1800-luvun lopussa Helsingin Kallion eli Brahen kentän ympäristö oli vielä rakentamatonta. Helsingin kasvavan teollisuustyöväestön asuntopulan helpottamiseksi Kallion ja Alppiharjun alueille laadittiin 1880-luvulla väliaikaisia tonttijakoja. Nopeasti rakennettu ja ahtaasti asuttu vuokrakasarmien alue oli kurjistumassa. Terveellisyyden turvaamiseksi kaupunki rakensi viemäri- ja vesijohtoverkon. Ryhdyttiin myös alueen asemakaavoitukseen, mm. jotta saatiin varattua puistoa leikki- ja pelialueiksi.
1900 Helsingin kaupungin rakennuskonttori esitti arkkitehti Gustaf Nyströmin tuella laaditun ehdotuksen Pitkänsillan pohjoispuolisen alueen asemakaavaksi, 1902 se vahvistettiin. Asemakaavassa oli keskeisellä paikalla mittava puistoalue eli Brahenesplanadin puisto sekä Helsingintori Kallion kirkon pohjoispuolella. Helsingintorin kolmelle sivulle esitettiin julkisia rakennuksia. Tuo Helsingintori olisi sijainnut nykyisen Brahen kentän lounaiskulmassa. Siitä pohjoiseen olisi jatkunut kapea puisto, jonka reunoja pitkin olisivat kulkeneet Itäinen Brahenkatu ja Läntinen Brahenkatu. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla Kallion kirkon kanssa.
Brahenesplanadia reunustavien katujen tasoitustöiden valmistuttua puistosuunnitelmat tarkentuivat. Asemakaava-arkkitehdin toimistossa oli 1914–16 laadittu suunnitelmia eri-ikäisten lasten ja nuorten leikki-, voimistelu- ja urheilukenttien sijoittelemiseksi alueelle. Esplanadipuiston ja julkisten rakennusten aukion näyttävä kokonaisuus vaihtui 1921 uudessa asemakaavassa urheilukentäksi ja leikkipuistoksi. Kaavasta poistettiin tori, puisto, suurin osa jo rakennetusta Itäisestä Brahenkadusta sekä sen varrella olleet vielä silloin tyhjät tontit. Itäisestä Brahenkadusta säilyi nykypäiviin vain lyhyt pohjoisosa. Läntinen Brahenkatu sitä vastoin kulkee yhä kentän ohi.
Brahen kentän liikuntapaikat suunniteltiin laajoiksi jo 1920-luvun alussa. Suunnitelmiin sisältyivät kilpailu- ja harjoituskenttä, johon yhdistettäisiin pallokenttä sekä juoksuradat. Kentän reunamille suunniteltiin pari pienempää kenttää naisille ja lapsille. 1920 rakennettiin hätäaputöinä urheilukenttää, jolle yleisurheilukenttä juoksuratoineen valmistui 1926. Kentän avajaisia vietettiin 1927. Pukuhuonerakennus valmistui 1931. Myöhemmin kenttä muutettiin pallokentäksi ja juoksuradat poistettiin. Nykyiset suurtekojäärata ja hiekkatekonurmi valmistuivat 1980-luvulla, pääkatsomon katoksen suunnitteli 2000-luvulla arkkitehti Roy Mänttäri.
Suunniteltua Helsingintoria reunustavista julkisten rakennusten tonteista kahdelle on myöhemmin rakennettu: toinen rakennuksista on Helsingin työväenopisto ja toinen on Urheilutalo 1961. Urheilukentän viereen, sen itäpuoliselle kalliolle, rakennettiin 1930-luvulla Aleksis Kiven koulu.
Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen kenttä nimettiin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen mukaan. Lähellä sijaitsevien Sturenkadun ja Fleminginkadun tavoin kadut kuuluvat Kallion ja Alppiharjun historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään. |
Kuvaus
Aleksis Kiven koulu