Teknillisen korkeakoulun siirtämisestä pois Helsingin keskustasta päätettiin 1948. Valtio osti Espoon maalaiskunnan itäosassa sijaitsevan Otaniemen kartanon alueen korkeakoulun ja VTT:n uudeksi kampusalueeksi 1949.
Arkkitehti Alvar Aalto voitti 1949 järjestetyn asemakaavakilpailun. Arkkitehti Ilmari Niemeläinen, joka oli palkittu Lontoon 1948 olympiakisoissa urheilukeskussuunnitelmastaan, otettiin mukaan urheilujaoston toimintaan. Niemeläisen suunnitteluideat jäivät kuitenkin toiselle sijalle Aallon suunnitelmien jälkeen.
Aallon suunnitelmassa kampusalueen itärannalle sijoitettiin opiskelija-asuntojen lisäksi liikunta- ja urheilukeskus. Maankäyttösuunnitelma yliopistolle, urheilurakennuksille ja –kentille valmistui 1950, korkeakoulun laitosrakennusten osalta 1951-52.
Otaniemen Urheilusäätiö perustettiin 1950. Säätiö suunnitteli heti Otahallien rakentamista, vaikkei Otaniemen kampusaluetta vielä oltu rakennettu. Suurta kaarikattoista maapohjahallia eli Otahallia ei suunniteltu vain teekkariliikuntaa varten, vaan myös muille käyttäjille. 1952 olympialaiset innostivat hankkeeseen. Otahallin harjannostajaiset olivat 1951. Rakennuksen viereen tuli ulkourheilukenttä. Tiloja käytettiin olympialaisiin valmistautumiseen. Opiskelijoiden asuintaloja valmistui 1952 olympialaisten itäblokin maista tulleiden urheilijoiden kisakyläksi. Myös Otaniemen liikuntatilat ja -ympäristöt olivat olympiaurheilijoiden käytössä.
1971 järjestettiin yleisurheilun EM-kisat Olympiastadionilla, minkä ansiosta myös Otaniemen urheilukenttä ja Otahalli kenttineen kunnostettiin ”nykypäivän vaatimustason mukaisiksi”, jotta ne voivat toimia EM-kisojen harjoituskenttinä.
1979 alkanut hotelli DIPOLI:n rakennustyö lähelle liikuntatiloja vaikutti ympäristön muutokseen, mutta osaltaan edesauttoi myös liikuntatilojen vilkkaampaa käyttöä.
1983 järjestettiin yleisurheilun MM-kisat Olympiastadionilla. Kisojen harjoitustilat olivat Otaniemessä, mikä jälleen edesauttoi liikuntapaikkojen saattamista kuntoon. |
Kuvaus