Kemissä yksi uimahallin rakentamisperuste oli vesien pilaantuminen teollisuuden takia. Uimahallin rakennustyöt alkoivat 1964 kun kaupungissa tarvittiin työllisyystöihin sopiva kohde. Veikkausvoittovaroista saatiin 300 000 mk. 1967 valmistui uimahalli Kemiin kaupungin toimeksiantona, arkkitehtitoimisto Aarne Ervi suunnitelmien mukaan. Kemin hallin oli alun perin tarkoitus pohjautua arkkitehti Ilmari Niemeläisen Lontoon vuoden 1948 olympiakisojen kulttuurikilpailuihin osallistuneeseen työhön, jonka Kemin kaupunki lunasti.
Rakennustaiteen museon Ervi-näyttelyn kirjassa kuvataan uimahallin suunnitteluprosessia näin:
""Ervin toimisto suunnitteli 1960-luvulla kolme uimahallia eri puolille Suomea: Tapiolaan, Kemiin ja Saloon. Tapiolan uimahallia (valmistunut 1965) aloitettaessa suunnittelijat tutustuivat systemaattisesti muiden suomalaisten uimahallien ratkaisuihin. Yleisötilat testattiin uiden ja saunoen. Kemin toimeksianto seurasi vuonna 1963 pidettyä kilpailua, jossa tehtävänä oli sovittaa erilaisia kulttuurirakennuksia Perämeren rantaan Meripuistokadun päätteeksi. Suunnittelun samanaikaisesuuden vuoksi uimahalleilla on paljon yhteistä: suuri kuntouintiallas ja pienempi lastenallas ovat vieretysten pitkänomaisessa, korkeassa allassalissa, jonka toisessa päässä sijaitsevat pukuhuoneet allaskerroksessa ja lipunmyynti ja kahvio ylempänä avoimella parvekkeella. Ervi selitti ratkaisua Arkkitehti-lehdessä: sisälle saapunut saa näin heti yleiskäsityksen siitä, minkälainen paikka uimahalli on. Toinen etu parvekekahviosta, jolta vielä aiemmin sai vapaasti laskeutua allaskerrokseen, oli, että vanhemmat saattoivat sen luota valvoa lapsiaan osallistumatta itse uintiin. (Arkkitehti 1/1968)
Ervin uimahalleja yhdistää myös ikkunaseinäisten allassalien avoimuus ja valoisuus. Tapiolassa salista avautuu näkymä Keskusaltaalle, Kemissä merelle ja Salossa puistoon. Uiminen liittyy näissä halleissa aivan erityisellä tavalla ulkoilmaan: kesäisin oli toki käytössä ulkoaltaita, mutta lisäksi sekä Tapiolassa että Kemissä allassalin ikkunaseinät voitiin avata alaosastaan laskemalla osa ruuduista piiloon lattian alle. Näin raja sisällä ja ulkona oleskelun välillä haihtui olemattomiin.
Suomi rakentaa -näyttelyssä esiteltiin halli, joka on meren tuntumassa. Auringonottoalue ulottuu meren rantaan asti, julkisivu on puhtaaksi muurattua tiiltä. Uimahallin ikkunaseinät voitiin avata alaosastaan laskemalla osa ruuduista piiloon lattian alle yhdistäen ulko- ja sisäuintialueet yhteiseksi tilaksi.""
Suomi rakentaa 4-näyttelyssä 1970 esiteltyä Kemin uimahallia kuvattiin näin:
""Uimahalli sijaitsee Meripuistokadun päässä kaupunkikeskuksen yhteydessä meren tuntumassa. Rakennuksen länsipuolelle jää merenrantaan saakka ulottuva auringonottoalue.
Käynti uimahalliin tapahtuu parveketasolta, josta on näkymä itse halliin. Uintia voi seurata myös parvekkeen kahviosta. Ulkoalueelle hallin eteen rakennetaan myöhemmin 25 m:n harjoitteluallas sekä kahluulammikko. Tällöin lasiseinän alaosa voidaan laskea kellariin, jolloin halli muodostaa kesäisin osan ulkouimalaa.
Parveketasolla sijaitsevat kahvion lisäksi kuntosali ja pari sen pukuhuonetta, joita voidaan valvoa kassasta. Hiljaisena aikana sieltä voi valvoa itse allastakin. Hyppytelineiden vuoksi osa sisäkattoa on nostettu ylemmäksi. Altaan tasoon katsomon alle on kylpytoiminnan lisäksi sisustettu mm. vierashuone ja tilat hierojalle. Näihin on oma käynti suoraan kadulta. Toisessa kerroksessa ovat urheilulautakunnan ja seurojen tilat.
Kantavat rakenteet ovat yleensä teräsbetonia. Ulkoseinät ovat puhtaaksi muurattua tiiltä, sisäseinät akustiikkapintoja lukuun ottamatta puhtaaksi valettua betonia tai lasittamattomia sintrattuja laattoja. Vesikatto on puuelementtirakenteinen, jossa laminoitujen puupalkkien varassa ovat vaneriset koteloelementit.
Itse altaat ovat valettu vesitiiviistä betonista. Seiniin on asennettu vedenalaiset tarkkailuikkunat, joista altaat iltaisin valaistaan. Altaiden pinnat ovat lasitettuja keraamisia laattoja. Lattiapinnat ovat kosteissa paikoissa sintrattuja laattoja.
Altaan ympäristössä on lattialämmitys, ikkunaseinällä ovat lisäksi lämminpuhallus ja sähkösäteilijät poistamassa mahdollista kylmäntunnetta. Kaikki metallirakenteet ovat haponkestävää ruostumatonta terästä. ovet ja kolminkertaisten ikkunoiden karmit ovat painekyllästettyä mäntypuuta.""
Uimahalli peruskorjattiin ja laajennettiin 1997. Laajennusosa sijoittuu uimahallin taakse, julkisivussa laajennus yhdistyy väritykseltään alkuperäisen sisäänkäynnin ikkunaosioon. |
Historia