1860-luvullla liikunta oli tärkeä osa Jyväskylän opettajaseminaarin kasvatusta ja opetusta. 1963 Liikuntatieteellinen opintosuunta aloitettiin Jyväskylässä kasvatusopillisen korkeakoulun filosofisessa tiedekunnassa. 1968 koulutusala sai oman tiedekuntansa. 1971 presidentti Urho Kekkonen ilmoitti tutkimusvoimavarojen keskittämisestä Jyväskylään, Jyväskylän liikuntatieteellinen tiedekuntaan.
Alvar Aallon suunnittelema liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan rakennus valmistui Seminaarinmäen Keskussairaalantien puoleiseen päätyyn ylioppilastalo Ilokiven, kampuksen kentän ja uimahallin läheisyyteen 1971. Ensimmäisen rakennusvaiheen työt aloitettiin 1968. Tämän vaiheen aikana valmistui neljä salia. Toiminnallisesti salit jakautuivat palloilusaliin, telinevoimistelusaliin, naisten voimistelusaliin ja rytmiikkasaliin (tanssisali).
Rakennuksen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon tiedekunnan toiminnan jakautuminen opetukseen ja koulutukseen ja toisaalta tutkimustyöhön. Voimistelusalit ryhmiteltiin hammasmaisesti siten, että niiden välitiloihin voitiin sijoittaa urheiluvälinevarastoja sekä observointi- ja ilmastointikonehuoneet. Toiseen kerrokseen rakennettiin laboratoriotiloja, demonstraatio- ja seminaarihuoneet, henkilökohtaisia työhuoneita, kirjasto ja kahvio. Kolmanteen kerrokseen sijoitettiin luentosalit, opettajien huone, valokuvalaboratorio ja henkilökohtaiset työhuoneet.
Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö muutti pois rakennuksesta, muutettiin sen käytössä ollut siipi henkilökunnan toimitiloiksi ja tutkimushuoneiksi. |