Raisiossa asui ennen sotia vain pari tuhatta ihmistä, mutta 1940-luvun muuttoliike moninkertaisti asukasluvun (1990-luvulla asukkaita n. 20 000).
1950 urheilulautakunta perustettiin, urheilupaikkoja ei juuri ollut, eikä -seuroja.
1960 urheilulautakunta esitti urheilukeskuksen rakentamista, uimahallin rakentamista eritoten (kunnan alueella ei ollut yhtään uimapaikkaa).
KERTTULAN LIIKUNTAKESKUS
1967 Raision kauppalan urheilukeskuksen yleisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Koivisto-Salminen-Sivola.
1968 virkistyskeskuksen käyttösuunnitelma (suuruudenhulluksi moitittu, mukana moottoriurheilu, hiihto, maauimala ym.).
1973 valaistu kuntorata 1600m rakennettu ja keskusurheilukenttä (OPM:n avustama).
1981 tekojäärata valmistui.
1982 kolme tenniskenttää tekojääradan paikalle kesäksi.
1985 tekojäärata katetaan (teräsrunkoinen halli katettu PVC-polyesterikankaalla)
Aueella lisäksi mm. hiihtomaja, kuntorata, urheilukentän maavallikatsomot, Pertti Karppisen urheiluveistos (Karppinen soutaja, kolminkertainen olympiakultamitalisti).
1985-1987 Liikuntahallin rakennustyö, arkkitehtisuunnitelman teki Arkk. tsto Sigvard Eklund Ky, Haka urakoi. Isossa salissa 700 hengen katsomo, voimailu- ja voimistelusalit (OPM avusti).
1987 tennishalli liikuntahallin ja jäähallin kupeeseen.
KERTTULAN ARKKITEHTISUUNNITTELU
Raision virkistysalueen suunnittelukilpailun voittaminen oli suunnittelijoilleen liikuntapaikkasuunnittelu-uran alku. Suunnitelman laativat kolme arkkitehtia, kurssikaverukset, jotka perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston Koivisto-Salminen-Sivola.
Tärkeä piirre Raision voittosuunnitelmassa, kuten liikuntapaikkasuunnittelussa yleisestikin, oli maastoon sijoittamisen huolellinen tutkiminen. Kalliot, puut, luonto, niitä suojeltiin ja luonnon ja maiseman peruspiirteet tutkittiin ja otettiin osaksi suunnitelmaa.
Kilpailutuomarina oli arkkitehti Olli Lehtovuori, tuolloin tärkeä henkilö myös liikuntaympäristöjen suunnittelun edistäjänä. Lehtovuori vaikutti siihen, että Pekka Salmisesta tuli liki 15 vuodeksi urheilulaitosrakentamiseen keskittynyt tutkija. Salminen toimi (1968-74) opetusministeriön ja teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun laitoksen yhteisen urheilualuetutkimuksen koordinaattorina ja vastaavana tutkijana sekä opetusministeriön liikuntapaikkojen suunnitteluohjeiden vastaavavana tutkijana (1975-81). |
Kuvaus
Kerttulan liikuntakeskuksen liikuntahalli