Kajaanin v. 1919 asemakaavassa liikuntapuiston paikalle oli merkitty julkinen rakennus, johon liittyi ajan hengen mukaisesti laaja viheristutusten reunustama kenttä.
1930 keskuskenttä avattiin, suunnittelusta vastasi Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Kenttä rakennettiin kaupungin ja Kajaanin Puutavara Oy:n rahoituksella. Kilpailut siirtyivät rajavartioston kentältä tänne. Valmistuessaan kenttä oli Kainuun ainoa viralliset mitat täyttävä kenttä.
1949 DI Heikki Valjakan suunnitelma keskuskentän parantamiseksi, ruohokenttä valmistui 1955, viereen tehtiin hiekkaharjoituskenttä ns. vesitornin kentän paikalle 1951 (luistinrata talvisin), katettu pääkatsomo tuli kenttien väliin, hiekkakentän katsomo kattamaton.
1955 valmistui päärakennus ja pukukopit, siellä sijaitsivat myös voimailu- ja painonnostosalit. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema betonirakenteinen katsomo leimaa aluetta ja edustaa laatuaan maakunnan ensimmäistä urheilurakentamista. Samana vuonna harjoituskentän eteläpäähän jääkiekkokaukalo, joka toimii kesäisin kori- ja lentopallokenttänä.
1959 alkaen urheilukentän puolella pikaluistelurata.
1961 kaukalo siirrettiin urheilukentän ja radan väliseen notkoon, uimahallin kohdalla.
1976 Keskuskentän ja radan väliin uimahalli.
2011 Hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille, jalkapallokenttä keinonurmella
Kajaanin kaupunki keskitti huomattavia voimavaroja Keskuskentän kunnostukseen ja katsomon rakentamiseen niin, ettei kaupunki vielä 1960-luvun loppuun mennessä rakentanut muita liikuntalaitoksia. Katsomon yhteyteen valmistui kaupungin ensimmäinen kunnallinen voimailusali. |
Kuvaus