Kouvolaan perustettiin Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö 1950 rakennuttamaan kauppalan kipeästi tarvitsemia sisäurheilu- ja kulttuuritiloja. Säätiön varat olivat peräisin lakkautetuilta Kouvolan Suojeluskunnalta ja Lotta Svärd-järjestöltä, ja sen ensimmäisenä tehtävänä oli järjestää suunnittelukilpailu liikunta- ja kulttuurirakennukselle kaupungin varaamalla tontille. Tehtävään sisältyi sisäliikunta- ja kulttuuritilojen lilsäksi urheilupuiston suunnittelu. Kilpailun voitti arkkitehti Eero A. Kajava ehdotuksella ""Juhani"".
Palkintolautakunta totesi ehdotuksesta seuraavaa: ""Puistoalueen suunnittelu ansiokasta, joskin maaston muotoa ei varsinkaan uimalan sijoituksessa ole tarpeeksi huomioitu. Rakennuksen sijoittaminen pääkatsomon yhteyteen on vapauttanut Salpausselänkadun puolelle laajan istutetun alueen. Rakennuksen sisäinen liikenne pääpiirteissään moitteeton. Yleisön vaatetilojen suunnittelussa puutteellisuuksia. Kirjaston sijoitus kahvilan alle ei ole täysin onnistunut. Huonetilojen muotoilu osittain huolimatonta. Näkyväisyys pääkatsomosta kentälle heikko, mutta voidaan korjata painamalla alla olevia huonetiloja syvemmälle. Ulkoarkkitehtuuri luontevaa.""
Varhaisen monitoimitalon rakentaminen aloitettiin 1953 talkoiden ja varainkeruun siivittämänä. Ensimmäinen rakennusvaihe sisälsi kirjaston, kauppakoulun tiloja, luentosalin, työväenopiston ja näyttelytilaa. Toisessa rakennusvaiheessa 1956 laajennettiin kauppaoppilaitokseksi muuttuneen koulun tiloja. Viimeinen rakennusvaihe 1959 sisälsi teatterin, keilahallin ja kirjaston lisätilat.
Arkkitehtonisesti rakennus jakautuu kahteen osaan: pitkään kadun suuntaiseen siipeen ja poikittaiseen teatterisiipeen, joka sulkee näkymän Salpausselänkatua pitkin. L:n muotoisen rakennuksen sakaroiden väliin jää istutettu aukio, jolla sijaitsee kuvanveistäjä Viljo Savikurjen tekemä kirjailija Unto Seppäsen patsas. Koulutus- ja urheilutilat sisältävän, kadun suuntaisen osan pituutta korostavat katkeamattomat nauhaikkunat. Umpiosat on muurattu punatiilestä. Katulinjaan työntyvän teatterisiiven länsijulkisivu on lähes kokonaan lasia.
Teatterin peruskorjaus valmistui vuonna 2010, kun teatteri täytti 50 vuotta. |