Kaupin urheilupuiston historia liittyy Tampereen kaupungin kasvuun sekä teollisuus- ja työväenhistoriaan. 1800-luvulla Pyhäjärveen ja Kalevan peltovainioihin rajautuvan alueen ympäristössä sijaitsi useita tehtaita ja kaupungin sairaala 1800-luvulta lähtien, Nykyisessä urheilupuistossa oli mm. Kaupinojan saha ja tuleva pallokenttien pohja, Kissanmaan niitty oli pellavatehtaan valkaisuniittynä. Tammerkosken varrella olleen puuvillatehtaan tarpeisiin raivattiin nykyisen kansanpuiston ja siihen sisältyvän urheilupuiston alueelta niittyjä 1800-luvun lopussa. Virkistyspaikkoja alettiin rakentaa vuosisadan vaihteen jälkeen. Näin Kaupin alueen hyötyniityistä kehittyi Tampereen kaupungistumisen myötä virkistysalueena toimiva kansanpuisto lähialueiden ja koko kaupungin asukkaiden käyttöön.
Näsijärven rannalle Kaupin kansanpuiston pohjoisreunalle perustettiin 1920-luvulla kansankylpylä. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema uimalaitos valmistui Näsijärven Rauhaniemen rantaan 1929. Uimalaa rajannut korkea aita purettiin pois jo 1930-luvulla. 1957 miesten pukusuojan päätyyn valmistui arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelema saunarakennus. Uimalaitosrakennus on säilynyt pääpiirteiltään alkuperäisessä muodossaan. Uimalaitoksen lisäksi Kaupin alueella on 1930-luvulla perustettu uimaranta.
Kaupin alueella sijaitsivat kansanpuiston itäpuolella suojeluskunnan perustama ampumarata sekä Vesitorninmäellä keskeneräinen hyppyrimäki, jonka betonipilarit kertovat suunnitellusta suuresta Tampeeen talviurheilukeskuksesta, jonka rakentamisen talvisodan syttyminen keskeytti alkuunsa. Ampumarata majoineen katosi vähitellen sotien jälkeen yliopistollisen sairaalan laajentumisen ja alueen kehittyessä liikuntatilana. 1910 valmistunut ravirata 500 hengen katsomoineen sijaitsi alueen reunalla. Raviradan katsomoa laajennettiin 1928 ja samalla rakennettiin tilat totalisaattoripeliä varten. Uudenaikainen 1200 hengen istumakatsomo todettiin vielä 1950-luvulla esimerkilliseksi yleisötilaksi ja se palveli aina 1970-luvulle asti, jolloin kaupungin laajentumisen myötä ravitoiminta siirtyi Teivoon, Tampereen ja Ylöjärven rajalle. Raviradan paikalla on nykyään valtion virastotalo, ns. Hippostalo, sekä Jyväskyläntien ja Hervannan valtaväylän monitasoristeysalue.
Kaupin kansanpuiston kehittäminen varsinsaiseksi urheilupuistoksi alkoi 1960- ja 1970-luvulla liikuntapaikkojen rakentamisen myötä. Urheilupuiston etelärajan muodostivat tällöin rakennetut Teiskontie sekä sen varren teknillinen opisto ja sairaala.
Urheilupuiston alueelle valmistuivat 1960-luvulta alkaen pallokentät, pururadat, keilahalli, tenniskeskus ja koirarata. Kaupin urheilumajana toimi entinen suojeluskunnan ampumaradan rakennus, joka sijaitsi tenniskeskuksesta kaakkoon. Se oli avattu hiihtäjiä ja retkeilijöitä varten 1947. Rakennus purettiin 1991 paikalle valmistuneen sairaalarakennuksen paikalta. Nykyään urheilumajana toimii 1960-luvulla valmistunut huoltorakennus tenniskeskuksen vieressä sekä uusi, 1980-luvulla valmistunut huoltorakennus pallokenttien vieressä. Lisäksi tenniskeskuksen alueella ovat 1960-luvulla valmistuneet ravintolarakennus ja keilahalli. Koiraradalla ja jousiammuntaradalla on omat huoltorakennuksensa. Kaupissa sijaitsi urheilupuiston alkuvaiheessa myös ratsastuskoulu nykyisen jousiammuntaradan paikkeilla. Vesitorninmäen, Pirunvuoren, Tuomikallion ja edelleen Niihamaan sekä Kangasalalle ulottuvat valaistut ulkoilu- ja hiihtoreitit valmistuivat 1980-luvulla. |
Kuvaus
UKK-instituutti