TEEMAHANKE 2011-2012

KARTTAHAKU

esimerkkejä liikuntaympäristöistä
maakunnittain

10 Eläinliikuntaympäristöt (ravi, ratsastus)

Lajikehitys

RAVIURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET

1800-luvulta alkaen ravattiin jääradoilla.
1817 ensimmäiset epäviralliset kisat Turussa Aurajoen jäällä.
1850 ensimmäinen ravikilpailu, ""kiista-ajot"" Kuopiossa Kallaveden jäällä.
1865 Valtionajot, kilpailulla jalostukselliset, ei kilpailulliset tavoitteet
1800-luvun jälkipuolella alkaa raviyhdistysten perustaminen.
1884 Suuri Orikilpailu, valtionajot ja kuninkuusravien edeltäjä Hämeenlinnassa.
1893 Oulunkylän-Mikkolan kartano lahjoitti maata rakennettavaa ravirataa varten.

1900-luvun alussa raviratojen rakentaminen yleistyy Suomessa.
1913 ensimmäiset kuninkuusravikilpailut järjestettiin, kilpailu vakiintui 1920-luvulla.
1919 raviseurojen keskusjärjestö perustettiin.
1924 Suomen Kuninkuusravit perustettiin Lahdessa.
1927 vedonlyönti (totot eli totalisaattori) hyväksyttiin hevoskilpailujen rahoitusmuodoksi.
1928 ensimmäiset totalisaattoriajot.
1900-luvun alkupuolella yhteiskunnan muutokset, autoistuminen ja maatalouden koneellistuminen alkavat vaikuttaa hevosen merkitykseen yhteiskunnassa.

1950-luvulla yleisön kiinnostus raveihin oli vähäistä, olosuhteissa ja katsomoissa riitti toivomisen varaa.
1955 Käpylän raviradalla Helsingissä 15 neuvostoliittolaista lämminveristä ravasi ensimmäistä kertaa Suomessa.
1957 Neuvostoliiton pääministeri N. Hrutstshev lahjoitti kaksi kantavaa lämminveristä tammaa presidentti Urho Kekkoselle, ne olivat Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurit.
1960 alkaen lämminverihevosille saatiin kilpailuoikeus. Presidentti Kekkonen nähtiin usein ravikatsomossa ja hänen hevosensa radalla. Lämminveristen myötä hevosomistajiksi tulivat kaupunkilaiset ja valmentajiksi ja ohjastajiksi ammattilaiset.

1960-1970-luvuilla ravikilpailujen yleisönsuosio moninkertaistui. Taustalla oli mm. kaupungistuminen, lisääntynyt vapaa-aika ja uusi arpajaislaki, joka nosti pelaajille palautettavaa osuutta. Suuret yleisömäärät lisäsivät myös totoa. Hevosen yhteiskunnallinen asema muuttuu lopullisesti maatalouden ja liikenteen palveluksesta urheilu- ja vapaa-ajanvälineeksi.

1970-luvun alussa järjestettiin lämminveristen ikäluokkakilpailut Tampereella ja Helsingissä. Ammattimainen ravivalmennus kehittyi 1970-luvulla.
1974 lanseerattiin valtakunnallinen V5-raviveikkaus.
1970-luvun puolivälissä järjestettiin suomenhevosten ikäluokkakilpailut.
1975 Lahdessa ensimmäinen lämminveristen Suur-Hollola-ajo. Suur-Hollola-ajo ja Kuninkuusravit suomenhevosille ovat ravivuoden merkkitapahtumat.
1980 Vermon ensimmäinen Finlandia-ajo, kansainvälisin ravikilpailu, järjestettiin.
1980-luvulla raviurheilun ja valmennustallien kasvu jatkui.

RATSASTUSURHEILUN KEHITYKSEN PÄÄVAIHEET

Ratsastus on ollut perinteisesti miesten, sotilaiden, poliisien ja säätyläisten laji.

1890-luvulla ratsastusopetusta annettiin Turussa ja Helsingissä. Upseerit ratsastivat Lappeenrannassa.
1902 Helsingfors Fältridklubb
1920/1933 Suomen Ratsastusliitto, perustan muodostivat Viipurin ja Helsingin seurat sekä oman ratsuväen upseerit.
1945 jälkeen ratsastusurheilu oli lamassa 1960-luvulle asti.
1949 SM -kilpailut alkavat
1962 Ratsastajainliitto SVUL:iin.

1960-luvun muutokset perinteisessä liikuntakulttuurissa vaikuttivat myös ratsastukseen: Yhteiskunnallinen murros, kaupungistuminen, julkisten liikuntapalveluiden takaaminen. Lajin suosio kasvoi, ratsastus harrastuksena yleistyi. Eteläiseen Suomeen keskittynyt harrastus levisi vähitellen laajemmalle Suomeen. Aiemmin miesvaltaisen lajin harrastajiin liittyi myös naisia.

Vielä 1970-luvun ajan lajin valtakunnallinen suunnittelu puuttui, ja seurat ja yksityiset toimivat aloitteellisesti ja aktiivisesti. Ratsastusharrastus kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-luvun kuluessa ratsastusta ryhtyivät harrastamaan eritoten nuoret aikuiset naiset. 2010-luvulla harrastajista suuri osa on aikuisia. Ratsastajaliiton seuroja on 470, joissa yhteisjäsenmäärä on noin 45 000 (2012) ja ratsastusta harrastaa noin 160 000 suomalaista. Ratsastusseurojen jäsenistä 94% on naisia. Ratsastajaliiton sivujen mukaan Suomessa oli vuonna 2011 SRL:n jäseninä ratsastuskouluja 227, harrastetalleja 63 ja yksityistalleja 14.

Luonti: 26.4.2011 Viimeisin muutos: 25.11.2013

Ympäristöt

RAVIRATOJEN JA -KESKUSTEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET

1800-luvun jälkipuoliskolla ravitoiminta alkoi siirtyä jäältä maaradoille, ja vuonna 1884 ensimmäinen maarata valmistui Helsingin Oulunkylään.

Historialliset raviradat, hippokset, jotka ovat jo muuttaneet kaupungistumisen seurauksena pois alkuperäisiltä paikoiltaan nykyisistä kaupunkitaajamista, ovat monet antaneet nimensä raviratojen paikalle rakennetuille liikuntapuistoille tai liikuntapuistoja sivuaville teille. Näin on mm. Jyväskylässä Hippoksen liikuntapuistossa ja Turussa Kupittaan liikuntapuistossa. Helsingissä Oulunkylän liikuntapuisto sijaitsee Oulunkylän-Mikkolan kartanon lahjoitusmaille 1800-luvun lopussa rakennetulla varhaisella raviradalla. Sieltä ravirata siirtyi 1927 Käpylään, jossa raviradan laaja alue on muutettu liikuntapuistoksi.

Vuonna 1927 FORSSAn Pilvenmäkeen valmistui kavioura, ja vuonna 1948 Forssaan saatiin valtakunnallista tasoa vastaava rata. Vuonna 1966 valmistunut katsomorakennus oli ensimmäinen lasikatsomo Suomessa. Vuonna 1975 valmistui uudempi lasikatsomo, joka puolestaan oli ensimmäinen useampaan tasoon rakennettu ravintolakatsomo. Vuonna 1972 raviradalla ravattiin ensimmäinen kansainvälinen suurkilpailu. Forssan Seudun Hippos ry, joka on Suomen vanhimpia raviseuroja, perustettiin 1898. Valtion hevosjalostuslaitos Ypäjällä sijaitsee Forssan lähellä, ja Suomen ratsastusopiston opiskelijat käyttivät ravirataa harjoitteluun. Nykyään paikalla on kaksi katsomorakennusta, joissa on tilat noin 5000:lle.

TAMPEREen Hippos oli 1950-luvulla perinteinen ravipaikka, jossa toimijoina olivat maaseudun isännät. Teivon ravikeskus Tampereen Lamminpäähän valmistui vuonna 1976. Metsäisellä tallinmäellä sijaitsee raviradan ja sen katsomon lisäksi laaja tallialue sekä Teivon hevosklinikka.

Vuonna 1967 valmistui PORIn ravikeskus.

1970-LUKU:
1970-luku oli suurten maakunnallisten ravikeskusten rakentamisen aikaa. Vanhat puukatokset jäivät käytöstä, uusina rakennusmateriaaleina olivat betoni, teräs ja katettujen katsomoiden suuret lasipinnat. Raviratojen yhteyteen rakennettiin ratatallit.

1978 ESPOO / HELSINKI Vermon ravirata valmistui kaupunkien rajalle. Vermossa oli laajat parkkipaikat ja katsomon istumapaikkoja lähes 2000. Vermosta muotoutui vähitellen valtakunnallinen päärata.

Vuonna 1978 valmistui TURKUun Metsämäen ravirata. Radalla järjestettiin avajaisravit. Vanhat maatalousalueen talousrakennukset, kuten tallit, säilytettiin. Katsomoa laajennettiin vuosina 1981-82.

Vuonna 1981 LAHTI sai oman raviratansa, kun Jokimaan ravirata valmis. Jokimaan raviradalla järjestetään tunnettu kansallinen ravikilpailu, Suur-Hollolan ajo.

Raviratoja on myös Kouvolan Valkealassa, Iisalmessa, Suonenjoella, Vanhassa rakuunakaupungissa Lappeennrannassa (Keskusravirata) sekä Jyväskylässä, jossa ravirata sijaitsee Killerväjärven ympärillä.

SEINÄJOEN raviradan katsomo toimii monitoimitilana, jossa järjestetään mm. tansseja, kokouksia, näyttelyitä ja messuja. Juhannusyön ravit ovat tunnettu seinäjokelainen ravikilpailu.

KUOPIOn ravirata siirtyi 1980-luvulla monen muun raviradan tavoin kaupungin ahtaista tiloista taajaman ulkopuolelle Sorsasaloon.

MIKKELIn ravirata rakennettin nykyiselle paikalleen 1960-luvun alussa. Se sijaitsee mäntyisellä hiekkakankaalla, jossa ilman happipitoisuuden sanotaan olevan korkea. Raviradalla, joka on yksi Suomen nopeimista radoista, ravataan mm. kansainväliset St Michel -ravikilpailut.

OULUn Äimäraution ravirata ei useimpien muiden Suomen ratojen tavoin ole siirtynyt pois kaupungin keskustasta. Äimänrautiolla sijaitsee monipuolinen ravin ja ratsastuksen keskus.

Muita raviratoja: Halsua, Joensuu, Jämsä, Kaustinen, Riihimäki, Tornio, Vaasa, Vieremä, Ylivieska.

Vuonna 2011 Raviradat.fi:n mukaan Suomessa oli 43 ravirataa, joista maakunnallisia keskusraviratoja on 16. Kesäratoja on tätä enemmän.

RATSASTUSYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMISEN PÄÄVAIHEET

Ratsastustoiminta keskittyi 1900-luvun alkupuolella Helsinkiin, jossa näyttämöinä toimivat Siltasaaren maneesi ja nykyisen Töölön kisahallin paikalle vuonna 1910 rakennettu Hippodromi.

1930-LUKU
1930-luvulla toteutettiin Helsingille myönnettyjen vuoden 1940 olympialaisten rakennushankkeita; Laakson ratsastuskenttä 1937, Ruskeasuon ratsastustalli 1940.

1950-LUKU
1952 Helsingin olympialaisten vaikutus: Laakso, Ruskeasuo, Tali, Keskuspuiston metsät. Myöhempi Ruskeasuon maneesin jakaminen kahteen osaan oli ratsastuksen kannalta menetys.
Tampereen Kissaniitylle rakensi paikallinen ratsastuseura maneesin ja tallin.
Oulun Tuirassa harrastajat järjestivät majoitusalueelta parakin maneesiksi.
1953 Kouvolan Myllykosken tehtailta ratsastusalue, jonka harrastajat raivasivat.
1950-luvun puolivälissä Hämeenlinnan Aulangolle rakennettiin ratsastuseuran toimesta siviiliratsastustalli (varuskunnan hevosia vähennettiin).

1960-LUKU
Ratsastushalleja oli koko maassa niukasti.
1967 Helsingin Tuomarinkylän kartanon tallit ja osa maista vuokrattiin ratsastuskäyttöön.

1970-LUKU
Valtakunnallinen suunnittelu puuttui, seurat ja yksityiset tahot olivat aloitteellisia.
Espooseen perustettiin yksityinen ratsastuskoulu.
Oulu: Pikkaralan yksityinen ratsastuskoulu perustettiin. Ratsastushalli valmis vuonna 1974, päärakennus 1975. Kunnallisen raviradan keskusviheriöllä ratsastettiin. Äimäraution ratsastusurheilukeskus kunnan hankeena.
Lahti: Takkulan alue 1971. 1970-luvulla Messilän ratsastusurheilukeskus Hollolaan.
Tampere: Kaupin halli- ja tallikeskus
Turku: Artukaisten halli- ja tallikeskus.
Kouvola: Suursuon ratsastuskeskus.
1972 Ypäjälle Suomen Ratsastusopisto.

1980-LUKU
Vuonna 1986 oli ratsastuspaikkoja koko maassa 170 ja ratsastuskenttiä yli sata. Ratsastusurheilukeskuksia ja ratsastushalleja oli 32.

Luonti: 26.4.2011 Viimeisin muutos: 25.11.2013

Lähteet

Alueita

Kohteita