ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE
Työväen urheiluliiton (TUL) omistama Pajulahden urheiluopisto säätiöitiin 1952. Sen myötä Pajulahti irtautui TUL:n vaikutuspiiristä, eikä liitolla ollut enää paikkaa, jossa kouluttaa ohjaajia, valmentajia ja seuratoimitsijoita. Valtioneuvosto myönsi TUL:lle vuosina 1954- 55 yhteensä 54 miljoonaa markkaa Helsinkiin suunnitellun urheilu- ja toimitalon rakentamiseen. TUL kuitenkin luopui urheilutalon rakentamisesta ja ryhtyi ajamaan kurssikeskushanketta. Sopiva tontti keskukselle löytyi läntiseltä Uudeltamaalta, Pohjan Kunnan Kuovilan kylästä. Kullaanjärven rannalla sijainneelle tontille arkkitehti Osmo Sipari suunnitteli 52 metriä pitkän päärakennuksen, rantasaunan ja kaksi asuinrakennusta. Kisakeskuksen peruskivi muurattiin 19.12.1957. Päärakennuksen tuli voimistelusali, voimailusali, keittiö, ruokasali, luentosali ja lämpökeskus. Päärakennuksen viereen valmistuivat asuinrakennukset henkilökunnalle ja yhteensä 44 kurssilaiselle yhteisine seurustelu- ja saniteettitiloineen. Asuinrakennukset nimettiin Ylätaloksi ja Alataloksi. Kisakeskuksen toiminta käynnistyi jo rakennusvaiheessa kesällä 1958.
MYÖHEMMÄT RAKENNUSVAIHEET
Kisakeskusen tontilla sijainnut vanha asuinrakennus ns. punainen talo kunnostettiin yhteismajoitustiloiksi 1959. Punaisen talon pihapiiristä siirrettiin järven rantaan vanha savusauna, joka kuitenkin paloi pian. Osmo Sipari suunnitteli palaneen saunan tilalle uuden savusaunan.
Kisakeskuksen urheilukenttä rakennettiin 1960. Vuonna 1961 valmistui Osmo Siparin suunnittelema henkilökunnan talo, eli ns. musta talo. Rakennukseen tuli johtajan ja emännän asunnot sekä viisi pientä asuntoa lähinnä keittiöhenkilökuntaa varten. Lisäksi rakennuksessa oli urheiluvälinevarasto, kaksi autotallia ja korjaamo. Pururata Kisakeskukseen raivattiin ja rakennettiin talkootyönä 1962. Vuonna 1964 kunnostettiin punainen talo varsinaisiksi majoitustiloiksi ja sen viereinen riihi varastotilaksi.
Vuonna 1965 laadittiin uuden urheiluopistolain vaatima Kisakeskuksen rakentamisen kymmenvuotissuunnitelma. Tärkeimpiä rakennuskohteita olivat henkilökunnan asuntojen ja kurssilaisten majoitustilojen lisääminen sekä suuremman luentosalin rakentaminen. Samana vuonna kohennettiin huomattavasti Kisakeskuksen leiriolosuhteita: rakennettiin uusi kylmätila, saunarakennus liitettiin keskuslämmitysverkkoon ja saunarakennukseen asennettiin oma vedenottokeskus, josta saatiin käyttövettä sekä saunaan että opiston suihkuihin. Uusi kalliokaivo porattiin juomavesitilanteen parantamiseksi sekä laajennettiin ruokalakatosta, jotta suurtenkin leirien osanottajat mahtuivat kunnolla syömään. Lisäksi alkoi viisivuotinen talkootyönä totetutettu leirimökkien rakennusprojekti.
Kouluhallituksen rakennusavustuksen turvin valmistui Kisakeskukseen 1968 henkilökunnan asuntola, jossa oli kaksi perheasuntoa. Vuonna 1969 rakennettiin opistolle voimistelukatos, jonka yhteydessä oli urheiluvälinevarasto, urheilukenttää palveleva pukeutumistila ja kesäkäyttöön tarkoitettu kanttiini. Syksyllä 1969 valmistui opiston pihavalaistus. Samana vuonna aloitettiin uuden palloilualueen tasoitustyöt. Suunnitteilla oli kaksi tenniskenttää, kaksi koripallokenttää ja lentopallokentät. Lentopallokentät rakennettiin alakentän reunalla, koripallo- ja tenniskenttäalue valmistui urheilukentän laidalle lopulta vasta 1973.
Päärakennuksen päätyyn valmistui 53-paikkainen auditorio talkootyönä 1970. Seuraavana vuonna toteutui ruokalakatoksen peruskorjaus. Toimintakertomuksessa todettiin 1971, että tähdätään urheiluhallin ja uuden päärakennuksen rakentamiseen. Pahimpaan tilapulaan valmistui päärakennuksen laajennus, jolla saatiin lisätilaa keittiöön, ruokalaan ja toimistoon. Vuonna 1972 valmistui seitsemän hengen ulkokäymälä TUL:n Suur-Helsingin piirin talkootyönä.
Vuonna 1973 valmistui palloilukenttien lisäksi uusi vesilaitos, jonka myötä puhdasta vettä alkoi tulla Kullaanjärven toiselta puolelta 1700 metriä pitkää muoviputkea pitkin. Uusi 128-paikkainen ruokala rakennettiin 1975 TUL:n Suur-Helsingin piirin talkootyönä. Valmistui johtajan asunto ja laajentuneelle henkilökunnalle Enso Gutzeitin elementtiosista rivitalo, jossa oli kahdeksan yksiötä. Lisäksi punainen ja mustan talo peruskorjattiin ja musta talo muutettiin oppilasasuntolaksi.
Henkilökuntaa varten valmistui kaksi kaksiota 1977. Alatalon ja Ylätalon muutos- ja perusparannustyöt sekä ryhmätilojen rakentaminen valmistuivat 1978. Punaisen talon aitta kunnostettiin samana vuonna kesäasuttavaksi. Vuonna 1979 alkoi urheiluhallin suunnittelu. Kullaan yksityistien perusparannus valmistui 1981. Se mahdollisti laajamittaisen rakennushankkeen Kisakeskukseen. Huhtikuussa 1982 käynistyivät viimein Arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitteleman uuden päärakennuksen rakennustyöt. Päärakennus valmistui 1983. Vuonna 1985 saaneerattiin vanha päärakennus ja korjattiin rantasauna talkootyönä. Samana vuonna valmistuivat uudet leirimökit, jolloin majoituskapasiteetti nousi 120:een. |
Kuvaus
Kisakeskuksen alakenttä