmäisiä varsinaisia ratoja ovat 1966 Keimola ja 1967 Ahvenisto.1960- ja1970-luvulla suomalaiset menestyvät maailmalla saavuttaen maailmanmestaruuksia, mikä lisää moottoriurheilun suosioita Suomessa.
Ympäristöt ja rakennukset
MOOTTORIURHEILU

Moottoriurheilun kilpailutoiminta keskittyi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla jäälle ja yleisille teille sekä ensimmäisille raviradoille. Suomessa järjestettiin muutamia moottoripyöräkilpailuja jo ennen sotia, 30-luvulla. Kilpailut yleistyivät kuitenkin vasta 50-luvulla. TT-ajoja järjestettiin vain Helsingissä ja muutamassa muussa kaupungissa, mutta maarata-ajoja, speedwaytä ja jäärata-ajoa näki lähes joka pitäjässä. Maarata-ajoon tarvittiin vain ravirata ja moottoripyörät.

Maarata-ajoista tulikin varsin yleisiä ja suosittuja, sillä ravirata löytyi lähes jokaisesta pitäjästä, ja tavallinen moottoripyörä kelpasi luettelokoneluokkaan. Myös speedway- ja jäärata-ajoja järjestettiin useilla paikkakunnilla, mutta ne eivät olleet läheskään yhtä suosittuja kuin maarata-ajot. Speedwayta varten piti olla oma ratansa ja erityiset pyörät. Jääradan saattoi kyllä aurata jokaiselle järvelle, mutta jääratarenkaiden pula karsi osallistujia. Sodan jälkeen maaratoja rakennettaan kaupunkien ja raviratojen yhteyteen, ensimmäiset moottoriradat rakennettiin 1960-luvulla katuratojen käydessä vaarallisiksi.

1952 Tampereen speedwayrata Eteläpuistoon
1966 Keimolan moottorirata
1967 Ahveniston moottorirata
1960-luvulla kilpailtiin lisäksi Artukaisten lentokentällä sekä Ounasvaaran ja Oulun katuradoilla.
1980-luvulta alkaen kilpailutoiminta ja moottoriurheilukeskukset sijoitetaan yhä enemmän taajamien ulkopuolelle melu- ja turvallisuussyistä.
Lähteet
Heikki Siltala, Keimola, moottoristadion, joka melkein katosi, Helsinki 1991.

Nita Korhonen, Road Racing, Suomalaiset maailmalla, Helsinki 2005.

Juha Kanerva, Vesa Tikander, Urheilulajien synty, Kustannusosakeyhtiö Teos, Helsinki 2012.