Hämeensaari oli alkujaan ruutukaavakaupungin eteläpuolista rantamaata, jota vuokrattiin kaupunkilaisille viljelysmaaksi. 1800-luvun kuluessa alueelle perustettiin teollisuutta. Teollinen toiminta alueella loppui 1900-luvulle tultaessa. Nykyisen uimahallin kohdalla oli vuoteen 1917 asti Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas Oy.
Hämeensaarella oli 1800-luvun lopussa ilmeisesti arkkitehti Alfred Cawénin suunnittelema yleinen kylpylaitos, jolle on laadittu pohjapiirustus 1877. Laitos avattiin 1878. Kylpylaitoksessa Hämäläinen-lehden (9.5.1978) mukaan sai ""joka päivä kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla. Lääkärihoitoa toimittaa tohtori Carl Bartram. Kylpyhinnat kohtuulliset."" Kylpylaitos tuhoutui tulipalossa 1899.
1900-luvun ensi vuosikymmeninä alkoi Hämeensaari kehittyä virkistysalueeksi: Rantatorilla oli talvisin luistinrata, Hämeenlinnan vanha, 1911 valmistunut urheilukenttä sijaitsi Hämeensaaressa lähellä nykyistä uimahallia. Nykyisten urheilurakennusten rakentaminen alkoi 1961 valmistuneella kaarikattoisella urheilu- ja nuorisotalolla, jota seurasi 1976 valmistunut uimahalli. 1980-luvun alussa rakennettiin Paasikiventie, jonka eteläpuolelle liikuntapaikat jäivät. Vanhasta urheilukentästä tuli tuolloin paikoitusalue ja puisto, uusi urheilukenttä rakennettiin uimahallin länsipuoliselle täyttömaalle.
Hämeensaaren liikunta-alue on jäänyt rantamaisemaa hallitsevien 1960-luvun moottoritien ja kokoojakatuna toimivan Paasikiventien risteysalueelle, johon on rakennettu mm. huoltoasema ja automarket. Tästä johtuen alueen ilme on muuttunut laitakaupunkimaiseksi. |
Kuvaus
Hämeensaaren jalkapallokenttä / luistinrata