Aulangon rakentaminen puistoksi oli maaherra Rehbinderin haave 1850-luvun puolivälissä. Hän aikoi raivauttaa Aulangonvuoren alapuolelle, Aulangonjärven niemeen kävelypuiston, jota varten hän ehti teettää Sairion metsän läpi kulkevan ajotien. Tätä tietä pitkin saattoi ajaa parihevosilla ja vaunuilla niemelle, jonne raivattiin kävelyteitä ja ylemmäs kukkulalle aukio, jonne oli tarkoitus rakentaa huvimaja. Rehbinder erosi virastaan 1863 ja puistohanke hautautui useaksi vuosikymmeneksi.
Karlbergin puistona aluksi tunnettu Aulangon puisto rakennettiin Vanajaveden väylän itärannalle eversti Hugo Standerskjöldin toimesta 1883-1910. Standerskjöld omisti alueella sijainneen Karlbergin kartanon alueen ja halusi rakennuttaa 1890 Valde Aspelinin piirrustusten mukaan valmistuneen kartanon uuden päärakennuksen lisäksi ympäristöön suuren koristepuutarhan kuvioistutuksineen. Karlberg-Aulangon puiston rakennustyöt alkoivat teiden raivaamisella kohti Aulangon vuorta. Vuori oli maaperältään hankalan kivikkoista, ja tasoitustyö tehtiin miestyövoimalla. Tasoitustöihin saatiin multaa kahden tekolammen kaivaustöissä. Lampien kaivaminen aloitettiin talvella 1885. Aulangonjärven ja kartanon väliseen metsään istutettiin kaikille avoin englantilaistyyppinen maisemapuisto jalopuulehtoineen, luolineen ja huvimajoineen. Lisäksi maisemapuistoon kuului ruusulaakso. Ruusut eivät menestyneet Aulangolla, mutta nimi jäi elämään puiston nimistöön. Toinen lyhytaikainen hanke Aulangolla oli Joutsenlammesta lounaaseen sijainnut Suomen ensimmäisiin lukeutuva eläintarha. Se perustettiin 1890, samoihin aikoihin Korkeasaaren eläintarhan kanssa, mutta kaatui lopulta I maailmansodan aiheuttamaan elintarvikepulaan. Lisäksi alueelle rakennettiin lukuisia kasvihuoneita, joissa kasvatettiin etelän hedelmiä ja koristekasveja.
Puiston ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ovat peräisin mm. Joutsenlampi, Satulinna, Onnen Temppeli, Metsälampi, sadat puiston jalopuut ja päärakennuksen viereinen kivilinnoitus sekä rantapuiston luola ja lähde. Vanajaveden ranta varustettiin yhtenäisellä ja korkealla kivimuurilla. Rantatien varteen istutettiin 1903 kolmen kilometrin pituinen hopeapajujen rivi, joka on edelleen Aulangon tunnusomaisimpia piirteitä.
Suosittuna matkailukohteena tunnettu Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungille 1926, ja seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Aulanko-Karlberg Oy. Omistajavaihdoksen jälkeen hotellina toiminut Karlbergin kartano paloi 1928, ja tilalle rakennettiin väliaikainen hotelli-ravintolarakennus. Aulangon puisto suojeltiin luonnonsuojelulain nojalla 1930. Hämeenlinnan kaupunki myi hotellin ja sen puiston Suomen Matkailuyhdistykselle 1936, alueen muista osista muodostui Aulanko-niminen tila. Vuonna 1938 valmistui Märta Blomstedtin ja Matti Lampenin suunnittelema funktionaalistyylinen hotelli Aulanko. Aulangontien varteen valmistui 1939 niinikään funktionalistinen kaksikerroksinen puurakennus Pikku-Aulanko hotellin palvelusväen asuintaloksi.
Entinen maisemapuisto muuttui vuosien saatossa puistometsäksi ja siirtyi Hämeenlinnan kaupungilta valtiolle ja Metsäntutkimuslaitoksen haltuun 1963. Vuonna 1991 Aulangon 152 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen lisättiin viereinen, metsähallituksen hallinnassa ollut luonnonhoitometsä, noin 50 ha. Aulangosta tuli osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa 2001.
Helsingin 1952 olympialaisten Hämeenlinnan Ahvenistolla järjestettyä viisiottelua varten rakennettiin Aulangolle majoitustiloiksi Kuusisto- ja Koivisto-nimiset rakennukset. Rakennuksissa majoittuivat kilpailijat, kisojen toimitsijat sen sijaan majoitettiin hotelli Aulankoon.
Aulangolla järjestettiin toukokuussa 1954 ensimmäiset TT-ajot. Ajoja oli seuraamassa lähes 5000 henkeä. Hämeen Sanomissa uutisoitiin:
""Eräät ajajat olivat ennakkoon moittineet rataa kapeaksi, liian mutkaiseksi ja kuoppaiseksi, mutta ajojen jälkeen useimmat kilapilijat antoivat siitä hyvän lausunnon. Ilmeisenä voidaan jo nyt pitää, että ajoista kehittyy jokakeväinen merkkitapaus.""
Hämeenlinnan ajot päättyivät 1960-luvun alussa kuten Eläintarhan ja Pyynikin ajotkin. Kaluston kehittyessä katuradat muuttuivat vaarallisiksi. Hämeenlinnassa ajot siirtyivät 1967 valmistuneelle Ahveniston moottoriradalle. |
Kuvaus
Aulangon golfkentät