Valkeakoskella koski- ja maaseutumaisemaan 1870-luvulla sijoittunut teollisuus muodostaa keskeisen yhdyskuntaa ja taajamakuvaa rakentavan tekijän, jonka näkyvä vaikutus alkoi vähentyä vasta 1970-luvulla. Erityisesti suurteollisuutta edustanut Ab Walkiakosken sellu- ja paperitehdas vaikutti merkittävästi myös yhdyskunnan rakentumiseen ja sen kaupunkikuvan kehitykseen. 1920-luvulta Yhtyneet Paperitehtaat nimellä toimineen yhtiön sosiaalinen toiminta näkyi laajana asuntotuotantona ja julkisena rakentamisena. Rakennustoiminta oli monipuolista ja suurimittakaavaista ja suunnittelusta huolehtivat tehtaan omat suunnittelijat; asemakaavoja laati Heimo Kautonen, ja liikuntapaikkoja suunnitteli yhtiön pääarkkitehti Pekka Saarema.
1920-luvun lopulta alkaen Yhtyneiden Paperitehtaiden tehdaspaikkakuntien, Valkeakosken, Kaipolan ja Simpeleen henkilöstöpolitiikkaan kuului vahvana osana urheiluharrastuksen aineellinen ja henkinen tukeminen. Urheilu liittyi osin myös suojeluskunnan tukemiseen, jota teollisuus tuki eri tavoin maailmansotien välillä. Sotien jälkeen urheilun rooli yhteishengen kasvattajana korostui, urheilutilaisuuksista luotiin kansanjuhlia, ja harrastus lisäsi tehdaspaikkakuntien omanarvontuntoa.
Huippu-urheilun tukeminen ja rakennustoiminta korostui Juuso Waldenin johtaessa yhtiötä 1940-luvulta 1960-luvulle, jolloin Yhtyneistä Paperitehtaista kasvoi maan suurini metsäteollisuusyhtiö, ja yhtiön pääkonttori sijoitettiin Valkeakoskelle. Waldenin suosikkilajeja olivat jalkapallo ja soutu, jotka ovatkin vahvasti näkyvillä liikuntapuiston rakenteissa. Yhtiön ammattikoulu Lotilassa sai myös urheiluopiston nimen liikuntapaikkojen merkittävän roolin seurauksena. Sotien jälkeen huippu-urheilijoita palkattiin mielellään, heidän tuomansa menestys ja maine lämmitti kaikkia, ja innosti paikkakunnan nuoria hyvän harrastuksen pariin. Yhtiön jalkapalloseura, Valkeakosken Haka, voitti ajanjaksolla kolme Suomen mestaruutta.
Yhtiö oli kosken pohjoispuolella suurin maanomistaja, mikä helpotti asuin- ja virkistysalueiden kokonaissuunnittelua. Tehtaan liikuntapuiston lähtökohdaksi muodostui Sahanlahden pohjukkaan liittyvä kostea notkelma, joka huonosti rakentamiseen soveltuvana hyödynnettiin sotien jälkeen vihervyöhykkeenä. Vanhin osa puistoa on tehtaan urheilu- ja jalkapallokenttä ja harjoituskenttä, jotka rakennettiin lahden täyttömaalle 1930-luvun alkupuolella. Kentän vieressä oli suojeluskunnan tanssilava, joka nykyisin on osa 1950-luvulla rakennettua kivirakenteista katsomoa.
Liikuntapuiston rakentaminen alkoi varsinaisesti sotien jälkeen. Tietolan kansakoulu valmistui 1950, tenniskentät 1951. Tehtaan kentän reunamille kunnostettiin 1960 avara puistoalue, ja 1965 valmistui lasten liikennepuisto sekä jalkapallon harjoituskenttä. Vyöhyke jatkui edelleen ampumaradalle, jossa talvisin oli luistelualue. 1959 kunnostetusta Kirjaslammen uimalasta ja tanssilavalta johtivat polut Apian kanavalle ja 1960-luvulla rakennetuille silloille. Tehtaan ja Kerhomajan liikuntapuiston käsittänyt vihervyöhyke, noin 70 hehtaaria laajuudeltaan, oli kokonaan yhtiön omistuksessa ja valmistui 1965 tienoilla.
Investointi kenttiin ja ympäristöön kokonaisuudessaan oli tehtaalta suuri. Tehtaan liikuntapuisto oli osa laajempaa vihervyöhykettä, jossa yhtiö tavoitteli Valkeakosken keskustaan puutarhakaupungin luonteeseen sopivaa vihervyöhykettä Tehtaankentältä Kirjaslammen uimalaitokselle ja edelleen Apian kanavan ja virran yli lähelle tulevaa Sointulan kaupunginosaa ja leirintäaluetta. Vyöhykkeen oli tarkoitus palvella koko kaupunkia. Alue vuokrattiin kaupungille 1972.
Palloiluhalli valmistui 1984 kaupungin, urheiluseurojen ja paperitehtaan yhteishankkeena.
Yhtyneet Paperitehtaat fuusioitui 1996 osaksi UPM-Kymmene Oy:tä |
Kuvaus
Saharan liikennepuisto