Raatin yleisurheilukentän rakentamista esitettiin jo 1920-luvulla. Kustannussyistä päädyttiin kuitenkin vanhan kentän kunnostamiseen.
Sodan jälkeen pidetyn Toivoniemen ja Raatin käsittävän koskialueen suunnittelukilpailun voitti Alvar Aalto. Urheilurakennukset toteutettiiin kaavan esittämälle paikalle, mutta Merikoskenkadun itäpuolelle suunnitellut yliopiston rakennukset jäivät toteuttamatta, kun yliopisto sijoitettiin Linnanmaalle. Yksityiskohtainen luonnos Raatin urheilukeskusta varten tilattiin Heikki Valjakalta. Valtio tuki hanketta, joskin kaupunki lähti mukaan vasta kun työt oli aloitettu urheilulautakunnan järjestämien talkoiden voimin. Urheilukenttä valmistui 1952, jonka jälkeen urheilulautakunnan tavoitteena oli katsomorakennus ja siihen liittyvä uimahalli sekä kolmantena vaiheena vielä urheiluhalli retkeilymajoineen. Suunnitelmat laati arkkitehti Matti Heikura, ja katsomo valmistui 1956 ja uimahalli 1959. Urheiluhalli jäi rakentamatta, koska nopeasti kasvavan Oulun voimavarat suunnattiin uusien asuinalueiden ja niiden peruspalveuiden rakentamiseen. 1965 Raatin kenttä sai valaistuksen.
Oulun ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina toimi Martti Heikura 1949-1963. Heikura teki suunnitelmia sekä virkatyönä että omassa suunnittelutoimistossa, kuten ensimmäisten kaupunginarkkitehtien tapauksessa oli yleistä. Heikura suunnitteli Toivoniemen tornitaloista kolme, kanavan toisen rannan kolme tornitaloa ja Raatin saaren urheilukentän katsomon ja uimahallin. |
Kuvaus