OPISTON HISTORIA
Viipurin Suomalaiset Naisvoimistelijat perustettiin 1903. Seura halusi voimistelu- ja kesäkodin Viipurin läheisyydestä, hanketta tukemaan perustettiin 1917 osakeyhtiö. Perustajajäsenet olivat Helny Bergbom ja Lilli Vuorela.
Tanhuvaaraksi nimetty liikuntaopisto aloitti 1919 kesäisin toimintansa Pappilanniemessä Viipurinlahden rannalla. Puolustuslaitos otti Tanhuvaaran rakennukset käyttöönsä 1939, 1940 rakennukset paloivat, II MS:n jälkeen Tanhuvaara jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Uusi paikka naisten ja tyttöjen liikuntakasvatustoimintaan Tanhuvaara O.Y.:lle löytyi 1949 puolustuslaitoksen käytössä olleelta tilalta Kaartilanrannan kylästä Suurjärven rannasta Savonlinnasta etelään. Tilalla, jota kutsuttiin nimellä Purnun parakit, oli puolustuslaitoksen rakennuksia, kolme asuinrakennusta sekä Saunasaaressa suuri keskeneräinen sauna. Alueella oli hyvä ranta, pallokentälle sopiva tasainen kenttä ja kaunis koivikko. Uuden Tanhuvaaran rakennusten nimet valittiin Viipurista muistona opiston historiasta.
1952 perustettiin Tanhuvaaran Säätiö, joka kunnosti ja rakensi alueelle. Kaikki 1940-luvun rakennukset otettiin käyttöön, mutta ne on myöhemmin vaiheittain purettu.
1960-luvulta alkaen aluetta käytettiin ympärivuotisesti. Tanhuvaaran Liikuntaopistosta tuli 1972 Kouluhallituksen alainen urheiluopisto. 1981 säätiön uudet säännöt, uusi nimi Tanhuvaaran Urheiluopisto, kilpaurheilijat mukaan.
1970-luvulla ja 1990-luvulla ostettiin naapuritiloja. 2011 opistoalue ja ulkoliikunta-alueet ovat 60 hehtaarin suuruiset.
TANHUVAARAN RAKENNUKSET
Arkkitehti Kirsti Arajärvi oli Tanhuvaaran suunnittelijana jo opiskeluaikoinaan Viipurissa. Ensimmäinen työ Savonlinnassa oli Espilä, suuren upseerirakennuksen muutos ruokala- ja asuinrakennukseksi 1953-54, viimeinen 1980 valmistunut hirsirantasauna. Arajärvi oli siis opiston ensimmäinen arkkitehti.
1950-luku oli vilkkaan kunnostamisen ja rakentamisen aikaa. Upseerirakennukset muutettiin opiston käyttöön, uusia rakennettiin mm. rantasauna, laiturit, opettajien ja talonmiehen asunnot sekä tasattiin urheilukenttää. Tuolta ajalta ovat säilyneet mm. rantaan 1954 voimistelutilaksi valmistunut kaunis avohalli (puurakenteisen hallin piirsi voimistelijanakin tunnettu arkkitehti Einari Teräsvirta) sekä vahtimestarin asunto Talikkala, jota on myöhemmin laajennettu. 1960-luvulta ovat Arajärven suunnittelema Revonhäntä, jossa on mm. valoisa voimistelusali kaartuvine puukannattajineen sekä urheilukentän laajennukset.
1978 valmistui uusi kookas Torkkeli eli päärakennus/urheilutalo palloiluhalleineen, arkkitehti K. Arajärvi. 1988 päärakennuksen mittava laajennus monitoimisiipi, hallintotilat ja uimahalli ym. arkkitehti Hannu Kylliäinen. Jäähalli valmistui 1999. Ruokala- ja vastaanottosiipi valmistui 2004.
Alueen rakennuksia on jatkuvasti laajennettu, korjattu, mutta myös purettu. Pienimittakaavaisimmat asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvät rakennukset on keskitetty alueen itäosaan, liikuntaan ja urheiluun sekä hallintoon liittyvät mittavat tilat, kentät ja maastot alueen länsiosaan. |
Historia
Majoitus- ja kokoustilat Kaartila