KISAKALLIO SIPOOSSA
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto SNLL perusti naisten liikuntaopisto Kisakallion 1949 Sipoon Östersundomin Karhusaaresta hankkimalleen tontille. Tontilla sijainnut yksityishuvila toimi aluksi opiston päärakennuksena. Vuonna 1952 Kisakallioon valmistui arkkitehti-professori Antero Pernajan suunnittelema opistorakennus, jossa oli voimistelusali, pukuhuoneet suihkuineen, sauna sekä kahden ja neljän hengen huoneita yhteensä 40 henkilölle. Lisäksi rakennuksessa oli asunnot opettajille ja talonmiehelle. Vuonna 1953 perustettiin Kisakalliosäätiö, josta tuli opiston omistaja ja ylläpitäjä. Säätiö hankki omistukseensa 1955 viereisen Furuberget -tilan, jonka maille laajennettiin opiston ulkoliikuntatiloja.
KISAKALLIO LOHJALLA
Vuonna 1963 astui voimaan urheiluopistolaki, joka takasi urheiluopistoille lakisääteisen valtiontuen, toisaalta se pakotti varsin moninaisesti toimineet liikunta- ja urheiluopistot kehittämään toimintaansa entistä ammattimaisempaan suuntaan. Urheiluopistolain myötä Kisakallion toiminta Karhusaaressa oli tullut tiensä päähän. Logistiikkaongelmat saaren ja mantereen välillä sekä maaston haasteellisuus urheilupaikkojen kehittämisen kannalta olivat syitä, joiden takia Kisakalliosäätiö ryhtyi 1960-luvun alussa etsimään opistolle uutta sijoituspaikkaa mantereen puolelta.
Vuonna 1964 Kisakalliosäätiö lunasti Lehtokumpu-nimisen tilan Lohjan kunnasta, Karnaisten kylästä. Arkkitehti Irmeli Visanti valittiin uuden opiston kokonaissuunnitelman tekijäksi. Uuteen Kisakallioon ryhdyttiin rakentamaan lainarahan turvin päärakennusta, joka käsitti palloiluhallin, voimistelusalin, kaksi luokkahuonetta, uima-altaan sauna- ja pesutiloineen, toimistotilat sekä laitoskeittiön ja ruokasalin. Majoitustilat sadalle kurssilaiselle sijoitettiin erilliseen rakennukseen, joka nimettiin Koivupihaksi. Henkilökunnalle oli varattu asuntoja päärakennuksen taakse Rantarinteeseen. Uuden opiston rakennusvaiheessa 1965 Kisakallio hyväksyttiin ensimmäisenä naisten hallinnoimana ja naisille suunnattuna opistona urheiluopistolain piiriin. Ensimmäiset rakennukset opistolle valmistuivat 1966 ja samana vuonna Kisakallion urheiluopisto muutti Sipoosta Lohjalle.
1960- ja 1970- luvut olivat Kisakalliossa voimakasta kehittämisen aikaa. Vuosikymmenen vaihteessa opistolle valmistui kolmen ja viiden kilometrin mittaiset purupäällysteiset kuntopolut Kaartin pataljoonan autokomppanian raivaamina. Vuonna 1975 valmistui Irmeli Visannin suunnittelemat kaksi talonmiehen asuntoa, yksi kaksio ja neljä yksiötä jatkeeksi kurssilaisten soluasuntojen päätyyn Koivupihaan. Lisää muutoksia tehtiin 1977, jolloin johtajan 141 m2 suuruinen asunto jaettiin kahdeksi asunnoksi. Samana vuonna valmistui opistolle tenniskenttä. Vuonna 1978 valmistui Visannin suunnittelema ulkoharjoittelupaikkojen huoltorakennus. Samana vuonna ryhdyttiin tekemään urheiluopistojen 5-vuotissuunnitelmaa osana urheiluopistolakia. Suunnitelmassa Kisakallion tärkeimmäksi rakennuskohteeksi nimettiin päärakennuksen laajennus.
NAISTEN URHEILUOPISTO AVAUTUU MIEHILLE
Vuonna 1979 Kisakalliosäätiö ja Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto solmivat yhteistoimintasopimuksen, jonka myötä opiston toiminta ja hallinto avautuivat myös miehille. Yhteistoimintasopimus mahdollisti myös laajennus- ja korjaushankkeet päärakennuksessa. Samana vuonna Kisakallioon valmistui vedenpuhdistuslaitos. Vuosina 1983 - 84 laajennettiin Kisakallion päärakennusta Irmeli ja Markus Visannin suunnitelmien mukaan. Laajennuksen myötä päärakennuksen tilat kaksinkertaistuivat; Kisakallion tunnusmerkiksi muodostunut ensimmäisen rakennusvaiheen kaarihalli sai jatkoa, kun päärakennuksen takaosaan valmistui samaa kaarimuotoa noudatteleva urheiluhalli. Lisäksi päärakennukseen valmistui hallinto- ja toimistotiloja. Vuonna 1988 peruskorjattiin oppilasasuntolat ja 1989 valmistui Kisakallion uusi jätevedenpuhdistamo. Vuonna 1990 rakennettiin Rantamakasiini järven rantaan kokoontumistilaksi. 1990-luvulla henkilökunta muutti pois opiston asunnoista ja ne kunnostettiin asiakasmajoitukseen soveltuviksi.
2000-luvun alussa kunnostettiin viimeisenä keittiö- ja toimistotyöntekijöiden asuntola majoituskäyttöön. Samalla rakennettiin viisi uutta majoitushuonetta sekä luokkatilat, sauna ja saunatupa vanhoihin autotalli- ja varastotiloihin. Jäähalli valmistui Kisakallioon vuonna 2002. Lisää majoitustiloja urheiluopiston opiskelijoille valmistui 2004 Jalo Läspän suunnittelemaan Kampus-rakennukseen, jonka viereen on sittemmin valmistunut asiakasmajoitukseen tarkoitetut Katajarinteeksi nimetyt Siren Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat luhtitalot. 2011 valmistui Kisakallioon tennishalli sekä Jukka Sirenin suunnittelema laajennusosa päärakennukseen. Laajennusosassa on päärakennuksen kolmas urheiluhalli, joka on aiemmista kaarikattoisista halleista poiketen tasakattoinen. 2000-luvulla Kisakallion alueelta purettiin Lehtokummun tilan vanha päärakennus. Lisäksi opiston päärakennukseen valmistui tiloja hallinto- ja toimistokäyttöön. |
Kuvaus
Kisakallio, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, melonta- ym. reitit)