Koivuluodon urheilupuistosta 1986 hyväksytyssä käyttösuunnitelmassa näkyvät Suomen liikunta- ja urheilupuistojen suunnittelun keskeiset periaatteet:
- puisto on sijoitettu asuinalueiden ja oppilaitosten keskelle, liikenteellisesti helposti saavutettavaan paikkaan, jotta puisto on päivittäin koko kaupungin sekä lähialueiden asukkaiden käytettävissä
- puistoon on keskitetty monia eri lajien liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, myös leikkipaikka ja valaistu lenkkipolku
- puisto on varustettu sekä aktiiviurheilun että virkistyksen käyttöön
- puisto on käytössä sekä kesällä että talvella
- puiston rakentamista koskevat asemakaavamerkinnät jätettiin väljiksi, jotta ”voidaan ottaa huomioon urheilupaikkojen rakentamisessa tapahtuva kulloinenkin kehitys”
- puistosta on yhteyksiä kaupungin muihin ulkoilureitteihin, kuten hiihtokeskukseen johtaviin reitteihin
Käyttösuunnitelman selostusosassa ohjeistettiin puiston maaston muotoilu, viherrakentaminen ja puiston hoito. Koivuluodon tunnuspuu on nimensä mukaisesti valkorunkoinen koivu. Kentät, kevyen liikenteen ja kuntoilun reitit on istutettu alavaan maastoon niin, että kenttien maavallikatsomot rajaavat ja jäsentävät kenttiä eri tiloihin. Luonnon sekä kulttuurihistorian elementit on huomioitu käyttösuunnitelmassa. Puistossa on viherrakentamisen lisäksi luonnontilaista aluetta, puustovyöhyke liittyy metsikköön. Aluetta jäsentää myös Saloisten kunnan ja Raahen kaupungin vanha rajapaikka, jonka kohdalla on lähes 200 metriä pitkä kiviaita sekä puiston poikki kulkeva Ruonanoja.
Koivuluodon urheilupuisto sijaitsee junaradan ja vanhan ruutukaavakaupungin eteläpuolella. Alueelle on rautatien ansiosta keskittynyt myös liikerakentamista ja pienteollisuutta (Yritysperä). Urheilupuiston rakentamisen taustalla on Raahen kaupungin voimakas kasvu sen jälkeen kun Rautaruukki sijoittui kaupunkiin 1960-luvulla. 1970-luvulta alkaen eri lajeja, kenttiä ja liikuntarakennuksia on alettu keskittämään samalle liki 30 hehtaarin laajuiselle puistomaiselle alueelle.
Koivuluoto on monipuolinen liikunta-alue, jossa on mm. jalkapallo- ja tenniskentät, valaistut kuntoradat, 8-ratainen juoksurata ja yleisurheilukenttä (1976), uima- ja keilahalli (1970) ja jäähalli (1986). Koivuluotoon liittyy myös Kummatin monitoimihalli eli liikuntahalli (1985).
Koivuluodon urheilupuiston käyttäjäkuntaan kuuluu mm. sen läheisyydessä sijaitsevat neljä oppilaitosta, joissa opiskelee yhteensä noin tuhat oppilasta. Alueen itäpuolella on Ollinsaaren alue kouluineen, lännessä, Kokkolantien toisella puolella, Kummatin koulu ja ammattioppilaitos.
Kentät ja reitit on istutettu kauniisti alavaan maastoon niin, että kenttien maavallikatsomot rajaavat ja jäsentävät kenttiä eri tiloihin. 1986 laadittuun käyttösuunnitelmaan liittyy viherrakentamisen ja puistojen hoitamisen ohjeistus. Koivuluodon urheilupuistoalueen tunnuspuu on valkorunkoinen koivu. Viheralueella on Saloisten kunnan ja Raahen kaupungin vanha rajan paikka, jonka kohdalla on lähes 200 metriä pitkä kiviaita. Toinen aluetta jäsentävä elementti on puiston poikki kulkeva Ruonanoja. Autoistumisen vaikutuksesta puiston suunnittelukuvaan kuuluvat myös laajat asfaltoidut pysäköintialueet, joista osa toimii moottoripyörien harjoitusajoalueena. |