HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTAYMPÄRISTÖT TEEMAHANKE 2011-2012
13 Erityisliikuntaympäristöt (pyöräily, golf, keilailu, skeittailu)

Lajikehitys
PYÖRÄILY

1800-LUKU:
1869 ensimmäinen pyörä Vaasassa.
1882 Velocipedklubb perustettiin Helsingissä.
1884 ensimmäiset pyöräilykilpailut Suomessa, Kaisaniemessä Helsingissä.
1886 Åbo Velocipedklubb vahvisti sääntönsä ja oli näin Suomen ensimmäinen virallinen pyöräilyseura.
1895 ryhdyttiin julkaisemaan pyöräilijöille suunnattua Hjulsporten-lehteä.
1893 valmistui Turun Urheilupuistoon Suomen ensimmäinen maarakenteinen velodromi.
1897 valmistui lautarakenteinen velodromi Helsingin Eläintarhaan nykyisen yleisurheilukentän paikalle. Ensimmäiset SM-kilpailut.
1898 Suomen Syklistiliitto perustettiin Helsingissä.

1900-LUKU:
1921 alkaen Hämeenlinna Helsinki –ajo.
1926 Porvoon ajo on Suomen vanhin, yhä jatkunut pyörätapahtuma ja kilpailu, jonka lähtöpaikka oli alkuaikoina aivan vanhan Porvoon keskustassa.
1933 Suomen ensimmäinen maaottelu.
1936 alkaen Hyrylä-ajo.
1970-luvulla kuntopyöräily räjähti, isoja kuntopyöräilytapahtumia, kuten Hämeen Pyörärinki, Pirkan Pyöräily, 1986 Suomi pyöräilee –retkiajo ensimmäisen kerran.
1982 ensimmäiset Cyclocrossin SM-kilpailut.
1991 ensimmäiset Mountain bikingin SM-kilpailut.

Pyöräilylajit:
Pyöräilyn varhaisia lajeja olivat maantiepyöräily, ratapyöräily, cyclocross. 1970-luvulla tulivat mukaan mountain biking (Suomessa maastopyöräily) ja BMX-pyöräily.

GOLF

1902 Tsaari Nikolai II vietti kesälomaa hovin kesäpaikassa Virolahdella, ja häntä varten raivattiin pala peltoa golfpallon lyömistä varten.

1920-luvulla tuleva golfvaikuttaja, ulkoministeri ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko pelasi golfia Englannissa. Itseinäistymisen jälkeen Kenraali Mannerheim pelasi golfia ollessaan toipumislomalla Saksaan kuuluneessa Karlsbadin kylpyläkaupungissa.

1930-luvulla golf juurtuu Suomeen ja ensimmäiset kentät rakennetaan, 1932 Helsingin Golfiklubi perustetaan, Viipurin 1938 ja Porin 1939.

1957 Suomen Golfliitto perustetaan, tuolloin toimivia golfseuroja oli neljä, edellä mainittujen lisäksi Kokkolan.
1958 ensimmäiset viralliset SM-kisat järjestetään Talissa.
Lentokenttä toimi monella Suomen paikkakunnalla ensimmäisenä golfalueena.

1970-luvulle asti kenttien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito olivat yhdistysten harteilla, ja talkootyö oli merkittävässä roolissa. Kunnat myötävaikuttivat maa-alueen saamisessa ja vuokraamisessa.
1978 ensimmäinen puhtaasti kunnallinen kenttä Jyväskylään.

1980-luvulla Suomen ensimmäinen osakekenttä Kirkkonummen Sarfvikiin.
1980-luvun loppu oli golfin nousukautta ja osakeyhtiöiden perustamisen aikaa. Suurin osa kentistä oli 1990-luvulla osakepohjaisia. Siihen asti golf oli ollut kaupunkien ja taajamien laji, nyt siirryttiin maaseudulle. Harrastajamäärät moninkertaistuivat. 1990-luvun lama kaatoi osakeyhtiöitä, mutta useimmat kentät ovat säilyneet.
Suomessa ei ole ollenkaan kunnallisia golfkenttiä (toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa).
1995 Golfin ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja 1997 ympäristöohjeet valmistuivat.
Suomen golfliiton jäsenmäärä on 140 000 (2010).

KEILAILU

Keilapelejä tunnetaan maailmanlaajuisesti useita, ja keilailu on ikiaikainen ajanviete. Suomessa pelattava ja kilpailtava keilapeli on kotoisin USA:sta. Jo 1800-luvun puolella keilailua harrastettiin Suomessa isoimmilla paikkakunnilla. Keilahalleja rakennettiin anniskeluravintoloiden yhteyteen, jolloin toiminta sai ""kostean"" luonteen hiipuen kuitenkin kieltolain myötä.

1924 ensimmäinen amerikkalaistyyppinen keilahalli Helsingin Liisankadulle.
1924 Helsingin Bowlingliitto ry, Turku 1929, Tampere 1938.
1935 alkaen kausikilpailut järjestettiin.
1939 Suomen keilailuliitto, ensimmäiset SM -kilpailut.
Ympäristöt ja rakennukset
PYÖRÄILY

Maantiepyöräily, cyclocross, ratapyöräily, kuntopyöräily, maastopyöräily, taitopyöräily, pyöräpallo.

Tiestön kehitys vaikutti pyöräilyn kehitykseen, samoin polkupyörän tekninen kehitys.
Varhaista ratapyöräilyä Helsingissä Brahen kentällä, käytössä oli erilaisia puusta rakennettuja ratoja.
1893 Turun urheilupuiston avajaisissa oli käytössä velodromi.
1897 puinen velodromi Eläintarhaan, alkuinnostuksen jälkeen rappeutui ja korvattiin 1910 Eläintarhan yleisurheilukentällä.
1938 rakennettu Helsingin Velodromi oli ensimmäinen virallinen ratapyöräilyareena. Se täytti kansainvälisetkin kilpailuvaatimukset.
1946 Eläintarhan vauhtisuoralla maastoradan maali.
1968 toinen velodromi Tampereelle: puinen velodromi sijaitsi Hakametsän jäähallissa, mutta siirrettiin sittemmin Lamminpäähän.
1980-luvulla Turun Kupittaalle puurunkoinen velodromi.

GOLF

Täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä, klubirakennus, varastotilat, harjoitus- ja pysäköintialueet kuuluvat kaikki golfkentän rakennettuihin ympäristöihin. Tilantarve voi olla jopa 60 hehtaaria. Radan rakenteita ovat avauslyöntipaikka, viheriöt sekä vesi- ja hiekkaesteet.

Golfentän kehityksen yleiset päälinjat:
1800-luvun links-kentät: perinteiset brittiläiset kentät, joissa monimuotoisuus on luonnon muokkaamaa ja sijainti usein merenrantamaisemissa.
1900-1930-luvulla klassinen kenttä: arkkitehdit suunnittelivat kenttiä kaikille mantereille.
1945 jälkeen maansiirtokoneilla rakennetut kentät, joissa luonnon muodot jäävät syrjään.

1930-LUKU:
Varhaisimmat golf-kaupungit olivat Helsinki, Viipuri, Pori ja Hämeenlinna.
1931-1932 pelattiin Helsingissä golfia ensimmäisenä Töölön Pallokentällä.
1932 golf siirtyi Taliin, josta kaupunki vuokrasi Talin kartanolta 15 ha maata. Kenttä oli aluksi 9-reikäinen, 1938 alue laajeni, reikiä 13. Täysimittaiseksi Tali laajennettiin Helsingin olympialaisten alkuun mennessä. Talin nykykentän muodot suunnitteli Lauri Arkkola 1967.
1936 Viipurissa Huusniemeen 9-reikäinen rata, seuraava Maaskolaan.
1939-53 syntyi Porin golfkerho ja Kaarluodon 9-reikäinen kenttä.
1940 Hämeenlinnan Aulankoon valmistui kenttä Matkailuliiton 1938 valmistuneen hotellin viereen, luonnonkauniin Vanajaveden rannalle. Englantilainen arkkitehti Fred Smith ja Lauri Arkkola suunnittelivat 9-reikäisen golfkentän. Avajaiskisan jälkeen sodat keskeyttivät toiminnan ja rata avattiin uudelleen 1959 kun Aulangon golfklubi perustettiin.

1950-LUKU:
1957 Kokkolan Jänismaan 9-reikäinen golfkenttä.
1959 Lahteen golfkenttä Hollolan puolustusvoimien vanhalle kentälle.

1960-LUKU:
1964 Turun Artukaisten lentokentällä tilapäiset olot. 1966 ostettiin Ruissalosta 24 hehtaarin tila rakennuksineen. Lauri Arkkola suunnitteli 9-reikäisen kentän, joka valmistui 1969.
1964 Oulun Oritkarin lentokenttä ensimmäinen golfalue. Alueelle rakennettiin Eteläsatama, ja golf siirtyi Kaukovainion niityille 1967 yli 20 vuodeksi.
1964 Kotkassa avattiin golfkenttä Kymin lentokentällä.
1967 Espoon Luukin ulkoilualueen yhteyteen golfkenttä.
1969 Tampereen Ruotulan golfalue vihittiin käyttöön.
1969 Mikkelissä pelattiin golfia sittemmin lentokentän laajennuksen 1972 alle jääneellä alueella.
1960-luvun lopussa Vaasassa tehdyn aloitteen perusteella rakennettiin Kråklundin alueelle 9-reikäinen kenttä.

1970-LUKU:
Pietarsaareen Pirilön 9-reikäinen kenttä ja Jyväskylään ensimmäinen puhtaasti kunnallinen golfkenttä Laajavuoreen.

1980-LUKU:
1982 Espoon Gumbölen golfkenttä, Suomen toinen 18-reikäinen kenttä valmistuu.
Golfin voimakas nousukausi muutti kenttähankkeet osakeyhtiöiksi. Suunnittelijoiksi kutsuttiin myös ulkomaisia golfarkkitehteja. Alueita rakennettiin kaikkialle Suomeen, pääosa taajamien ulkopuolelle ja maaseudulle.


KEILAILU

1880-luvulla Helsingin Anniskeluosakeyhtiö rakensi keilaradat Seurasaaren ja Korkeasaaren (purettiin 1948, toimi viimeiset vuodet rehusäiliönä) sekä Kaivopuistoon ja Kaisaniemeen radan varteen. Kaisaniemessä keilarata oli 1882-1923. Kaisaniemen keilarata oli radoista tunnetuin ja tuli myöhemmin yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Rata oli 18 m pitkä. Matalan ja pitkän, ikkunallisen ratarakennuksen molemmissa päissä oli korkeammat rakennukset.
1800-luvun puolella keilaratoja oli useilla paikkakunnilla. Ne olivat pitkiä ja kapeita rakennuksia. Ratoja sijaitsi ainakin Helsingissä, Turussa, Haminassa, Hämeenlinnassa ja Tampereella.
1924 valmistui Liisankatu 14, neliratainen keilahalli (purettu).
1928 valmistui keilahalli Turkuun.
1941 vihittiin käyttöön Helsingin Ruusulankatu 3:n keilahalli, sen rakentaminen aloitettiin 1939.
1950-luvulla rakennettuihin ensimmäisiin urheilutaloihin tehtiin usein myös keilahalli ja -rata. Näin mm. Kouvolan Kuntotaloon, joka valmistui 1959.
1962 valmistuivat Helsinginkadun Urheiluhallit ja keilahalli, suunnittelijat Aili ja Niilo Pulkka, avustajana arkkitehti Kari Virta.
1967 Espoossa avattu Tapiolan halli oli Suomen suurin. Samana vuonna valmistui Lahden Urheilutalon 12-ratainen keilahalli keilannostokoneineen.
1973 Helsingin Talin keilahalli avattiin.

RULLALAUTAILU, SKEITTAILU

1950-luku: rullalautailun juuret ovat Kalifroniassa ja lainelautailussa, jonka takia lajia on kutsuttu myös katusurffaukseksi.
1970-luvulla rakennettiin ensimmäinen sisähalli Floridaan. Samalla vuosikymmenellä rullalautailu alkoi Suomessa vaihto-oppilaiden ansiosta, ensimmäinen halli avattiin Helsingissä ja ensimmäiset SM-kisat järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa.
1980-luku oli ns. ramppi- ja katulautailua. 1980-luvun loppupuolella järjestettiin toiset SM-kisat Helsingin jäähallissa ja kisat muuttuivat jokavuotisiksi.
2000-luvun alussa rullalautailusta kehittyi laji, jolle kunnatkin rakensivat sisähalleja ja ns. ulkoparkkeja. Niistä mainittakoon esimerkkinä Oulun Hovinsuon betonirakenteinen rullalautailupuisto, joka on jokseenkin jalkapallokentän kokoinen.
Lähteet
Sulo Kolkka (toim.), Puoli vuosisataa kilpakeilailua Helsingissä. Tarinaa ja tilastoja 1924-1973. Tampere 1974.

Timo Tarmio et al (toim.), Suuri golfkirja 1. Porvoo 1995.

Reijo Myyryläinen, Christian Oesch, Pyöräilymme vuosisata 1898-1998. Suomen pyöräilyunioni ry 1998.

Juha Kanerva, Vesa Tikander, Urheilulajien synty, Viro 2012.

Lassi Tilander, Suomen golfin historiaa, Suomen golfhistoriallinen seura, http://www.sghs.fi/historia_suomi.html


Ilmiöön liitetyt kohteet
Vierumäen golfkenttä, Heinola Vierumäen urheiluopisto eli Suomen Urheiluopisto
Aulangon golfkentät, Hämeenlinna Aulangon puisto
Kouvolan keilahalli, Kouvola Kouvolan keskusurheilupuisto
Lahden urheilutalo, Lahti Lahden kisapuisto
Kisakeskuksen golfkenttä, Raasepori Urheiluopisto Kisakeskus
Ounasvaaran golfpuisto, Rovaniemi Ounasvaaran liikuntaympäristöt (Urheiluopisto erillinen alue)
Ruissalon golfkenttä, Turku
Kupittaan rullaluistelu- ja luistinrata, Turku Kupittaanpuiston liikuntaympäristöt